Millaisia ajatuksia synkkä taloustilanne on herättänyt sinussa? Miten lama on koskettanut sinua, ja miten olet taistellut lamaa vastaan? Entä mitä mieltä olet vaikkapa viime aikojen lamauutisoinnista tai koko Älä ruoki lamaa - kampanjasta?
Kerro mielipiteesi täällä.
Hei! Ensin tuli vaikutelma, että olette pihtaillut ISP-palveluissa ja ruokkineet lamaa. Ääkkösellinen WWW-osoitteenne ei ohjautunut tänne, mutta nyt näytti toimivan.
Loistava sivusto! Tällaisia tarvitaan, linkitin jo kotisivuiltani tänne ja otin käyttöön “Älä ruoki lamaa”-logon. Tänä vuonna aion lisätä entisestään kulutusta ja tuloja. Suosittelen samaa kaikille.
Enemmän tää on tekijöidensä itsensä markkinointia kuin mitään muuta… Jos joku tästä innostuu, hyvä juttu.
olipa kerran suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen.
Norjalainen muutti asumaan alueelle, jossa oli vuoristoa ja koskia. Koskista sai kalaa ja toisaalta työtä, jolla pystyi esimerkiksi jauhamaan viljaa ja takomaan rautaa.
Ruotsalainen muutti alueelle, jossa oli kauniit maisemat ja mukava asua. Ruotsalaiset alkoivat tarjoamaan palveluita, kuten siivousta, hiustenleikkuuta, räätälinpalveluita, musisointia, turismia…
Suomalainen taas muutti korpeen järven rannalle. Kyhättyään majansa kuusipuun alle, suomalainen istahti kivelle, pisti pari puolukkaa suuhunsa ja huokaisi surullisena: “nyo’ llama.”
Aika lamaantunutta keskustelua, tai ehkäpä sitä lamaa ei nyt sitten olekaan - vaikka sitä nyt tässä houkutellaan esiin.
Niin, ei lamassa ole kyse rahan kierrosta - pistäkää vaikkapa tehosekoittimeen ne setelinne ja antakaa rahan kiertää, jos välttämättä haluatte kierrättää rahaa.
Raha on vaihdon väline, “hyödyn mitta”, jolla vain vaihdetaan työtä/hyötyä toiseen. Jos itsellä ei ole hyötyä mitä vaihtaa, ei voi saadakkaan hyötyä vaihtokaupassa.
Rahan merkitys on unohtunut, nykyään raha on maailmankaikkeuden keskipiste, josta kuvitellaan löytyvän vastaus kaikkeen.
Ratkaisu ongelmaan on kolikon taittaminen rullalle. Tällöin kolikon kruunapuolella oleva maailma laajenee kaikkialle, mutta klaavapuolen maailma jää kolikon sisään.
Lamalla ja rahalla on paljon vähemmän tekemistä toistensa kanssa kuin mitä yleisesti kuvitellaan.
Näin sitä kiitätte omaa mainostoimistoa valtion verorahoilla
onneksi en äänestänyt
Lama tulee ja kampanjat ei auta
“Näin sitä kiitätte omaa mainostoimistoa valtion verorahoilla
onneksi en äänestänyt
Lama tulee ja kampanjat ei auta”
Sitten ei auta muu kuin puolukkaa poskeen.
Kuvittelin jo, että lama tai sen pelko tekisi hyvää ympäristölle, kun ihmiset alkaisivat rajoittaa turhaa kulutustaan. Sitten tulee tällaisia kampanjoita ja ylenpalttisesta kuluttamisesta tehdään hyve. Kumpi nyt loppujen lopuksi on suurempi uhka: ohimenevä taantuma tai lama vai pysyvä ilmastonmuutos?
Jos nyt jotain on pakko kuluttaa, niin kuluttakaa edes mieluummin palveluita kuin sohvia. Sekä työllisyydelle että ympäristölle parempi.
Yrityksille suunnattu ohje on sen sijaan ihan paikallaan. Henkilöstön vähentäminen hötkyillen ei ole kenenkään etu.
“Laske kerrannaisvaikutus”? Missäs tuossa käy ilmi että miten paljon ne työntekijät sitten työllistää lisää kuluttamalla?
Ihan kivat sivut, en minä ole omassa taloudessa vielä huomannut taantumaa”.
Kyllä se näin vaan on että kannattaa tämmöisessä tilanteessa laittaa rahat säästöön ja minimoida menoja. Koskaan ei tiedä milloin itse joutuu irtisanoutuksi tai lomautetuksi, ja silloin kyllä säästörahat auttaa kummasti. Tämmöinen “jatkakaa vain kuluttaminen”-evankeliumi auttaa totta kai niitä jotka ovat etulyöntiasemassa, jolla on ruhtinaallisesti varasuunnitelmia, säästöjä, kallista omaisuutta, ja jotka eivät halua niiden yrityksen voitto vähentävän. Kyllä maalaisjärki nyt antaa parhaimmat neuvot, eikä sitä näy tällä sivustolla.
“Tällä hetkellä ihmiset elävät huomattavasti yli planeettaamme ekologisten varojen. Ekologisen kantokyvyn ylittyminen johtuu lähinnä kulutuksen kasvusta rikkaissa maissa. Tuotanto, saastuminen ja luonnonvarojen liikakäyttö puolestaan sijoittuvat suurissa määrin köyhiin maihin. Kalleimman laskun maksavatkin ne köyhien maiden asukkaat, joiden elinympäristöä länsimainen kulutus tuhoaa. Heidän elinehtonsa heikkenevät dramaattisesti.” (maailmantalous.net)
Niinpä, kun jo tällä hetkellä käytämme maailman varoja reilusti yli ympäristön kantokyvyn, jokainen oman ja lastensa tulevaisuudesta kiinnostunut luulisi olevan aika iloinen, että yletön kulutuksen kasvu edes hieman hidastuu. Ikävää tietysti mm. niiden ihmisten kohdalla, jotka menettävät työpaikkansa. Kuitenkin tämän laman aiheuttamat leikkaukset ovat todennäköisesti mikroskooppisia niihin vaikutuksiin, jotka tulevat mm. ilmastonmuutoksen seurauksena maailmantaloudelle.
Excellent campaign! May I suggest to have some of the highlights in English as well for the expat community living in Finland?
Kiitos ja Terveiset!
Taloudellisia taantumia ja talouden kehityksen hidastumisia tulee aina ja on aina tullut, ja tulee ilmenemään myös
ikuisesti eteenpäin.
Taantuma ajat ovat talouden tulehduksia, jotka tervehdyttävät epäterveitä ilmiöitä ja puhdistavat tilannetta tulevaa kehitystä varten. Kokonaisuudessaan koko maailman kasaan kerätty varallisuus ei vähene mihinkään, vaan sen arvot arvioidaan uudelleen, terveemmälle pohjalle. Evolutio toimii, heikot kaatuvat ja hyvin asiansa hoitaneet parantavat asemiaan, niin yksityistaloudessa kuin yritystalouden puolella. Taantuman aikan varallisuus kuten myös markkinat jaetaan uudestaan. Yrityspuolella hyvin hoidetuilla vakavaraisilla yrityksillä on nyt kulta-ajat, on helpompaa kuin koskaan
vallata markkinoita, koska suurin osa kilpailijoista ei sitä edes huomaa, kun laittavat kaikki menetyksensä laman piikkiin.
Laman syvyyden suurimmat syylliset ovat toimittajat, jotka lietsovat
sitä päivittäin. 90 % kansasta ei tietäisi minkäänlaista notkahdusta
olevan menossakaan, elleivät toimittajat sitä joka tuutista työntäisi koko ajan ilmoille. Samaan aikaan, myönteisiä uutisia ei päästetä eetteriin missän tapauksessa. Toimittajat ovat oikeasti yksi surkea sopulilauma, jossa omien aivojen käyttö on täydellisesti kielletty.
Samainen toimittaja kirjoittaa kolumnissaan, miten ihmiset ruokkivat itse lamaa ja seuraavassa uutisessa kertoo Hakkaraisen sahan lomauttavam
20 ihmistä, mutta hänelle soittava yrittäjä joka kertoo työvoimapulasta ja 20 vapaasta työpaikasta, ei pääse lehteen.
Tämä on suurin ongelma koko asiassa. Tässä maassa on tällä hetkellä joka ikisessä kaupungissa kymmeniä yrityksiä, jotka kasvattavat toimintaansa, mutta mikä lehti, radio tai tv kertoo niistä, ei mikään.
Tiedän tämän omasta kokemuksesta. Olen yrittäjä, joka on viidessä vuodessa tehnyt yli 100 uutta oikeaa työpaikkaa. Jos haluaisin jostakin syystä asialle silloin tällöin vähän julkisuutta, jotta voisin kertoa tätä ilosanamaa, etenkin mahdollisille uusille työntekijöille, ei palstatilaa löydy, ei millään. Ketään toimittajaa ei kiinnosta pätkääkään, vaikka olen luonut ne 100 työpaikka ja tulen luomaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 500-1000 uutta työpaikkaa.
Kokeilin huvikseni, ja tarjosin juttua, julkaisisitko jutun lehdessä kun joudun lomauttamaan yrityksestämme 20 henkilöä, vastaus oli totta kai. Kertonee koko jutun juonen.
En minä niitä lehtijuttuja tarvitse, en ole siitä katkera. Tulen tekemään ne 500 työpaikka vähintään seuraavanb kymmenen vuoden aikana siitä huolimatta, mutta joskus vain ottaa vähän päähän nämä median edustajat, jotka aiheuttavat valtavaa tuhoa ja kärimystä, joutumatta vastaamaan teoistaan millään tavoin.
Seppo K puhuu asiaa. Jaakko Kianderin mukaan yli 90 %:lla suomalaisista ei ole mitään tarvetta reagoida laman johdosta - työttömyys tuskin nousee pahimmillaankaan yli 8 %:n, bensiinin hinta on tullut 40 % alas, lainojen korot ovat tulleet merkittävästi alas, palkat ovat nousussa edellisvuosien hyvien palkkaneuvotteluiden tuloksena… Hyviä merkkejä on todella paljon, mutta niistä on vaikeaa löytää otsikointia ja keskustelua. Rypeminen huonoissa asioissa tuntuu sopivan suomalaiseen kesskusteluun paremmin kuin hyvistä asioista nauttiminen.
Taloushan rakentuu sen ikuisen kasvun hakemiselle, mikä ainakin omasta perspektiivistäni alkaa tuntumaan jo lyhyellä aikavälillä aika vaikealta. Tästä taantumasta/lamasta kun noustaan niin edessä on taas kasvavat öljyn hinnat mitkä viestivät jo siitä peak oilin vaikutuksesta (piikki taisi olla jo 2005 mitä tilastoja katselee) ja se kun on täydessä vauhdissaan niin talous ei tule kasvamaan pätkän vertaa globaalisti. Eniten itseäni pelottaa, että viime kesän öljypiikit olivat hyvä varoitus, mutta nuo jenkkilän rahastosähläilyt ja syöksy taantumaan veivät parrasvalon aika nopeasti muualle. Tästä johtuen voi olla, että se tiiliseinä iskee naamaan vielä nopeammin kunhan nämä tämänhetkiset murheet on saatu karistettua.
Oman alueeni lehden tämän aamun tärkein uutinen oli puolen sivun tilaa saanut tieto yrityksen konkurssista. 10 joutui työttömäksi. Yhtään positiivistä talousuutista en noteerannut. Puoli sivua 10 hengen yrityksen loppumisesta.
En muista ko. lehdestä yhtään uutista ainakaan vuoteen, jossa olisi kerrottu yrityksestä, joka työllisti 10 uutta työntekijää.
Se ei ole uutinen.
“Kokonaisuudessaan koko maailman kasaan kerätty varallisuus ei vähene mihinkään, vaan sen arvot arvioidaan uudelleen, terveemmälle pohjalle.”
-
Ilmiö n:o 1.
“Ei ole olemassa” sellaista kuin ‘kasaan kerätty varallisuus’:
On olemassa hyödykkeitä (materiaalia, palveluita, jne hyötyjä) “suhteellisuusmäärä” H, sitten on olemassa kolikoita määrä K. Kolikoiden REAALIARVO R määräytyy sen mukaan paljonko niitä on olemassa(mukana talouden kierrossa) hyödykettä kohden:
R = H / K . (1)
Jos hyödykkeitä on “paljon”, ‘kasaankerätyn varallisuuden’ reaaliarvo on hyvä. Jos hyödykkeitä ei ole lainkaan, ‘kasaankerätyn varallisuuden’ reaaliarvo putoaa nollaan.
-
Ilmiö n:o 2.
Hyödykkeitä ei pyritä tuottamaan yhtään sen enempää kuin mitä on tarve, toisin sanoen pyritään siihen, että kaikki hyödykkeet päätyvät hyödynnettäväksi. Raha on vain välikappale, jolla siirretään “kaikki” hyödykkeet loppukäyttäjille.
Kun hyödykkeitä on ‘paljon’, rahaa painetaan lisää rahan reaaliarvon nousun (tuotteiden hinnan alenemisen) estämiseksi. Jos rahan reaaliarvo nousee, yritysten kannattavuus laskee (”perustamiskustannukset nousevat jälkikäteen”: velkojen reaaliarvo nousee). Sen takia keskuspankit painavat hiljalleen lisää rahaa kiertoon sitä mukaa kun hyödykkeiden “paljous lisääntyy).
Jos ihmisillä eikä yrityksillä (eikä muillakaan instituutioilla) olisi lainarahaa (”haamuvarallisuuksia”) lainkaan, rahaa ei periaatteessa tarvitsisi painaa kokoajan lisää vaan sen määrä voitaisiin pitää vakiona ja reaaliarvon antaa hiljalleen kasvaa ilman että kansantalous kärsisi kysynnän kasvun hidastumisesta. Nykyään kuitenkin rahaa painetaan hiljalleen lisää kiertoon kohtuullisen inflaatiotahdin ylläpitämiseksi, mikä toisaalta helpottaa velallisia, toisaalta ruokkii kulutuksen kasvua.
-
Ilmiö n:o 3.
-Milloin hyödykkeitä on ‘paljon’ ja milloin ‘vähän’?
- hyödykkeitä on paljon silloin kun niitä on määrällisesti runsaasti ja myös niiden kulutus on runsasta, toisaalta hyödykkeitä on paljon silloin kun tarjonta ylittää kysynnän.
- hyödykkeitä on ‘vähän’ tilanteessa, jossa hyödykkeitä on saatavilla vähemmän kuin mitä niitä tarvittaisiin esimerkiksi kysynnän kasvaessa yli tarjonnan, toisaalta kun sekä hyödykkeiden saatavuus että tarve molemmat pienenevät.
Eli kertauksenomaisesti:
Kun hyödykkeitä on paljon(enemmän), täytyy markkinoilla kiertävän rahan kokonaismäärä olla suuri(suurempi) rahan reaaliarvon pitämiseksi stabiilina. Taas kun hyödykkeitä on vähän(vähemmän), täytyy markkinoilla kiertävän rahan kokonaismäärä olla pieni (pienempi) rahan reaaliarvon pitämiseksi stabiilina.
Kävin just perheen kanssa ruokkimassa hyvinvointia. Kävimme syömässä intialaista hgin keskustassa. Oli hyvää ja jaksaa taas meuhkata. Jos taloutesi on normaalissa kunnossa niin suosittelen. Tekee hyvää sinulle, perheelle ja kansantaloudelle.
Täällä on otettu kantaa asiasta ilmastonmuutos - kontra talouskasvu.
Koittakaa nyt jo tajuta, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja ennenkaikkea
uusien energintuotantomenetelmien kehittäminen jos mikä on mahdollisuus luoda työtä ja talouskasvua Suomeen. Epäilen valitettavasti, että riittäkö suomalaisilla tarpeeksi älyä pelata kortteja nyt oikein. Nyt on oikea aika ryhtyä pelaamaan “kovilla” panoksilla.
“Kumpi nyt loppujen lopuksi on suurempi uhka: ohimenevä taantuma tai lama vai pysyvä ilmastonmuutos?”
Juurikin tämä estää itseäni ostelemasta turhuuksia, sen lisäksi, että hitottaa kaikki se krääsä jota sukulaisetkin lyövät joka joulu paketteihin. Aina saa uuden hirveän halpiskoristeen. Joka synttäreillä, nimppareilla ja jouluna.
Palveluiden kulutus kunniaan! Lahjakortit uusiksi lahjoiksi!
“Kumpi nyt loppujen lopuksi on suurempi uhka: ohimenevä taantuma tai lama vai pysyvä ilmastonmuutos?”
Nythän mielestäni kannattaa erottaa kaksi asiaa. Strategia ja operaatio ovat kaksi eri asiaa. Ilmastonmuutos ja turha kuluttaminen ovat vakava asia, joiden torjuminen on tärkeää ja se on jo nousemassa globaalin “strategian” ytimeen. Ilmastonmuutos on luonnollisesti isompi asia kaikilla mittareilla mitattuna. Mutta lamahan on yhteiskunnallinen talouden häiriötila/poikkeustila, joka joo vähentää kulutusta, mutta se aiheuttaa inhimillistä hätää vain rajatulle töistään poispotkitulle väestönosalle. Eli se ei ole koko yhteiskuntaan kohdistuva turhan kulutuskäyttäytymisen muutos vaan rajatun väestön ongelma. Täten näen, että nyt on sellaisen operaatin paikka, jolla pyritään poistamaan tunteenomaista kulutuksen vähentämistä, jonka pohja löytyy ylireagoinnista. Jatketaan keskustelua turhan kulutuksen ja ilmastonlämpenemisen rajoittamisesta mutta ymmärretään se, että lama ja ilmastonmuutos on hyvä pitää erillään.
“Ilmastonmuutos ja turha kuluttaminen ovat vakava asia, joiden torjuminen on tärkeää ja se on jo nousemassa globaalin “strategian” ytimeen.”
“Täten näen, että nyt on sellaisen operaatin paikka, jolla pyritään poistamaan tunteenomaista kulutuksen vähentämistä, jonka pohja löytyy ylireagoinnista”
Henkilökohtaisesti minusta tuntuu, ettei todellisuudessa ihmiset ole vähentäneet kulutustaan muuten kuin teknisistä syistä johtuen.
Väkinäisten kulutustalkoiden sijaan suosittelisin miettimään infran uudistamista jollain lailla fiksusti ennakoiden. Näistä kulutuskampanjoista ei ole juuri muuta hyötyä kuin että ostetaan lisäaikaa yrityksille. Se tarkoittaa toisin sanoen sitä, että “jäljellä oleva” aika muutosten tekemiselle lyhenee. Muutosten teko vaatii työvoimaa ja työvoima vaatii aikaa, jotta työ tulisi tehdyksi. Ei esimerkiksi taloa saada vartissa rakennettua.
Ai. Mun kommentti otettiin näköjään pois. Oliko liian rankkaa tekstiä??
jahas, elikkäs täälläkin alkoi päteä ne villin lännen lait. voisitko ‘tuleva insinööri’ tarkistaa jos se olisi pelkistä sanojen kirjoitusvirheistä kiinni - välillä on niinkin.
Tuskin oli kirjoitusvirheistä kiinni. Jäi näköjään toinenkin lyhyempi kommentti julkaisematta.. Nyt kyseessä saattoi olla tosin ongelmat nettiyhteydessä. Heräsi vain epäillys ettei tiettyjen dokumenttien mainostaminen olisi sallittua tällä palstalla. Elämme kenties täällä suomessakin rajoittuneemmassa ja sulkeutuneemmassa yhteiskunnassa kuin uskoinkaan. Mutta kokeillaan kohta uusiksi sitä lyhyempää kommenttia.
ps. Sen ensimmäisen kommentin luki äidinkielenopettajan koulutuksen saanut henkilö eikä huomannut tekstissä sinänsä mitään moitittavaa.
Joo. Ei kolmannellakaan yrityksellä voinut postittaa. Ilmeisesti automaatti sensuuri iski viestiin tai jotain… Kokeillaanpa jättää linkit pois ja sanoa vain dokumentin nimi….
Joko en osannut lähettää kommenttia taikka sitten sanoin jotain mitä ei olisi saanut sanoa. En jaksa nyt kirjoittaa pitkää kirjoitustani uusiksi, joten sanon lyhyemmin. Laman todellisista syistä kiinnostuneet ja yksipuoliseen uutisointiin kyllästyneet, katsokaa Zeitgeist: Addendum.
Saatavilla googlettamalla..
Pitänee jatkossa ottaa pidemmät kirjoitukset itselleni talteen, ettei kokonaan katoa sensuurin syövereihin. Saahan sitä toki kait omia sivujaan sensuroida miten mielivaltaisesti tykkää… Asiallisen kritiikin sensurointi ei välttämättä paranna kampanjan imagoa kylläkään.
Ilmeisesti sensuuri iski nettilinkkiin… Kenties linkit on kiellettyjä ylipäätään viesteissä tällä palstalla, mutta kannattanee kuitenki ottaa pidemmät kirjoitukset itselleen talteen ennen lähettämistä.
Tuleva Insinööri. Otan osaa tuskaasi. Vannon, että tässä keskustelussa ei ole sensuuria jos se keskittyy asiaan eikä asian viereen. Selvitämme asian ja kerromme mitä onn tapahtunut.
Juu. Linkit pysähtyy monilla muillakin palstoilla (esim taloussanomat) siksi koska siinä on vaara että rikotaan tekijänoikeuksia. mutta kun linkki on muodossa
http www ampparit com
niin menee läpi
Itsekin järjestelmällisesti aina ennen viestin lähetystä kopioin sisällön vähintäänkin leikepöydälle (ctrl + C) ellen suorastaan tekstiasiakirjaksi teknisten häiriöiden varalta koska niitä sattuu ainakin täkäläisellä yhteysvahvuukdella usein.
Jep. Sattuuhan noita teknisiä häiriöitä. Taas oli ilmeisesti enemmän omasta tyhmyydestä (ctrl + C: painamisen vaikeudesta) kiinni nämä ongelmat kuin mistään poliisivaltion sensuurista. Kiitos osan otosta, kuitenkin! :b
Nyt näyttää insinööriopinnot sujuvan sen verran mukavasti edellisten tenttitulosten perusteella, että voi yrittää leikkiä taas aktiivista kansalaista…
Tahdoin tosiaan kiittää omasta puolestani keskustelijoita hyvistä kommenteista. Erityisesti ko. kampanjaan, yksipuoliseen uutisointiin ja yleisemmin yhteiskuntaamme kohdistunut mielestäni asiallinen kritiikki lämmitti mieltä.
Yhtyisin trubaduurin esittämään linjaan ja tahtoisin viedä keskustelua edelleen sinne perusasioiden äärelle. Miksi tarvitsemme jatkuvaa talouskasvua? Miksi pankkijärjestelmämme tarvitsee ja SAA hallituksiltamme kerran pari sukupolvessa mittavammat tukipaketit kuin luonto, lapsemme tai nälkäänäkevät koskaan.. Ilmeisesti yhteiskuntina vain rakastamme epävakaata ja planeettamme tukehduttavaa jatkuvasti kasvavaa talousjärjestelmäämme kuin luontoa, lapsiamme tai omaa lajiemme.
Koska MIKÄÄN katastrofi ja inhimillinen kärsimys on innostanut maailman hallituksia yhtä yksimielisesti päättäväisiin avustustoimiin kuin laman ja pankkijärjestelmän romahtamisen uhka?
Vaikka rahaa ei voi syödä. Kolikot ja setelit eivät lämmitä, eivätkä ne toimi lääkkeinä tauteihin. Raha on vain vaihdon väline, ei muuta. Eikä minulle ainakaan itseisarvo.
Jotkut kampanjan neuvot ovat mielestäni ihan hyviä. Kotimaista kannattaa ostaa (jos on pakko ostaa), edustipa mitä kansallisuutta tahansa. Päivän tasaajalla kasvatettu vilja ei täytä vatsaa napapiirillä, jos rahtilaivat sattuisivat jättämään joitakin reissuja väliin..
Ja kuten trubaduuri jo sanoi, kulutus kampanjat vain pitkittävät luontomme tuhoavan ja ilmastojärjestelmämme romahduttavan kulutushysteerisen ja epävakaan talousjärjestelmämme (ja infran) päivittämistä.
Ja kyllä, olen aika fariseus, en elä kuten saarnaan. Ostan ruokani kaupasta vaikka kaupungissani dyykkaamisellakin voisi elää ihan paksusti ja monipuolisesti. Ajan joitakin matkojani äidin autolla vaikka julkisillakin pääsisi. Joskus käytän hissiä, kun laiskotuttaa tai en tahdo hikeentyä, jne, jne.
Mutta vihaan krääsää, jo nyt kämppäni pullistelee kaikenmaailman tyhjänpäiväisiä koristehimmeleitä vaikka olen vasta parikymppinen. En ole vuosiin toivonut keneltäkään lahjaksi mitään. Jouluna ostin ainoastaan kummipojalleni joululahjan - Olipa kerran… Elämä -dvd:n. En haaveile pitkistä työpäivistä, muhkeasta pankkitilistä ja mammonaa pursuavasta elämästä vaan luonnonrauhasta ja runsaasta vapaa-ajasta läheisteni ja opiskelijan kukkarolle sopivien harrastuksieni parissa..
Suurinpana uhkana omien haaveideni toteutumiselle näen (henkilökohtaisten ongelmieni jälkeen;) nykyisen talousjärjestelmämme ja sen aiheuttamat seuraukset. (ks. ilmastonmuutos, lamat, pätkätyöt, burnoutit, työttömyys, 70 h työviikot, …) Kiitos, ja anteeksi rönsyily.
Ja jottei jäisi epäselväksi haluaisinko vain tehdä mitä tykkään ja elellä mukavasti toisten työn hedelmillä, niin - kyllä haluaisin. Mikä olisikaan hienompaa, kuin olla ‘rokki-tähti’. Tehdä sitä mitä tekisi vaikka joutuisi maksamaan siitä(, eli musiikkia,) ja saada sillä vielä toimeentulonsa?!?
Käytännössä insinöörin tuntipalkoilla parikymmentä tuntia työtä viikossa riittäisi mainiosti kattamaan elintasoni kulut… En ole koskaan kuullut vanhuksen harmittelevan kuinka vähän on tehnyt töitä ja kuinka on heittänyt aikaansa hukkaan lorvimalla perheensä ja ystäviensä seurassa. Mahdankohan itse valitella vanhuksena sellaisia?
Miten työtön voisi olla ruokkimatta lamaa? Potkut tuli, tulot pieneni, asuntolaina on edelleen maksettavana. Kaurapuurokin kallistui: yhden euron paketti maksaa nyt euron ja kolmekymmentä senttiä. Lama on aina läsnä niillä joilla ei ole työtä. Työhaastatteluun ei pääse kun on kuulemma jo liian vanha. Eläkkeelle liian nuori. Työkykyä, osaamista ja työhaluja olisi. Pääomaa omaan yrityksen perustamiseen ei. On keinot nyt hieman hukassa, mutta yritetään pysyä elossa silti! Onneksi on kirjasto sentään vielä ilmainen.
Kävin lamalaskurissa. Nuo käyttämättä jättämäni rahat on vienyt ulkomaiset osakkeenostajat. Olisin tietenkin käyttänyt mieluummin ne itse ellen olisi jäänyt työttömäksi ja tuloni pudonneet sen takia.
Mihin ne rahat ja ihmisten kulutus sitten katoaa?
http www uusisuomi fi/raha/46161-palkka-alennuksillako-muka-ostetaan-tyollisyytta
Yleinen näkemys on, että eliitti tekee kaikki uraauurtavat investoinnit ja eliitin harteilla yhteiskunta lepää, täten laman aikana eliitti tarvitsee lisää rahaa, sillä se lama korjaantuu.
Epäilen. Jos vertaisi eliitin ja normikansalaisen tilien saldoja, havaittaisiin että eivät ne eliittiläiset mitään investointeja tee, kunhan istuskelevat sohvilla - köyhien kustannuksella. Mihin muuten alunperin perustuu se näkemys, että se, jolla on paljon rahaa, olisi oikeutettu parempaan elintasoon kuin se, jolla on vähän rahaa?
Se joka tekee työtä, on oikeutettu parempaan elintasoon??
Niimpä niin.
Itse näen järjestelmän ennemminkin eräänlaisena bingopelinä, jossa ne joilla sattuu suora, kättelevät kaksin käsin toisiaan myhäillen: “se joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön” (”kyllä me voittajat sitten olemme urheita jätkiä kun kestämme leikin”).
Olen pahoillani, mutta olette -pahasti- hakoteillä. Laman aikana tulisi SÄÄSTÄÄ, jotta virheelliset ja tappioliset investoinnit purkautuu ja niihin sidotut resurssit vapautuu ja niitä voidaan sitten allokoida tuottaviin investointeihin.
Kulutus pitää vähentää (säästaäminen) jotta uutta ja aitoa pääomaa taas kerry, joka voidaan sitten käyttää investointeihin. Se on nimenomaan velkaan perustuva ylikulutus ja virheelliset investoinnit, jotka ovat johtaneet lamaan. Ne taas perustuu pitkälti keskuspankkien tekemien luottoinjektioihin ja fractional reserve pankkijärjestelmässä tapahtuvaan luoton laajentamiseen.
Katsokaa vaikka USAta. Siellä kulutus on ylittänyt tulot, eli se on perustunut velkaan. Ei kulutus taloutta pyörittää eikä suinkaan kasvattaa. Talous kasvaa tuotannon mukaan, ja tuotanto edellyttää investointeja jotka puolestaan edellyttvät pääomaa. Pääoma taas ei muodostu muusta kuin kertyneestä säästöstä.
Eli mikäli haluatte olla ruokimatta lamaa niin kannatta lopettaa tämä sivusto. Sen lisäksi voisin suositella että opettelee vähän kansantaloutta ennen kuin ryhtyy tällaisiin toimenpiteisiin.
“Talous kasvaa tuotannon mukaan, ja tuotanto edellyttää investointeja jotka puolestaan edellyttvät pääomaa. Pääoma taas ei muodostu muusta kuin kertyneestä säästöstä.”
Nyt taas talousoppeja kirjoitetaan uusiksi.Periaatteessahan kaava on aivan oikein. Mutta ilman laina-käsitettä tuo johtaisi suljettuun talouteen, jossa tuotanto kertyisi ainoastaan niille, jotka kykenevät säästämään itse. Ja se johtaisi talouden täydelliseen romahtamiseen, koska raha eli pääoma ja ideat harvoin asuvat samassa pääkopassa (toisin kuin trubaduuri väitti..luultavasti). Eli esittämäsi kaavahan on täyttä höpötystä ja sen perusteella esittämäsi väite, että nyt pitää säästää on myös luonnolllisesti hölyn pölyä.Eli suosittelen sinulle itselle kansantalouden perusteiden lukemista.
Väitteesi siitä, että laman aikana pitää säästää on vastuuton, koska se ei poista kansantaloudesta pelkästään elinkelvotonta ja heikkoa ainesta, vaan enimmäkseen tervettä ja elinkelpoista businesta ja työtä. Perustelen väitettäni sillä, että ihmisten yliragointi taantuman edessä johtaa ilmiön ylimitoitettuun voimaan ja ylimitoitettu voima on liikaa myös monelle terveelle businekselle.
Velkaantumiseen perustuva kulutus on mielestäni huono asia. Mutta siitähän ei nyt edes puhuta emmekä edes puhu kulutuksen kasvattamisesta. Nyt puhutaan siitä, että pidetään raha kiertämässä normaalilla ja kestävällä tavalla. Ei ylireagoida eikä edes reagoida jos siihen ei ole tarvetta.
Ja kun tuota kansantaloutta mielestäsi niin hyvin tunnet niin olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi siitä,miksi oikein kukaan ei osaa ottaa taantumaan liitettävään elvytyskeskusteluun mukaan mikrotalouden merkitystä kansantalouden elvytyskeinona. Koko suomalainen talouskeskustellu elvytyksen suhteen pyörii markotalouden ympärillä. Kapeaa ja lyhytnäköistä.
Aivan aluksi: Asuntojen hintaromahdus tulee. Siis se tulee.
Mikäli henkilö luopuu kuplahintaisen asunnon ostosta, säästää hän vuodessa 100 000€. Jos teemme kaikki samoin, tekee se 2 200 000 000 000€. Luvut napatttu Bobin älyvapaasta kampanjasta.
Raksaduunareille, gryndereille, velmuille välittäjille ja rautakaupan Raneille riittää hommia edullisemmillakin asuntojen hinnoilla. Tämä siirtymäaika kuplahinnoista normaalille tasolle on vaan hieman hiljaista. Siksi asuntojen hinnat on romautettava mahdollisimman nopeasti. Se on kaikkien etu. Jokainen asunnonostaja voi edesauttaa tätä jaloa ja yleishyödyllistä tavoitetta tarjoamalla asunnosta max 50% kesän 2009 hintatasosta.
Kun asumisen hinta on jossain järkevällä tasolla tuloihin nähden, jää sitä rahaa myös kuluttamiseen. Se raha tulee aktiivisten nuorten ihmisten ja lapsiperheiden käyttöön - sensijaan että se lihottaisi pankkien tai raksafirmojen ulkomaalaisia miljonääriomistajia tai suurten ikäluokkien sukanvarsia.
Nokkamies: “miksi oikein kukaan ei osaa ottaa taantumaan liitettävään elvytyskeskusteluun mukaan mikrotalouden merkitystä kansantalouden elvytyskeinona.”
Siksi koska on epämiellyttävää ottaa mikrotaulous puheenaiheeksi talouden elvyttämisen nimissä. Mikrotaloudessa prioriteettilistalla on kansalaisten henkilökohtainen hyvinvointi, ennen talouden elvyttämistoimenpiteitä. Mutta minusta olet sikäli oikeassa, että yhteiskunta, jossa mikrotalous ei toimaa, makrotalouskaan ei toimaa. Sitten kun hyödykkeet jakautuvat “terveellisesti” kansalaisille, kansalaisten taloushuolet kaikkoavat. Ensin pitäisi pedata se kuntoon, että oikeita hyödykkeitä tuotetaan kaiken kaikkiaan kyllin paljon, että niitä riittäisi tarvitsevalle. Ja hyödykkeitä saadaan aikaiseksi TYÖNTEOLLA, ei “footbaggiä” pelaamalla.
Jukka Reipas: “Kun asumisen hinta on jossain järkevällä tasolla tuloihin nähden, jää sitä rahaa myös kuluttamiseen. Se raha tulee aktiivisten nuorten ihmisten ja lapsiperheiden käyttöön - sensijaan että se lihottaisi pankkien tai raksafirmojen ulkomaalaisia miljonääriomistajia tai suurten ikäluokkien sukanvarsia.”
Haha! Hyvin päätelty, mutta ongelman korjautuminen vie 20 vuotta, ihmisillä on asuntovelka polttelemassa perseenposkia. Raha valuu luonnostaan ylöspäin - se on jo valunut sinne (talouden nykytilasta päätellen). -Kusessa ollaan!
Minä osallistuisin mielelläni rahan kierrätykseen ja kulutukseen; minulla vain meni työpaikka alta äskettäin, tulot ovat erittäin pienet eikä säästöjä ole. Palkkakin oli pieni.
Ansiosidonnaisella ei kovin paljoa kuluta.
Ikävä sanoa, mutta kyllä se lama tulee ja voi niitä, jotka ovat silloin käyttäneet kaikki rahansa kulutukseen ja varsinkin, jos kulutus on vielä tehty lainarahalla. Tässä ei paljoa suomalainen kulutus enää auta, jos ulkomainen kulutus sakkaa.
No hyvä puoli on, että hinnat voivat järkeistyä ja 5v päästä tämä on jo ohi.
Jätän alkoholin.
Perjantaisin, kyllä ne kaverit tarjoaa.
Lamaa vastaan taisteleminen voi alkaa näinkin. Siis tuo kampanja on ihan huippu, mutta tällä pasltalla keskustelevat ihmiset kuivia! Hei huumoria peliin; niinhän se on, jos ihminenkin on masentunut, keho voi sairastua. Sama pätee yhteiskuntaan: kavala lama-virus vain odottaa hetkeä, jolloin iskeä kynnet kii teihin!
Naurakaa, ihmiset, ja laulakaa ostoksilla! Tekisihän se itsenikin mieli työttömänä ottaa se halvempi kiinalainen korvike, mutta… kun oa sen kotimaisen, voin törmärä tuotteen tekijään kadella, ja saada osani hänen ilosta, kun hän saikin pitää työnsä!
Suomalaiset, wake up!
Täällä sensuuri näköjään pelaa, koska kirjoitukseni joka lähetin eilen illalla ei ole vieläkään julkaistu, vaan on “Awaiting moderation” -tilassa. Kokeillaanpa uudestaan sitten. Eli alla vastaus Nokkamiehelle:
Nokkamies
Nämä talousopit ovat noin sata vuotta vanha ja perustuvat ns. ”Austrian Business Cycle” –teoriaan. Mitä näemme ja olemme nähneet on se mitä tapahtuu, kun kulutus rahoitetaan ilmasta luoduilla rahoilla, eli dollarit jotka tulevat the Fedin rahakoneistolta ja lisääntyvät pankkijärjestelmän sisällä. Kulutus ja investointi näin ollen eivät perustu aitoon pääomaan, vaan luotuun luottoon (resursseihin mitkä ei aidosti ovat olemassa). Se on kuplavaihe (boom). Nyt kun boomin aikan tehdyt investoinnit, esim. kotien hankkimiset, autotuotantoinvestoinnit sun muut osoittavat epäkannattavuutensa nämä investoinnit on purettava. Kupla poksahtaa (bust), ja markkina yrittää korjata tehdyt virheet ja allokoida vapautuneet resurssit tuotaville sektoreille.
Kaava ei millään tavalla johda suljettuun talouteen, koska laina-käsite on vieläkin läsnä. Erona on se, että annetut lainat pitää perustua aitoon pääomaan. Toisin sanoen, jos sinulla ei ole 1.000.000 euroa niin sinun ei pitäisi antaa 1.000.000 euroa lainaa. Se on nimenomaan se mitä pankit ovat tehneet ja sillä ym. boomi on suurelta osin rahoitettu. Pankit taas saavat luottonsa keskuspankilta ja pystyvät laajentamaan saadun luoton koska heidän reservivaatimukset ovat niin alhaiset (alle 10 %). Ehkä kannattaa kysyä ennen kuin rupeaa väittämään että toisten ajatukset ovat hölynpölyä, sillä väitteesi perustuu ilmiselvästi väärinkäsitykseen (se että ”minun” esittämääni kaavassa ei tunneta laina-käsitetta, joka ei siis pidä paikkaansa lainkaan). Sitä paitsi tämä ei ole minun kaava, vaan Itävaltalaisen oppikunnan kaavaa, eli mm. Ludwig von Misesin, Friedrich von Hayekin, Henry Hazlittin, Murray Rothbardin ynnä muiden itävaltalaisten esittämä kaava. Mises ja Hayek olivat mm. ne jotka jo 1928 sanoivat että osakemarkkinassa oli 1920-luvulla kasvanut valtava kupla joka kohta tulee poksahtamaan. Sen ajan johtava ekonomisti, neoklassisti Irwing Fisher, väitti vielä viikkoja ennen Wall Streetin romahdus ettei ollut mitään syytä huoleen. Olisiko ehkä kannattanut kuunnella herrat Hayek ja Mises?
Säästäminen johtaa siihen, että epäkannattavat investoinnit purkautuvat ja resurssit siirtyvät tuottoisiin sektoreihin. Väitteesi on perusteeton, koska mitä oikeasti sanot on että lisää sitä mitä johti tähän lamaan on se keino millä torjutaan sitä. Sen on looginen virhe. Jos olet kännissä, niin ei lisää alkoholia tekee sinusta selvin päin. Päinvastoin, sinusta tulee vielä humalaisempi ja seuraavan päivän krapula on sen verran pahempi. Säästäminen ei johda siihen, että kannattavat businekset kaatuvat, koska niiden kannattavuus perustuu nimenomaan sellaisten tuotteiden ja palveluiden tuotantoon johon on aito kysyntä. Kun epäkannattavat investoinnit puretaan, ne resurssit siirtyvät just näille sektoreille, paitsi se osa joka jää kasvattamaan pääomaa tulevia investointeja varten. Onhan se selvä, että on taloudellisesti järkevämpää siirtää sellaiset resurssit jotka ovat kiinni epäkannattavissa investoinneissa, kuten esim. Amerikan autoteollisuudessa ja siirtää ne kannattavampaan käyttöön, eikö vaan?
Puhutaan nimenomaan velkaantumiseen perustuvasta kulutuksesta. USAssa, mistä tämä lama on lähtöisin, säästäminen on viime vuosina ollut negatiivinen, siis tavalliset ihmiset ovat kuluttaneet enemmän kuin heillä on ollut tuloja. Lisää siihen valtion velka, joka on vuodesta 2001 kasvanut yli 1000 miljardilla dollarilla, niin alkaa jo olla aika omituista väittää että kulutus ei perustuu velkaantumiseen. Toinen vakava ongelma joka tämä asenne ja politiikka tuo mukanaan on valuutan arvon alentumisen. Kun dollareita luodaan lisää tyhjästä ilmasta, olemassa olevien dollareiden arvo laskee. Se taas tarkoittaa että ihmisten säästöt (he joilla on sitä) ja ihmisten palkat menettää arvonsa. Toisin sanoen, ihmiset ja sen mukaan talous köyhistyy entisestään.
Syy siihen, että makrotalous hyvin usein dominoi keskustelu on se, että se on suurten eleiden, eli valtion ja keskuspankin toimenpiteiden alue. Ne toimivat yleisellä tasolla ja suureilla hankkeilla, eikä pikkukeinoilla. Sen takia se on poliitikoille, ja sen mukaan lehdistölle, ainut mielenkiintoinen alue. Mikrotalous on tavallisten ihmisten, yksilöiden, alue. Mutta kun meille opetetaan että ihmiset (markkina) eivät pysty korjaamaan tilannetta, vaan siihen tarvitaan valtion ”elvytyspaketit”, niin pysytään makrotalouden puitteissa. Se on suuri ongelma, johon on löydettävä ratkaisu.
kuluttakaa urpot kuluttakaa.
kulutusjuhla on niin huvittavaa. naureskelen typerille ihmisille aina ostoskeskuksessa teetä juoden.
Toistetaan nyt vielä.
Näin tän mainoksen teeveestä.
Tulin saitille ja olin mielenkiinnoissani.
Huomasin että jonkin sortin Paska tässä kuitenkin maistuu taustalla.
Ja sieltähän se googlailemalla sitten löytykin.
Ja siellähän se oli, tuttu maku:
Suomen moraalittomin mainostoimisto Bob Helsinki.
Kiitän havahduttavasta lamakampanjasta, johon törmäsin Hbl:n sivuilla. Olin vastuuntunnottomasti elänyt näinä vaaran aikoina kuin ennenkin, mutta vastedes annan ohjeistuksenne vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseeni kahdella tavalla: a) sovellan “lamateesejä” 1-3 käänteisesti, ja b) printtasin “yhteistyökumppaneina” lueteltujen listan ja pyrin perheeni kanssa parhaani mukaan karttamaan ko. yritysten tuotteita ja palveluja. Kiitämme, “Bob”.
Ha-ha-ha näin mainoksen toki. Pisti miettimään etteikö parempi laatusta aivopesua enään saada aikaan, että ne rahavirrat vierisivät oikeaan taskuun. Kaj Grüssnerin juttuja lueskellessa ei voi kuin harmitella, miksei tämmöset tyypit, tai ylipäätään tälläisella tasolla ajattelevat, pääse päätöksen tekoon tai oikeasti vaikuttavaan asemaan, mutta kun taas toisaalta asiaa ajattelee niin ei ole kovin ihmeellistä, että jollain saattaisi tälläisiin muutoksiin rahamaailmassa löytyä nokan koputtamista. Ihan mielenkiinnollakin jään seurailemaan mitä tänne tulee ilmaantumaan ja kuinka monen kirjoittelian jutut lähtee sensuuriin ajan kuluessa
Ihanaa Neiti-ihminen ja Nokkamies, kerrankin joillakin on talouselämän perusperiaatteet ja oikea mentaliteetti hallussa! Ja tämä tämä kampanja on ihan yliveto - olen pitkästä aikaa innoissani - vaikka eilen sainkin lomautusuhkauksen. Kotimaista (Muumi-vaippoja, Vuokkoset-siteitä, suomalaista ruokaa ja vaatteita..) aion ostaa niilläkin vähillä roposilla, joita lomautuksen toteutuessa on enää käytettävissä ja rakentamaan omaa kotia aletaan kun on kerran jo kaksi vuotta niin suunniteltu ja talopakettikin on tilattu ja tulossa huhtikuussa. Nyt kun saataisiin vielä nykyinen (jo todella tinginttyyn hintaan myynnissä oleva) asuntomme myytyä ts. joku älyäisi tehdä hyvän sijoituksen, sillä hinta nousee kohisten kun talouselämä alkaa taas vetämään, niin mikäpäs tässä. Lisää tällaisia kampanjoita ja unohtakaa nyt kaikki pikavipit yms. talouden vääristäjät ja ostakaa palkkatuloilla ja pankin järkevä prosenttisilla lainoilla hyödykkeitä ja palveluja - kotimaisia ja kestävää kehitystä tukevia- niin kaikki hyötyvät - talouselämä ja ilmasto!
Onnea toki Mito sinullekkin, siitä sitten kuluttamaan vaan kun on kerta pankin “järkevä prosenttisia lainoja” alla niin kelpaa kyllä ostella hyödykkeitä ja palveluita, tukea sitä kotimaista kestävää kehitystä kuten ollaa huomata saatu ja kerta asunto jo alla mikä mielestäsi olisi hyvä “sioituskohde” mutta eroonhan siitä itse täytyy hankkiutua, vaikka pilkkahinnalla sitten ja vaikka väkisin velkaiseen uuteen kotiin. Heh heh, todellakin pärjäile! :——D
Pilkkahinnalla asunnon myymisestä ei kukaan ole puhunut mitään - asunto on ostettu 2000-luvun alussa, kun hintataso oli nykytasoon nähden todella alhainen, joten voittoa tulee, vaikka kuinka “pilkkahinnalla” muka näyttäisi myyvän. Asunnnon myyntihintaan olemme toki ottaneet huomioon normaalin (!) hintatason (ja yleisen elintason) nousun, tehdyt perusparannukset ja pikkuisen voittomarginaaliakin.
Sitäpaitsi näitä ns. kupla-asuntoja kun muutenkaan ei taida olla kuin tuolla pääkaupunkiseudulla, jos sielläkään? Kukaan ole niin urpo, että yrittäisi tällaisena aikana edes myydä ylihintaista asuntoa - ei menisi kaupaksi kuitenkaan. Vaiko mitäkö?
Kaikkien länsimaisten talousoppien mukaan paras tapa säästää on ottaa velkaa!
Epävarmasta taloustilanteesta on rakentajalle myös hyötyä - rakentamiskustannukset on nyt halvempia kuin vielä viime keväänä, esim. saimme juuri 4.000 euroa ikkunoiden hinnoista pois (tarjoukset viime keväänä ja nyt uudelleen viime viikolla), samasta firmasta ja C-luokan lasien sijaan A-luokan lasit - ilmastotekokin tulee näin tehtyä!
Nostan hattua, jos jaksat kerryttä sukanvarsi säästöjä rakentaaksesi velattoman talon - voi ikä tulla vastaan ja elämä jää elämättä!
Se ei pelaa, joka pelkää!
haha “Kukaan ole niin urpo, että yrittäisi tällaisena aikana edes myydä ylihintaista asuntoa” anteeksi nyt vain jos pitää rautalangasta vääntää, mutta sinähän tuon sanoit vai eikö?
ja tuskin tulottomana paljoa sukanvarsisäästöjä tehdään, vai jättikö joku mainitsematta? Ikä nyt ei kuitenkaa kovin paljoa paina ja elämä on tähän asti hyvin elettyä, eikä onneksi omaa elämää paljoa lamat paina, kunhan nyt sapettaa järjettömät ruokakaupan hinnat, mutta sillä nyt ei paljoa tämän laman kanssa tekemistä mielestäni ole. Kunhan toistelen hihitellen mielessäni tätä “liitytään eu:hun, ainakin ruoka halpenee” -mantraa :————–D
Mito
“Kaikkien länsimaisten talousoppien mukaan paras tapa säästää on ottaa velkaa!”
Ikävä kyllä miljoonat ihmiset, mukaan lukien politiikot, toimittajat ja hoviekonomit (Krugman, Bernanke jne) aidosti uskovat tähän teesiin. Sen takia kärsimmekin talouskriisistä.
Niin, miljoonat ihmiset ovat väärässä - uskoessaan toimiviin talousteorioihin. Kaj Grüssner - osoittaa “vanhat” opit vääriksi ja kaappaa seuraavan Nobel:in Suomeen - taloudesta!
“Niin, miljoonat ihmiset ovat väärässä - uskoessaan toimiviin talousteorioihin.”
Ei. Ne miljoonat (miljardit) ihmiset ovat vain “mekaanisia kuluttajia”, suurin osa heistä ei edes aavista, että nykyinen talousjärjestelmä on “vain eräs oppi”, joka ei ilman aktiivisia toimia pysyisi koossa, eikä sittenkään.
Nykyinen talousjärjestelmä perustuu kasvuun, joka tavallaan “ruokkii itseään”. Kun hyödykemäärä kasvaa, täytyy laskea lisää kolikoita talouden kiertoon jottei ihmisiltä loppuisi rahat lompakoista kesken kun hyödyketarve aina vaan lisääntyy, mutta jotta nykyisten tuotteiden hinnat kuitenkin pysyisivät vakaina. Talouskasvun kannalta mukavinta on painaa vähän “liikaa” kolikoita, jolloin syntyy inflaatio, joka kehittyy rauhallisesti.
Tämä aiheuttaa sen, että ei kannata säästää rahaa - rahan arvo laskee kokoajan, säästöt haihtuvat. Ennemmin mahdollisimman nopeasti laskea raha takaisin kiertoon. Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste tällä hetkellä n. -3% eli
K E S K I M Ä Ä R I N
kulutetaan 3% enemmän kuin todellisuudessa tienataan.
Toisaalta tämä rauhallisen arkkityypin inflaatio aiheuttaa sen, että kannattaa ottaa paljon velkaa, koska velkojen arvo kokoajan pienenee (tulot kasvaa, velkojen maksu helpottuu) - kotitalouksien velkaantumiaste oli jo vuosi sitten vajaa 102%, tässä kuussa julkaistaan uudet laskelmat.
Rauhallinen inflaatio aiheuttaa myös sen, että kaikennäköiset höpöbisnekset ovat kannattavia (inflaatio lisää yrityksen kannattavuutta ja toisaalta perustamiskustannukset kuroutuvat nopeasti umpeen).
Erityyppisten inflaatioiden ja deflaatioiden arkkityypeistä selostusta(ks.neljänneksi ylin viesti):
http www taloussanomat fi/porssi/2008/12/20/onko-usa-seuraava-zimbabwe/200832836/170?offset=70#comments
säästämisasteesta (Mitolle!) http www tsl fi/@Bin/1940054/191108+JKiander+PT.pdf
Ihme vouhotusta. Ei missään käsketä kuluttamaan normaalia enemmän, vaan nimenomaan normaalisti. Jos globalisaatio ja kehitysmaiden huonot olot ahdistavat, voitte tarttua kolmoskohtaan “Suosi kotimaisia palveluita ja tuotteita”.
Kivat sivut ja hyvä mainos! Lievitti hieman tätä median luomaa ahdistusta, jota tässä on kuukausien aikana kylvetty.
-En ehkä kuitenkaan allekirjoita äsken Mitolle laittamani linkin J.kianderin omia näkemyksiä elvytystoimenpiteistä (klikkaamalla ‘trubaduuri’a, avautuu linkki Helsingin-Sanomiin.
Mito
Olet täysin väärässä, jos luulet että talousopit joihin viittaat ovat “vanhoja”. Päin vastoin, ne keksittiin vasta 1930-luvulla jolloin tuli ns. Keynesian revolution ja siihen perustuva New Deal.
Talousoppeihin mihin minä viittaan on Itävaltalaisen oppikunnan oppeihin, ns. “Austrian Business Cycle” -teoriaan. Itävallan koulukunta perusti Carl Menger 1870-luvulla ja hänen seuraajat Ludwig von Mises ja Friedrich von Hayek varoittivat luotolla rahoitettu kulutuspohjaisesta talouspoliitikasta jo 1920-luvulla. Heitä ei kuunneltu ja seuraus oli Wall Streetin romahdus ja 15 vuotta pitkä lama joka tunnetaan “The Great Depression” -nimellä.
Itävaltalaisekonomistit kuten Joe Salerno, Mark Thornton, Frank Shostak, Robert P. Murhpy, Walter Block jo moni muu varoitti tulevasta finansikriisistä jo silloin, kun Alan Greenspan alkoi laskea Fedin korko 2000-luvun alussa IT-kuplan jälkeen. Silloinkin uskottiin, että kun vaan pidetään keskuspankin rahahanat auki ja sekä julkinen että yksityinen kulutus korkealla, niin kaikki hoituu. Niiden “talousoppien” seuraukset ovat nyt tiedossa: asunto- ja rahoitusmarkkinoiden täydellinen romahdus.
Kysypä itseltäsi seuraavan kysymyksen:
Jos luotolla rahoitettu kulutus ja virheinvestoinnit aiheuttivat kriisin, onko se sitten järkevää uskoa että -lisää- luotolla rahoitettu kulutus ja virheinvestointia on oikea ratkaisu tähän kriisiin?
http://www.facebook.com/home.php?ref=home#/group.php?gid=43730663069
En ole kovin vanha tai edes kovin valveutunut kuluttaja loppujen lopuksi. Propaganda haiskahtaa kuitenkin kilometrien päähän ja inhoan tälläistä ikuista syyllistämis-mainontaa! Ihan tavallinen Matti Meikäläinen tuskin voi sille hirveästi että työnantaja siirtää tuotantonsa jonnekin lapsityövoiman luvattuun maahan- pitäisi vaan kuluttaa ja suosia suomalaista, niinkö? Saanko kysyä että millä rahalla?
Joo, eiköhän nyt kaikki hypätä perheen citymaasturiin ja ajetaan kehä kolmoselle ostamaan toinen citymaasturi (tai viihdemaasturi, kuten Gloria-lehdessä yhtä autoa esiteltiin). Ostetaan kotimatkalla joka huoneeseen ziljoonan tuuman litteäkuva-ad-hd-blue-ray-televiissio, niin maailmasta tulee parempi paikka. Mitä siitä, vaikka työpaikka olisi uhanalainen - otetaan vaikka pikavippejä, jos ei muuten rahat riitä!
Sillä kulutus merkitsee parempaa elämää kaikille. “Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme Feisbukkia”..
“Sillä kulutus merkitsee parempaa elämää kaikille.”
Jepjep…
Varaudu siihen että lapsillasi (ja lastenlapsillasi (ja lastenlastenlapsillasi)) on 30-50 tonnin (€/capita) valtionvelat niskassa tämän laman jälkeen. Se on aika paljon ottaen huomioon että USA:n esimerkkikansalaisilla ei tällä hetkellä ole kuin 23 tonnin (€/capita) valtionvelkataakka (=10 biljoonaa euroa).
Varaudu siihen etteivät lastenlapsesi välttämättä jaksa kuunnella elämäntarinaasi tai katsella valokuviasi.
jos ihmiset ei usko talousteorioihin jotka esittää että kuluttamalla saa säästyy lamalta se ei varmasti ole ihmisten vika. Tuntuu että on fiksumpaa nyt säästää ja ostaa vain järkeviä juttuja joita muutenkin tarvitsee ja niinkuin on ennenkin tehnyt. Niinkuin normaalit ihmiset tekee. Ei mitään täytekakkuja. Mista sitä normaali ihminen edes säästäisi tai riski sijottaisi. Lama on just riskit huonosti tuntevien keinottelijoiden vika. Mitä jos kiellettäisiin sellainen bisnes. Musta tuntuu että kaikki tätä kamppanjaa täällä kehuvat kirjoittajat on töissä kamppanjalle. Tää lama onneksi tuhoaa juuri mainostoimistot ekaksi. He he
en ole ikinä nähnyt noin typerää mainosta kuin teidän mainokset on!!!! onko lama ottanut jo otteen käsikirjoittajien mielikuvitukseenkin???
Haluan ruokkia lamaa minkä kerkiän koska talouskasvu kasvatta eriarvoisuutta ja toiseksi minkä takian käyttäisin rahaa kun kaikki todella kallista
Siirtykää kotimaisiin tuotteisiin aina kun mahdollista. Halpa espanjalainen tomaatti rasittaa luontoa ja edistää ilmastonmuutosta. Suomalainen tomaatti rasittaa luontoa vähemmän kuljetusmatkojen lyhyyden ansiosta ja pitää työpaikat suomalaisella. Ihan vaan esimerkkinä…
älä rukilamaa
lisää työpaikoja nurin lisää työttömiä silläkö hoidetaan tän maan asiat kuntoon tyttömätkö sitten nostaa suomen nousuun irwinin laulu sopii hyvin pellet johtaa arkadinmäelle palkat kuriin myös eduskunnassa ei nehän nostaa vain omia palkoja ne tän maan asiat on laittanut tähän kuntoon kiitos subille ja vanhaselle ja kumppaneille turhaa sakkia ladon taan ja kuula kalloon niille pitäis antaa
Lama on hyvä ja tarpeellinen koska se laskee ihmiset takas maanpinnalle ja laskee myös tuotteiden ja palveluiden hintaa.
Itse aion hyödyntää lamaa myös liiketoiminnasani.
PS älä osta uutta pesukonetta,tietokonetta tai telkkaria vaan korjauta vanha ja säästät rahaa.
Firma missä olin töissä, meni konkkaan heinäkuussa 2008, siitä saakka työtön, 2 lapsen yksinhuoltaja. MITEN TÄSSÄ NYT SITTEN PITÄISI ELÄÄ ETTEI RUOKI LAMAA???
Firma
1 Osta kuin ennenkin.
2 Älä vaihda halvempaan.
miten vitussa ostat kuin ennenkin ja samanhintaisia tuotteita jos tulot pienenee. ei vittu kaikkee paskaa sitä syötetäänkin!!
Ja lisää menee konkkaan yrityksiä ja tulee lisää työttömiä, jos kaikki kuluttajat vetävät ns. kulutuksen “liinat” kiinni.
Järkevä kuluttaminen (johon tässä kampanjassa kannustetaan) ei ole sama asia kuin kerska kulutus, ylivarojen eläminen ja krääsän hankkiminen tai luonnon kuormittaminen. Kampanjan tarkoituksena käsittääkseni on ns. avata silmiä siihen suuntaan, että omilla kestävillä kulutusratkaisulla (laadukkailla tuotteilla - kestävät pitkään, ovat hyvästä materiaalista jne, tuotettu Suomessa, pienentävät ilmastonmuutosta esim. vaihdat sähköyhtiöstä ostamasi sähkön vihreään sähköön tms..) jarrutat lamaa. Pääasia siis, että laittaisit rahan kiertämään, mutta tietystikään pikavipattua rahaa ei kannata kierrättää - tämän pitäisi kyllä olla sanomattakin selvää!
Eikä kukaan tarkoita, että kaikkien pitäisi mennä ostamaan city-maasturi tai littu-tv - voit aivan hyvin sen sijaan ostaa Jopo:n, jolla vispaat aamuisin töihin ja vaikkapa suomalaisen kirjailijan romaanin illan ratoksi - pääasia, että ostaa suomalaista aina kun se on mahdollista ja laatuun kannattaa panostaa - köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa! - kalliimpi tuote on lähes poikkeuksetta laadukkaampi ja kestää pidempään, on ravintoarvoltaan parempi (kotiruoka vs. pikaruoka - joka lama-aikana jostain syystä kasvattaa suosiotaan), on kestävämmin tuotettu, kotimainen tms.
Kampanja ei tarkoita, että köyhän pitäisi alkaa kuluttamaan enemmän kuin ennen, vaan että ne joilla oikeasti on vielä rahaa käyttäisivätkin sitä - muuten niitä köyhiä tulee kyllä lisää ja nopeasti, kun Suomen talous kaatuu! Oma napamme siinä vaan loppupelissä kärsii..kaikkien meidän!
Hieno ajatushan tuo on, että kuluttamalla lisää luomme työpaikkoja. Ja tottakin varmasti. Kuitenkin haluan esittää pari näkökulmaa asiaan.
1. Kuinka voit lisätä kulutustasi, jos tulotaso ei nouse nopeammin, kuin elinkustannusindeksi? Ruokalaskuja seuratessa olen huomannut, että joka kuukausi palkasta käteen jäävällä osuudella saa aina vain vähemmän. Ei todellakaan ole mitään kulutusjuhlaa, eikä kalliiden tuotteiden ostomahdollisuutta, jossei kuukauden palkka riitä kattamaan edes pakollisia kuluja. Tietysti olisi oikein mukava päästä edes kerran vuodessa esimerkiksi vaateostoksille, mutta kyllä vouti huolen pitää siitä, että tuo on turha kuvitelma.
2. Kuten tällä keskustelupalstalla jo aiemminkin on huomautettu, kulutus rikkaissa maissa lisää köyhyyttä ja nälänhätää köyhissä maissa. Ilmastonmuutoksesta puhumattakaan.
Johtopäätökset: Jos valtiovalta oikeasti tukisi pienituloisten ostovoimaa, voisi myöskin pienituloisten kulutus kasvaa ja kaupan hyllyiltä voisi edes joskus ostaa sen kotimaisen kasviksen tai hinnakkaamman ja ehkä jopa laadukkaammankin tuotteen. Mahdollisesti jopa luomu-tuotteen, jotka tuntuvat olevan alle 1000€ käteen kuukaudessa saavien ulottumattomissa. Jos oikeasti ihmisiä yhtään kiinnostaisi ilmasto tai maailman köyhyys, lopetettaisiin heti nämä turhat keskustelut muutamista tuhansista työpaikkojen menetyksistä Suomessa ja keskityttäisiin niihin nälkäisiin ihmisiin köyhemmissä maissa. Ilmaston hyväksi tehtävä työ ei ole turhaa, siksi pitäisikin pienentää tuloeroja niin Suomen kansalaisten välillä, kuin Suomen ja köyhien maiden ihmisten välillä.
Kuluttakaa rahanne viisaasti. Ostakaa hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta köyhiin maihin kanoja, lehmiä, kaivojja, kouluja ja sairaaloita, maailman talouden ja ilmaston hyväksi, älkää sitä kotimaista luomutuotetta Suomen työpaikkojen pelastamiseksi!
Mikko kirjoitti:
“PS älä osta uutta pesukonetta,tietokonetta tai telkkaria vaan korjauta vanha ja säästät rahaa.”
Pesukoneilla ja tiskikoneilla taluut on yleensä niin pitkiä (yli vittäkin vuotta), että kun kone menee hajalle, sen saisi takuuseen. “Ihmiset unohtavat että takuu olisi vielä voimassa, kun heiltä menee kone ensimmäisen kerran hajalle” - totesi tiskikonekauppias kysyttäessä miten uskalletaan antaa niin pitkiä takuuaikoja.
Joka tapauksessa nykyään tuotteiden kestävyyden kanssa homma on “lipsahtanut käsistä”. Onko sananmukaisesti kestävää kehitystä se, että, digitaalipianolla (stagepiano), jonka voisi olettaa kestävän 7-15 vuotta, on vuoden takuu, jona aikana se hajoaa kolmesti?
No onhan se - se on markkinatalouden laki, että kännyköiden, televisioiden, tietokoneiden - jopa henkilöautojen - on hajottava tietyn käyttöajan jälkeen. Jo pelkästään sillä, että kännyköissä olisi uudelleenasennettava käyttis, saisi muutaman kuukauden lisäaikaa, puhumattakaan jos virtapiirit ja komponentit suunniteltaisiin huolellisemmin.
Mito kirjoitti:
“Järkevä kuluttaminen (johon tässä kampanjassa kannustetaan) ei ole sama asia kuin kerska kulutus”
Jos sinulta hajoaa tietokone, televisio, kotistereot, faksi tms koje, ei puhettakaan että veisit sen radioamatöörille korjattavaksi vaan on itsestään selvää että ostat uuden - viimeistään radioamatööri itse käskee sinua ostamaan uuden vanhan korjauttamisen sijaan.
“Kuluttakaa rahanne viisaasti. Ostakaa hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta köyhiin maihin kanoja, lehmiä, kaivojja, kouluja ja sairaaloita, maailman talouden ja ilmaston hyväksi, älkää sitä kotimaista luomutuotetta Suomen työpaikkojen pelastamiseksi!”
Tuossakin piilee eräs kompastuskivi, kaksikin - kolmekin.
ENSIMMÄINEN on, että ajatellaan, että lähettämällä rahaa köyhiin maihin (huom. hyväntekeväisyysjärjestöt toimittavat tavaroita, mutta toisinaan yksityiset toimittavat rahaa rahana) autettaisiin köyhiä.
Oletetaan että massa käytettäisiin valuuttana metalliprikkoja. Lähettämällä niitä köyhiin maihin ei voida “taikoa” kyseisiin maihin yhtään sen enempää hyödykkeitä kuin siellä ennestään on. Prikkojen lähettäminen aiheuttaisi vain inflaatiota, mikä edesauttaisi hyödykkeiden VIENTIÄ kyseisistä maista. Ainoastaan siinä tapauksessa, että köyhät maat saatuaan prikat lähettäisivät ne heti takaisin ulkomaille ja vaihtaisivat hyödykkeisiin (ts. ostaisivat ulkomaisia hyödykkeitä) joista heillä on pula, prikkojen lähettäminen olisi järkevää, mutta miksi ei saman tien lähetä ensimmäisellä kerralla jo hyödykkeitä, joista heillä on pula? On kohtalaisen selvä asia etteivät he osta ulkomailta mitään tavaraa sillä rahalla vaan kunhan “hukuttavat” ne maan sisäiseen talouden kiertoon.
TOINEN KOMPASTUSKIVI on se, että lahjoitetaan hyödykkeitä (lehmiä, vuohia, kaalimaita, kaivoja, kouluja jne) köyhiin maihin “ilmaiseksi”, vaatimatta “vastapalvelusta”. Hyödykkeellä (Suomen kohdalla raha-avustuksilla) on se ominaisuus, että sillä voitaisiin “palkata” ihmisiä tekemään sellaisia asioita, mitä he muuten eivät tekisi.
Köyhissä maissa ihmisten kaksi perusongelmaa ovat, että ei löydä mistään työtä tehtäväksi, toisaalta se, että ei riitä ylimääräistä aikaa: vuorokaudesta kaksi tuntia kuluu veden hakemiseen, kaksi tuntia jyvien jauhamiseen käsin, kaksi tuntia polttopuiden keräämiseen kaksi tuntia tulen sytyttämiseen, kaksi tuntia ruuanlaittoon, kaksi tuntia lasten hoitoon.
Jos tällaisia ei annettaisi ilmaiseksi pois, vaan niistä vaadittaisiin “käypä hinta” työnä (tyyliin: paikallinen joutilas asukas tekee paikallisen hyväksi jotain mitä ei muuten tekisi), saataisiin tällaisista lahjoituksista parhaassa tapauksessa kaksinkertainen hyöty nykyiseen nähden. Työllistämällä avustusten ehtona ihmisiä joko perinteisillä töillä tai uusilla työmuodoilla, motivoitaisiin lisäksi paikallisia pohtimaan asioita, joissa työnteolla olisi hyötyä. Sitten kun ihmiset alkavat itse oivaltaa missä asioissa on kehittämisen varaa, kehitys vasta lähtee käyntiin. Jos ei keksitä mitään missä olisi varaa työskentelemällä parantaa elinolosuhteita, lopputuloksena on LAMA (tästä asiasta puhuin aivan ensimmäisessä viestissäni jonka lähetin!).
Tämä ilmaiseksi lahjoittaminen on myös Suomen sisäinen ongelma. Kela maksaa paljon erilaisia tukia vaatimatta minkäänlaista vastinetta, mm. tästä johtuu maahanmuuttajien ja työttömien huono työllistyminen ja alttius tehdä rikoksia. Toimettomuudesta sai alkunsa myös Etelä-Pohjalaiset puukkojunkkarit ja yleinen nuorison ilkivalta tuohon aikaan. Nuorisoseuraliike perustettiin alunperin juuri kehittämään toimettomille nuorille junkkareille järkevää tekemistä, jotta he pysyisivät poissa pahanteosta. Nuorisoseuraliikkeestä “jaloustui” myöhemmin yleinen oppivelvollisuus. Roomalaisen ‘leipää ja sirkushuveja’ -ajatuksen perusajatus oli myös pitää ihmiset poissa pahanteosta kun heillä oli paljon ylimääräistä vapaa-aikaa. Länsimainen kulutusyhteiskunta yhtä lailla soveltaa ‘leipää ja sirkushuveja’ -filosofiaa, mutta mielestäni täysin nurinkurisesti: yleiseen disinformaation levittämiseen ja ihmisten tyhmistämiseen.
Kelan tukien lisäksi valtion lama -apupaketit ovat rahan jakamista ilmaiseksi pois. Ns. “työllistävää tukemista” (sellaisena kuin on sen nykymerkitys) ei tulisi harjoittaa lainkaan. Työllä, josta ei ole hyötyä yhteiskunnalle ei pitäisi teettää yhteiskunnan rahoilla. Turhan työn teettäminen on sama kuin lahjoittaisi rahat ilmaiseksi pois, paitsi että nyt kun lajoituksen saajat joutuvat hyppimään x-hyppyjä ja ajamaan autolla paskarinkiä päivät pitkät, he kuluttavat paljon ruokaa ja polttoainetta.
KOLMAS KOMPASTUSKIVI on tietenkin sitten se, että mennään kehitysmaihin jakamaan soppaa. Hätätilanteissa ja kriiseissä kohdalla tällainen toiminta on välttämätöntä, mutta kun ei ole kyse kriisistä, vaalikampanjasta tai peijaisista, vaan tilanne on ‘kaikin puolin normaali’, sopan jakaminen on “typerää”, koska se aikaansaa eriarvoisuuden tunnetta lahjoitettavan ja lahjoittajan välillä.
…puhua mutta ei itse tehdä…
pahoittelen etten viitsinyt oikolukea
nettikeskustelujen pyhä kaksinaisuus:
§1 OIKOLUE KOKO TEKSTI ALUSTA LOPPUUN ENNEN LÄHETTÄMISTÄ
§2 KOPIOI TEKSTI LEIKEPÖYDÄLLE TAI TEKSTIASIAKIRJAAN ENNEN LÄHETTÄMISTÄ
(huokaus…)
Työtön kirvesmies kuluttaa heti maitopurkin ja makkaraa, kun vaan saa työttömyyskorvausta. Nyt tosin jo kuukauden odotelleena alkaa kuluttaminen olla melko vähäistä. Realismi olisi paikallaan: kun työt loppuu, ni loppuu kyllä se kuluttaminen. Tänä vuonna tulee työttömiä räjähdysmäisesti lisää, ja kuluttaminen tulee jäätymään täysin. Tällaiset sivustot, jossa kuluttajia syyllistetäämn ovat PERSEESTÄ! Irtisanomiset täällä määrää, ei duunarit.
Kun elää kädestä suuhun periaatteella , niin ei pääse maailmantalous tai Suomenkaan talous juuri heiluttelemaan kulutustottumuksia oli taantuma,nousukausi,lama tai joku muu suhdannekriisi.JYKKEE anna FYFFEE nii lähen heti tuhlaamaa ja akka lupas auttaa…
Mito
Kamppanjan ongelma ja perusvirhe on se, että väitetään että ns. “järkevä kulutus” on ratkaisu, vaikka juuri kulutus on tämän laman aiheuttanut.
Lamaa ei kulutuksella, järkevällä tai muulla, torjuta eikä ratkaista, vaan nimenomaan säästämisellä. Ylikulutus-kolikon toinen puoli on aidon pääoman puute, ja pääoma ei kerry muusta kuin säästämisestä. Virheelliset investoinnit on purettava jotta niihin sidotut resurssit vapautuu.
Lama ilmiönä ei ole huono asia, päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että talous alkaa korjaa itseään. Se on ylimenevä vaihe, vaikka onkin tuskallinen sellainen. Mutta mitä paremmin ihmiset ja yritykset sopeutuvat uusiin olossuhteisiin, sitä nopeammin päästään takaisin terveen ja kasvavaan talouteen. Yksityishenkilön tasolla se tarkoitta nimenomaan se, että vähennetään oma kulutusta, samalla tavalla kuin yritykset pyrkii pienentämään omat kustannuksensa.
Tällaiset kamppanjat ei tee muuta kuin pitkittää talouden korjausvaihetta ja lisää näin ollen jokaisen kärsimystä. He jotka ovat laittaneet tämän kamppanjan vireille eivät ilmiselvästi tunne kansantaloutta, mutta siitä huolimatta uskovat pystyvänsä antaa kansalle neuvoa miten lamaa pitäisi “torjua”. Se on käsittmättömän vastuutonta ja typerää.
Tällaiset hurttikehoitukaet kolahtavat pahasti ihmisiin jotka jo ovat kusessa. Kyllä sitä lamaa tulee ruokittua, ei ole varaa pitääpäivälehteä kohta telkkarikin lähtee. Kaikkiruoka valmistetaan kotona, niin ikään leipä leivotaan. Anteeksi nyt vain kaikki mutsit siellä ruokatehtaassa, mutta itse tehtynä on parempaa ja paljon edulisempaa. Asuntolainan ja muiden pakollisten jälkeen ei kerta kaikkiaan jää mitään tuhlattavaa.
Pitäisiköhän ottaa pikavippiä jotta vois mennä raflaan? Silloinhan vipinanatajat olis iloisia eikä niiden lama pahentuis. Mutta lopulta menis kuten jenkkilässä, siellähän on viime vuosina kovasti kulutettu lainarahoin. Mielestäni olisi parempi että ihmisiävarotettaisiin lainarahalla kuluttamisesta kuin että kehotetaan suruttomasti kuluttamaan.
Lainarahalla kuluttaminen on talouden peruskivi - siihen juuri pankkien toiminta perustuu - kuluttamista on kaikenlainen toiminta joka vaatii rahaa ja sen käyttämistä. Sen sijaan voisi miettiä että ottaako pikavippiä korkeella korolla vai pitkäaikaista lainaa pienemmällä korolla - suosittelen viimeistä…
..Niin no joo… Kyllä mä ainakin uskon siihen että nyt ihmiset aiheuttaa laman omilla peloillaan ja pihiydellään.. Tässäkin keskustelussa on nähty jo monta kiukkuista ja katkeraa “oon työttömänä,miten voin lisätä kulutusta kun ei oo tulojakaan”-hemmoa… ymmärrän myös sen että ollaan vihaisia kun ei oo rahaa ostaa sitä jättitelevisiota tai etelänmatkaa, mutta nyt niskasta kiinni ja töitä etsimään tai kouluttamaan itseään. Köyhyys on suurimmiltaosin ihmisen oma valinta. Kyllä minäkin opiskelu aikana luovuin kaikesta mukavuudesta, vuokrat oli puoli vuotta rästissä ja jääkaapissa vain valo ja siinäkin hampaan jäljet, että tiedän kyllä mitä on elää rahattomana. Enää ei tartte rahasta murehtia.
Migeel
“Lainarahalla kuluttaminen on talouden peruskivi”
Voisitko ystävällisesti perustella väitteesi?
And by the way, se että nimenomaan pankit ovat kaatumassa sekä USA:ssa että Euroopassa ei kerro sinulle mitään? Ei saa sinua ajattelemaan että juuri pankit, jotka ilmasta luodulla luotollaan ovat rahoittaneet virheelliset investoinnit ja ylikulutuksen, ovat toimineet millään tavalla väärin?
Napalmi
“Kyllä mä ainakin uskon siihen että nyt ihmiset aiheuttaa laman omilla peloillaan ja pihiydellään”
Mihin uskosi perustuu? Oletko sitä mieltä, että juuri pelko ja pihiys kuvaa amerikkalaisten toimintaa viimeiset 10 vuotta?
Kyllä on kummallista kuinka järki katoaa heti kuin “kriisi” iskee. Onko kukaan tämän kamppanjan kannattijista edes kerran istunut alas ja miettinyt, onko “lamateeseissä” mitään järkeä? Jos ei, kannattaisiko vähän miettiä? Jos kyllä, ystävällisesti kertokaa missä se järki on.
“Kyllä on kummallista kuinka järki katoaa heti kuin “kriisi” iskee.”
No mietis nyt itse. Ihminen joka on syntynyt, elänyt lapsuutensa, kasvanut, opiskellut, käynyt töissä - elänyt koko tähänastisen elämänsä - maailmassa jonka perusteesi on ollut rajaton kasvu, sitten yhtäkkiä kyseinen teesi kumoutuu?
Ei ole muuta inhimillistä keinoa opettaa uutta asiaa kuin selittää se matelevan hitaasti ja yksinkertaisesti vaihe vaiheelta. Varsinkin länsimainen ihminen on perusluonteeltaan sen verran ylivilkas, että jos on yksikin pikkuseikka mikä ei mene heti jakeluun tai on joku “kurja” juttu, hän ei jaksa enää kuunnella.
Vasta kun kahdesta tulee yksi, ulkopuolesta sisäpuoli, sisäpuolesta ulkopuoli, yläpuolesta alapuoli, kun silmät, kädet ja jalat on niillä paikoilla mihin ne kuuluu, kuva kuvalle varatulla paikalla, sitten vasta ihminen herää painajaisunestaan ja avaa silmänsä.
Osinko-otto setä taitaakin, säästää kaikesta mahdollisesta seuraavan kahden viikon aikana, sen jälkeen lähden Floridaan golfaamaan pariksi viikoksi, siellä on halpaa
Varo poka ettet joudu junalla tulemaan takaisin.
Ensin kiellettiin kuluttamasta ilmastomuutokseen vedoten. Nyt kun rahahanat alkaa kiertyä kiinni pitääkin lisätä kulutusta… Missä järki?
Ei kulutus ja talous voi vain kasvaa, joskus sen on myös tultava takaisin jotta se voisi kasvaa taas- Ei mikään asia maailmassa pysy stabiilina ikuisesti, ei edes talous.
Meidän perheemme ei muuta kulutustottumuksiaan mitenkään, tosin olemme varmaan alkaneet ruokkia sitä lamaa jo aiemmin käyttämällä kierrätystuotteita ja mm kestovaippoja lapsillamme. Inhoan krääsää ja kaikkea kertakäyttöistä ja yritän valita mahdollisuuksien mukaan luomu- ja reilunkaupan tuotteita. Autolla joudumme ajamaan paljon, mutta vastaavasti emme lentele lentokoneilla.
Toivottavasti tämä kovasti kouhkattu taantuma herättää ihmiset vastuullisempaan kulutukseen, ostamaan kestäviä ja kierrätettyjä tuotteita, ja vain silloin kun ei oikeasti ilman tule toimeen.
Meillä olivat joululahjatkin kierrätettyjä ja itse tehtyjä, vastustus sille järjettömälle ostovimmalle joka ihmisiä vaivaa.
Trubaduuri
Pelkästään 1900-luvulla on voitu todeta moneen kertaan, että ”rajaton kasvu” ei millään tavalla ollut taattu. Uskoisi että 1990-luvun kriisi olisi edelleen muistissa. Amerikan Great Depression ja 1970-luvun inflaatio, Japanin kadottu vuosikymmenen, IT-kupla ynnä muuta, ynnä muuta pitäisi jo olla aika tuttu aikuisille ihmisille. Ei nyt sentään vaadita kansantalouden eikä taloushistorian väitöskirjaa ymmärtämään että nämä taantumat tulevat vähän väliin. Olisi kuitenkin toivottavaa, että kansa rupesi kuuntelemaan heitä, jotka viimeiset 100 vuotta on varoittanut meidät siitä mitä tapahtuu, kun ns. ”kasvu” rahoitetaan ilmasta luodulla luotolla. Mutta ei, aina sama juttu.
Olet kuitenkin oikeassa länsimaan ihmisen perusluonteesta, ikävä kyllä. Miten tämän asian selittäisi, että menisi jakeluun? Voisi ehkä aloittaa USA:n asuntomarkkinoista.
Ensinnäkin olemme varmasti samaa mieltä siitä, että monet jenkit ostivat taloja joihin heillä ei ollut varaa. On myös selvää, että heillä ei ollut omaa rahaa jolla ostaa, vaan lainasivat pankeilta. Oliko pankeilla sitten rahaa? Kun katsoo USA:n rahoitusmarkkina ja sen tapahtumat voimme todeta ettei niilläkään ollut rahaa. Mutta miten ne pystyivät antaa miljoonille ihmisille asuntolainoja? Se raha tuli keskuspankilta (the Federal Reserve). Fedillä on nimittäin oikeus luoda uusia dollareita tyhjästä ilmasta ja pumpata ne pankkijärjestelmään. Se tarkoittaa sitä, että jenkkien asunto-ostot perustuivat tyhjään, siksi nämä ilmiöt kutsutaan kupliksi. Ja nyt se on poksahtanut niin kuin on tapahtunut niin monta kertaa ennenkin.
“pitäisi jo olla aika tuttu aikuisille ihmisille.”
Niin, minkäs teet. Vielä viime lokakuussakin kaikki ihmiset poliitikkoja, toimitusjohtajia, Wahlrooseja ja muita myöten olivat täysin vakuuttuneita siitä että pohjakosketus on saavutettu ja pohjalta ainoa mahdollinen suunta on ylöspäin. Ja tänäkin päivänä edelleen arviolta 55% ihmisistä on sitä mieltä.
mie olen 13v ja mie olen kiinnostunu tästä lamasta ja mie ymmärrän mikä se on ite asun äkäslompolossa ja toive ura on kunnallis politiikko kaikki pitää outona koska olen kiinnostunut lamasta ja muusta ajankohtaisesta. Lamaa EI saa ruokkia!!!!! näin telkusta mainoksen ja päätin heti kurkistaa. Olen ollu jo pitemmän aikaa sitä mieltä että pamput sen laman teki pelottelemalla ja sitte kulutus pysähty kuin seinään tietenki lama tulee jos kaikki istuu kotona hysteerisenä eikä uskalla mennä kaupunkiin jos vaikka vahingossa kuluttaa liikaa! Ihan mahtavaa et sinne helsinkiin aletaan tekeen sitä uutta asuin aluetta satamaan se työllistää enemmän tämmösii. On myös aika hullua miten lama lähti liikkeelle amerikassa kaatuu pankkeja muutama ja koko maailma on sekasin EEEEIIII SAAAA RUOKKIAAAA LAMAAA!!!!!!!!
Tämä on ihan hyvä kommentti - kuten hyvin tiedetään, 90-luvun lama oli alkuaan “Suomen Herrojen” aikaansaama joka karkasi käsistä…
Nämä sivut ja teennäismainoskampanjat ovat superblatantteja. Alikoulutettujen Art Directoreiden panoksella voidaan pelastaa jokin paviaaniperhe muttei Suomen kansantaloutta. Jokainen rajoittakoon henkilökohtaista kulutustaan nyt ja heti, perheen sisällä ei voi käydä YT neuvotteluja, joten sen on kohdistuttava kuluttamiseen. Yhtälailla rahapohatat yrittävät varjella Costa del Crime:n tai Lapin kesämökkejään, miksei sallittaisi säästämissä tässä tilanteessa. On aika siivota epäterveet kuppariyritykset pois pääkapunkiseudun kartalta. Ei talouskäyrät käänny nousuun, ennenkuin nykyisessä verkostoituneessa maailmassa USA antaa ensimmäisen positiivisen kvartaalin. Siihen saakka pitää pysyä poteroissa, antaa epäterveiden yritysten kokea konkurssi ilman vähävaraisten niistämistä.
Kuluttamisesta kiinnostuneille: www storyofstuff com. Kannattaa ehdottomasti katsoa ja miettiä sitten, että millä itse kukin sitä lamaa oikein torjuu…Elämässä ei kannata lamaantua vaan toimia, mieluummin viisaasti.
Tulee pakostakin mietittyä omaa talouttaan, ennen koin työttömyyttä, rahattomuutta, ja itsetunto oli aika pohjassa. Nyt menee paremmin, emme kuluta ylettömästi, velkaa on autoon ja taloon, mutta elämme suht mukavasti. (talouden suhteen) Työssä käymme molemmat.
Puhutaan säästämisestä ja kuluttamisesta, kovin hienoja teoroita saa lukea. Viime kädessä sitä jokainen ajattelee itseään ja mikä on parhainta omassa elämässä.
En aio säästä, aion kuluttaa normaalisti kuten ennen.
Vakava sairaus perheessä tai itsellä muuttaan taantumat ja lamat toisarvoiseksi.
Elämästä täytyy nauttia, rahaa ei saa hautaan mukaan
Ni Hil i Nitshi Voo, voit muuten miettiä että mitä tekemistä sulla on täällä jos kerran peikkoja seinille maalaat. Ja vielä yksi juttu - tämä on keskustelua laman torjuntakeinoista, siis yleistä tasoa - tällä sivustolla ei Suomea pelasteta, vaan vaikutetaan yleiseen ajatteluun (jos et ymmärrä, pyydä selvennystä).
“Ei talouskäyrät käänny nousuun, ennenkuin nykyisessä verkostoituneessa maailmassa USA antaa ensimmäisen positiivisen kvartaalin.”
Mikäli oheinen [trubaduuri -linkki] hypoteesi pitää paikkansa, se voi olla, ettei USA toivu lamastaan ennenkuin on saanut omavaraisuusasteensa nostettua. Se taas tarkoittaisi, että USA ei sen jälkeen enää paljoa tarvitsisi tuonti(rih)kamaa. Mikä taas tarkoittaisi muiden maiden (mm. Kiina) kannalta sitä, että
“…no, elettiimpä sitä ennenkin.”
Sen sijaan että kinastelemme siitä että miten tästä aiheesta puhutaan, voisimme alkaa miettiä että miten tästä päästään eteenpäin, ainakin hieman - askel kerrallaan…
Jaa’a, ‘hhhh’ no nuo suoraviivaiset itävaltalaisopit (kulutuksen tarkoituksellinen supistaminen) olisivat kyllä varisten ja rottien mieleen, mutta on ihmisten kannalta aika “kivulias” taktiikka
- näinkin iltasella toteutettuna.
Varisten ja rottien valtakunta.
Nykyinen markkinatalous rakentuu sen ilmiön varaan, että yksilö valitsee itselleen “parhaat päältä” ja paiskaa ylijäämätähteensä muille hoidettavaksi.
Yhteiskunnan koossapysyminen puolestaan perustuu siihen, ilmiöön että jokainen yksilö pyrkii antamaan niin vähän ja niin huonoa tavaraa pois kuin mahdollista. Se on lähes sama ilmiö kuin murtovarkaat - pyrkivät vain yksinkertaisesti saamaan itselle niin paljon hyvää tavaraa kuin mahdollista ei niin väliä mitä jätettä tulee - mutta vain astetta hienostuneemmin toteutettuna.
Lopputuloksena on tämä nykyinen yhteiskunta, valtavankokoinen kaatopaikka täynnä kaikkea sitä mitä olemme ‘antaneet’ pois. Me jotka tänne paiskimme tähteitämme, omasta mielestämme olemme “kukkulan kunkkuja”, mutta varikset ja rotat - ne jotka seuraavat silmä kovana mitä jätteitä tänne kannamme ja syövät roskien seasta löytyvät tähteet - ovat ne, jotka tätä valtakuntaa todellisuudessa hallitsevat.
Sori Kaj, en tarkoittanut henkilökohtaisesti, en tiennyt että olet KPMG:n yritysverotuskonsultti (virallinen nimike?). Tai varmaan hoksasit että se teksti muutenkin puhuu vähän eri asiasta.
<(
Kyllä pieni lama tekee ihan hyvää. Tää onki jo ollut ihan mahotonta
tuhlausta viime vuodet. Lama johtuu juuri siitä ,että on kulutettu yli
varojen. Sitten se maksun aika koittaa monella yhtä aikaa.
Voi niitä jotka on viime vuosina saanu mahtavat palkankorotukset, ostanu
miljoona kämpän, uuden Mondeon ja alkanu eläkesäästäjäksi. Työpaikka loppuu, kämpän arvo romahtaa, Mondeo ruostuu ja eläkesäästön saa ehkä 65
vuotiaana. Kun ketjureaktio on alkanut sitä ei enää pysäytä mikään.
“Kun ketjureaktio on alkanut sitä ei enää pysäytä mikään.”
Mistä niin päättelet?
Yhteiskunnassa on meneillään lukemattoman monta erilaista ketjureaktiota/oravanpyörä (monasti haitallisia sellaisia), suurin osa niistä on niin luonnollinen osa länsimaista elämää, ettet ole koskaan edes noteerannut niitä, osa taas on niin lähellä silmiäsi ettet kykene niitä näkemään.
Ketjureaktioista ehkä kaikkein tuhoisin on eräänlainen monimutkaistumisen kierre. Kun ongelma korvataan kahdella uudella ongelmalla, kun pensas revitään juurineen maasta.
Niin, tuon lama-ketjureaktion pysäyttäminen on “sieltä helpoimmasta päästä”.
On olemassa yksi monimutkaistumisen kierrettäkin vielä tuhoisampi ketjureaktio - tuhoisin mahdollinen: Liiton rikkominen.
Rikottuaan liiton ihminen kadotti kyvyn ymmärtää asioita. Ilman liittoa ei pysty ymmärtämään tai oppimaan ensimmäistäkään asiaa: ihmisen luontainen taipumus ylivilkkauteen estää sen.
Hienoa, että tällainen kampanja on aloitettu!
Mahdollinen lama on mahdollinen, jos ihminen hylkää maalaisjärkensä ja lakkaa välittämästä kanssaeläjistään. Jälkimmäinen on tapahtunut jo ajat sitten. Väitän, että MINÄ!-kulttuuri on ruokkinut lamaa jo vuosikaudet. Kuten aikaisemmin onkin todettu, yletöntä kuluttamista seuraa väistämättä alamäki.
Eräs huolestuttava asia ovat hintojen nousu. Tämä ajaa säästämään erityisesti niissä kohteissa, joissa sivuston (ja ihmisen terveen maalaisjärjen) mukaan ei tulisi nyt säästää. Olen seurannut joulukuusta saakka kotikaupunkini elintarvikkeiden hintojen nousemista ja kerään niistä omaksi ilokseni ja harmikseni tietoja pari kertaa kuukaudessa. Tiedotus: hinnat ovat täällä nousseet reippaammin kuin inflaatiovauhti antaisi olettaa. Liekö tulevan alv:n laskun ennakointia?
Myös vuokrat nousevat jälleen. Oma vuokrani nousi 40 e/kk mikä on asunnon laatuun, kokoon ja sijaintiin nähden hävyttömän paljon.
Siis… Aion säästää itse kaikessa missä voin ja näin ollen ruokkia lamaa entisestään. Tähän on yksinkertaisesti palkkani riittämättömyys hintojen nousun edessä.
Anteeksi, Suomi!
Talouskeskustelu on käsittämättömän epäinhimillistä. Aivan liian usein näkee sanottavan, että “hyvä kun kulutus vähenee, paska putoaa rattailta,..” Jos puhumme kulutuksen leikkaantumiseta makrotasolla niin varmasti on hyvä, että kulutusta vähennetään ja maailma pelastuu. Mutta sen pitää perustua kuluttajien vapaaehtoisiiin tai yhteiskunnan pakottamiin toimenpiteisiin. Ei lamaan, joka ei ole koko yhteiskunnan tasolla tapahtuvaa kulutuksen leikkaamista vaan töistään poispotkittujen kulutuksen vähentämistä. Se ei voi olla oikein. Kulutuksen vähentäminen on arvokeskustelun ja valintojen paikka. Meneillään oleva lama on talouden häiriö, jonka seuraukset ovat todella ikäviä mikrotasolla eli ihan tavallisten ihmisten elämässä.
Nokkamies
Onko mielestäsi sitten inhimillsempi kehottaa ihmisiä pitämään yllä se, mitä tämän kriisin aiheutti? Onko mielestäsi parempi, että valtiot ja keskuspankit, jotka ovat kaiken pahan juuri ja alku, toistaa ne samat virheet jotka muuttavat taantuma pitkään ja tuskalliseen lamaan? Että otetaan lisää velkaa, luodaan lisää inflaatio keskuspankkien ja pankkijärjestelmän rahaprässeillä, jolloin ihmisten säästöjen ja tulojen arvo siirtyvät heiltä poliitikoille ja heidän kavereilleen, kuten USA:ssa on niin kauan jo mennyt? Että siirrämmme meidän tekemät virheet seuraavien sukupolvien ratkaistavaksi?
Taantuma on talouden keino oikaistaa aikaisemmat virheet ja vapauttaa huonoihin investointeihin sidotut resurssit kanattavampaan käyttöön. Se on välttämätön asia. Lama on se mitä tapahtuu, kuin tämä oikaisu yritetään estää. 2000-luvun alussa Greenspan olisi vaan pitänyt antaa IT-kuplan poksahtaa, mutta teki päinvastoin, alensi korko 1 prosenttiin luomalla satoja jos tuhanssia uusia miljardeja. Se autti sen hetkinen tilannetta jonkin verran, mutta juuri nämä uuded miljardit käytettiin uusien asuntojen ostoon ja rahoittamiseen. Tulos on tämäpäivän globaalinen talouskriisi. Oliko Greenspanin ratkaisu mielestäsi “inhimillinen”?
Kulutuksen vähentäminen ei ole arvokeskustelun paikka, mutta se on valinta. Ainakin niin kauan kun sinulla on rahaa mitä kuluttaa. Sen jälken se ole edes valinta, vaan välttämätöntä.
Et vastannut minun aikaisempaan kommentiin joka oli suunnattu sinulle. Tässä se on uudestaan. Lue se, niin saadaan hyvää jatkoa meidän keskusteluun.
Nokkamies
Nämä talousopit ovat noin sata vuotta vanha ja perustuvat ns. ”Austrian Business Cycle” –teoriaan. Mitä näemme ja olemme nähneet on se mitä tapahtuu, kun kulutus rahoitetaan ilmasta luoduilla rahoilla, eli dollarit jotka tulevat the Fedin rahakoneistolta ja lisääntyvät pankkijärjestelmän sisällä. Kulutus ja investointi näin ollen eivät perustu aitoon pääomaan, vaan luotuun luottoon (resursseihin mitkä ei aidosti ovat olemassa). Se on kuplavaihe (boom). Nyt kun boomin aikan tehdyt investoinnit, esim. kotien hankkimiset, autotuotantoinvestoinnit sun muut osoittavat epäkannattavuutensa nämä investoinnit on purettava. Kupla poksahtaa (bust), ja markkina yrittää korjata tehdyt virheet ja allokoida vapautuneet resurssit tuotaville sektoreille.
Kaava ei millään tavalla johda suljettuun talouteen, koska laina-käsite on vieläkin läsnä. Erona on se, että annetut lainat pitää perustua aitoon pääomaan. Toisin sanoen, jos sinulla ei ole 1.000.000 euroa niin sinun ei pitäisi antaa 1.000.000 euroa lainaa. Se on nimenomaan se mitä pankit ovat tehneet ja sillä ym. boomi on suurelta osin rahoitettu. Pankit taas saavat luottonsa keskuspankilta ja pystyvät laajentamaan saadun luoton koska heidän reservivaatimukset ovat niin alhaiset (alle 10 %). Ehkä kannattaa kysyä ennen kuin rupeaa väittämään että toisten ajatukset ovat hölynpölyä, sillä väitteesi perustuu ilmiselvästi väärinkäsitykseen (se että ”minun” esittämääni kaavassa ei tunneta laina-käsitetta, joka ei siis pidä paikkaansa lainkaan). Sitä paitsi tämä ei ole minun kaava, vaan Itävaltalaisen oppikunnan kaavaa, eli mm. Ludwig von Misesin, Friedrich von Hayekin, Henry Hazlittin, Murray Rothbardin ynnä muiden itävaltalaisten esittämä kaava. Mises ja Hayek olivat mm. ne jotka jo 1928 sanoivat että osakemarkkinassa oli 1920-luvulla kasvanut valtava kupla joka kohta tulee poksahtamaan. Sen ajan johtava ekonomisti, neoklassisti Irwing Fisher, väitti vielä viikkoja ennen Wall Streetin romahdus ettei ollut mitään syytä huoleen. Olisiko ehkä kannattanut kuunnella herrat Hayek ja Mises?
Säästäminen johtaa siihen, että epäkannattavat investoinnit purkautuvat ja resurssit siirtyvät tuottoisiin sektoreihin. Väitteesi on perusteeton, koska mitä oikeasti sanot on että lisää sitä mitä johti tähän lamaan on se keino millä torjutaan sitä. Sen on looginen virhe. Jos olet kännissä, niin ei lisää alkoholia tekee sinusta selvin päin. Päinvastoin, sinusta tulee vielä humalaisempi ja seuraavan päivän krapula on sen verran pahempi. Säästäminen ei johda siihen, että kannattavat businekset kaatuvat, koska niiden kannattavuus perustuu nimenomaan sellaisten tuotteiden ja palveluiden tuotantoon johon on aito kysyntä. Kun epäkannattavat investoinnit puretaan, ne resurssit siirtyvät just näille sektoreille, paitsi se osa joka jää kasvattamaan pääomaa tulevia investointeja varten. Onhan se selvä, että on taloudellisesti järkevämpää siirtää sellaiset resurssit jotka ovat kiinni epäkannattavissa investoinneissa, kuten esim. Amerikan autoteollisuudessa ja siirtää ne kannattavampaan käyttöön, eikö vaan?
Puhutaan nimenomaan velkaantumiseen perustuvasta kulutuksesta. USAssa, mistä tämä lama on lähtöisin, säästäminen on viime vuosina ollut negatiivinen, siis tavalliset ihmiset ovat kuluttaneet enemmän kuin heillä on ollut tuloja. Lisää siihen valtion velka, joka on vuodesta 2001 kasvanut yli 1000 miljardilla dollarilla, niin alkaa jo olla aika omituista väittää että kulutus ei perustuu velkaantumiseen. Toinen vakava ongelma joka tämä asenne ja politiikka tuo mukanaan on valuutan arvon alentumisen. Kun dollareita luodaan lisää tyhjästä ilmasta, olemassa olevien dollareiden arvo laskee. Se taas tarkoittaa että ihmisten säästöt (he joilla on sitä) ja ihmisten palkat menettää arvonsa. Toisin sanoen, ihmiset ja sen mukaan talous köyhistyy entisestään.
Syy siihen, että makrotalous hyvin usein dominoi keskustelu on se, että se on suurten eleiden, eli valtion ja keskuspankin toimenpiteiden alue. Ne toimivat yleisellä tasolla ja suureilla hankkeilla, eikä pikkukeinoilla. Sen takia se on poliitikoille, ja sen mukaan lehdistölle, ainut mielenkiintoinen alue. Mikrotalous on tavallisten ihmisten, yksilöiden, alue. Mutta kun meille opetetaan että ihmiset (markkina) eivät pysty korjaamaan tilannetta, vaan siihen tarvitaan valtion ”elvytyspaketit”, niin pysytään makrotalouden puitteissa. Se on suuri ongelma, johon on löydettävä ratkaisu.
Trubaduuri
“Jaa’a, ‘hhhh’ no nuo suoraviivaiset itävaltalaisopit (kulutuksen tarkoituksellinen supistaminen) olisivat kyllä varisten ja rottien mieleen, mutta on ihmisten kannalta aika “kivulias” taktiikka
- näinkin iltasella toteutettuna.”
Ei se ole taktiikka, mutta varmaankin kivuliasta. Virheiden oikaiseminen hyvin yleensä on, mutta välttämätöntä. Velkaan perustuva kulutus ja virheinvestoinnit voidaan joko lopettaa vapaaehtoisesti, tai odottaa että talous romahtaa täysin kuten esim. Zimbabwessa. Taloudellisa lakeja vastaan voidaan taistella, niin kuin luonnonlakejakin, se ei vaan kovin usein onnistu pitkällä tähtäimellä.
Marsu:
“Eräs huolestuttava asia ovat hintojen nousu.”
Tutkimalla yritysten (alkutuotannon, tehtaiden, tukkujen, kauppojen jne) kassavirtoja(tuloja ja menoja) selviäisi hyvin äkkiä mistä syystä tuotteiden hinnat lopulta kallistuvat. Se voi olla ihan vain joku yksinkertainen “sivuseikka”, joka aiheuttaa hintojen kallistumisen. Esimerkiksi ‘VR-ilmiö’ (kun kysyntä kasvaa, niin sen sijaan että lisättäisin vaunuja nostetaan lippujen hintoja jottei vaunut tulisi ylitäyteen).
Kaj:
“Ei se ole taktiikka, mutta varmaankin kivuliasta. Virheiden oikaiseminen hyvin yleensä on, mutta välttämätöntä. Velkaan perustuva kulutus ja virheinvestoinnit voidaan joko lopettaa vapaaehtoisesti, tai odottaa että talous romahtaa täysin kuten esim. Zimbabwessa. Taloudellisa lakeja vastaan voidaan taistella, niin kuin luonnonlakejakin, se ei vaan kovin usein onnistu pitkällä tähtäimellä.”
Nimenomaan.
Monikaan yritys ei todennäköisesti ilman oikeustoimia ole valmis saattamaan tulo- ja menoeriään julkisuuteen (kansantajuisessa formaatissa), syystä että se miten se raha virtaa yrityksissä ei vastaa lähellekkään sitä miten normi kansalainen olettaa rahan virtaavan.
“Oma vuokrani nousi 40 e/kk mikä on asunnon laatuun, kokoon ja sijaintiin nähden hävyttömän paljon. ”
Kuten Kaj tuossa aiemmin totesi: ‘boom’ => ‘bust’. Asuntojen hinnat ovat kohonneet ilman mitään teknistä syytä ja ovat selkeästi ylihintaisia. Sitten kun asuntojen hinnat ovat (ennen ensi kesää?) viidesosa nykyisestä, moni vuokralainen (joka ehtii ennen asuntosijoittajia haaskalle) ostaa oman talon ja sitä myöten vuokrien hinnat myös romahtavat ja asuntorakentaminen katkeaa kuin seinään.
“Anteeksi, Suomi!”
Saat anteeksi.
Nokkamies:
“Mutta sen pitää perustua kuluttajien vapaaehtoisiiin tai yhteiskunnan pakottamiin toimenpiteisiin.”
Juuri niin: ‘laman ehkäiseminen perustuu kuluttajien vapaaehtoisiin…’ sitä se Vanhanenkin sanoo: ‘ympäristönsuojelu perustuu kuluttajien vapaaehtoisiin…’ ja Katainen: ‘kauppojen alv-alennusten siirtäminen kuluttajahintoihin perustuu kauppiaiden vapaaehtoisiin…’
Kaikki nämä komissaarit tietävät itse missä mennään: keskiluokka sekä yläluokka ovat perusluonteeltaan sellaisia, että on aivan hulvatonta olettaa että yksikään vapaaehtoisesti tekisi yhtään mitään. Arvioisin, että esimerkiksi norppasähkön käyttäjistä 85% kuuluu alempaan keskiluokkaan tai köyhälistöön. En sano ettäkö norppasähkö olisi “kaiken teoria”, mutta yksi esimerkki siitä, että ympäristönsuojelumarinat vetoavat alemman tuloluokan kansalaisiin, mutta eivät missään nimessä ylempiin luokkiin - niihin jotka ovat nimenomaan ne joiden “läpi” ne hyödykkeet pääasiassa virtaavat.
“Se ei voi olla oikein. Kulutuksen vähentäminen on arvokeskustelun ja valintojen paikka.”
Länsimainen kilpailutalousyhteiskunta ei yksinkertaisesti KYKENE vastaamaan kyllin tehokkaasti nopeiden ympäristömuuttujien tuomiin haasteisiin (ks ‘turbaduuri’ -linkki). Niistä aiheutuva negatiivisen arkkityypin deflaatio on vaarallinen etenkin nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa, missä
v ä l t t ä m ä t t ö m i e n
p e r u s h y ö d y k k e i d e n
määrä on huomattavan iso. Se on monimutkaistumisen oravanpyörä, joka on kangistanut yhteiskunnan.
Ympäristömuuttujia ei voida muuttaa. On kaikin puolin järkevintä pyrkiä sopeutumaan niihin. Sukulaistemme (=muut eläinlajit) aivojen kokokin lähti aikanaan kasvuun ainoastaan siitä syystä, että mitä isommat aivot, sitä aikaisemmin ja tarkemmin kyetään ennakoimaan ympäristömuuttujat. Ja mitä kauemmas tulevaisuuteen nähdään, sitä “vaivattomampaa” on tilanteisiin varautuminen ja sopeutuminen. Joka ei kyennyt sopeutumaan ympäristömuuttujiin, pärjäsi huonommin ja putosi rattailta.
Marsu:
“Eräs huolestuttava asia ovat hintojen nousu.”
Tutkimalla yritysten (alkutuotannon, tehtaiden, tukkujen, kauppojen jne) kassavirtoja(tuloja ja menoja) selviäisi hyvin äkkiä mistä syystä tuotteiden hinnat lopulta kallistuvat. Se voi olla ihan vain joku yksinkertainen “sivuseikka”, joka aiheuttaa hintojen kallistumisen. Esimerkiksi ‘VR-ilmiö’ (kun kysyntä kasvaa, niin sen sijaan että lisättäisin vaunuja nostetaan lippujen hintoja jottei vaunut tulisi ylitäyteen).
Monikaan yritys ei todennäköisesti ilman oikeustoimia ole valmis saattamaan tulo- ja menoeriään julkisuuteen (kansantajuisessa formaatissa), syystä että se miten se raha virtaa yrityksissä ei vastaa lähellekkään sitä miten normi kansalainen olettaa rahan virtaavan.
“Oma vuokrani nousi 40 e/kk mikä on asunnon laatuun, kokoon ja sijaintiin nähden hävyttömän paljon. ”
Kuten Kaj tuossa aiemmin totesi: ‘boom’ => ‘bust’. Asuntojen hinnat ovat kohonneet ilman mitään teknistä syytä ja ovat selkeästi ylihintaisia. Sitten kun asuntojen hinnat ovat (ennen ensi kesää?) viidesosa nykyisestä, moni vuokralainen (joka ehtii ennen asuntosijoittajia haaskalle) ostaa oman talon ja sitä myöten vuokrien hinnat myös romahtavat ja asuntorakentaminen katkeaa kuin seinään.
“Anteeksi, Suomi!”
Saat anteeksi.
Nokkamies:
“Mutta sen pitää perustua kuluttajien vapaaehtoisiiin tai yhteiskunnan pakottamiin toimenpiteisiin.”
Juuri niin: ‘laman ehkäiseminen perustuu kuluttajien vapaaehtoisiin…’ sitä se Vanhanenkin sanoo: ‘ympäristönsuojelu perustuu kuluttajien vapaaehtoisiin…’ ja Katainen: ‘kauppojen alv-alennusten siirtäminen kuluttajahintoihin perustuu kauppiaiden vapaaehtoisiin…’
Kaikki nämä komissaarit tietävät itse missä mennään: keskiluokka sekä yläluokka ovat perusluonteeltaan sellaisia, että on aivan hulvatonta olettaa että yksikään vapaaehtoisesti tekisi yhtään mitään. Arvioisin, että esimerkiksi norppasähkön käyttäjistä 85% kuuluu alempaan keskiluokkaan tai köyhälistöön. En sano ettäkö norppasähkö olisi “kaiken teoria”, mutta yksi esimerkki siitä, että ympäristönsuojelumarinat vetoavat alemman tuloluokan kansalaisiin, mutta eivät missään nimessä ylempiin luokkiin - niihin jotka ovat nimenomaan ne joiden “läpi” ne hyödykkeet pääasiassa virtaavat.
“Se ei voi olla oikein. Kulutuksen vähentäminen on arvokeskustelun ja valintojen paikka.”
Länsimainen kilpailutalousyhteiskunta ei yksinkertaisesti KYKENE vastaamaan kyllin tehokkaasti nopeiden ympäristömuuttujien tuomiin haasteisiin (ks ‘turbaduuri’ -linkki). Niistä aiheutuva negatiivisen arkkityypin deflaatio on vaarallinen etenkin nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa, missä
v ä l t t ä m ä t t ö m i e n
p e r u s h y ö d y k k e i d e n
määrä on huomattavan iso. Se on monimutkaistumisen oravanpyörä, joka on kangistanut yhteiskunnan.
Ympäristömuuttujia ei voida muuttaa. On kaikin puolin järkevintä pyrkiä sopeutumaan niihin. Sukulaistemme (=muut eläinlajit) aivojen kokokin lähti aikanaan kasvuun ainoastaan siitä syystä, että mitä isommat aivot, sitä aikaisemmin ja tarkemmin kyetään ennakoimaan ympäristömuuttujat. Ja mitä kauemmas tulevaisuuteen nähdään, sitä “vaivattomampaa” on tilanteisiin varautuminen ja sopeutuminen. Joka ei kyennyt sopeutumaan ympäristömuuttujiin, pärjäsi huonommin ja putosi rattailta.
Kaj:
“Ei se ole taktiikka, mutta varmaankin kivuliasta. Virheiden oikaiseminen hyvin yleensä on, mutta välttämätöntä. Velkaan perustuva kulutus ja virheinvestoinnit voidaan joko lopettaa vapaaehtoisesti, tai odottaa että talous romahtaa täysin kuten esim. Zimbabwessa. Taloudellisa lakeja vastaan voidaan taistella, niin kuin luonnonlakejakin, se ei vaan kovin usein onnistu pitkällä tähtäimellä.”
No nimenomaan.
Lama on yleensä älyllinen siirtymä vihe seuraavaan nousukauteen.
Johtuuko sitten sukupolven vaihdosta, mutuilusta ynnä muusta taloushallinnollisesta vallankäytöstä?
Sotatoimista nimeltä väärennetty raha, ammatti ynnä muu selllainen kohtalaisin kustannuksin hankíttu virka-asema ja sen väärinkäyttö joka lähinnä on luotettava monitoimilaite ja tekstinkäsittely ohjelma. Ehkä puhelinvastaajakin on tarpeen tai ainakin mieluiten henkilö joka hoitaa check outin.
Mikään raha ei koskaan katoa, se on aina jossain mutta keinot sen hankkimiseksi sanelevat talouselämän kantoluokan ja sietokyvyn. Omasta puolestani odottelen 100 € mieluiten vähän päälle ja pörssimekaria joka ostaa minulle osakkuuden jostain yrityksestä aivan demokraattisin perustein toimivaan johtokuntaan.
Tosin raha katoaa jos sitä vaihtaa mukavasti palaviin väärennöksiin jota voi käyttää eräänlaisena metaforisena ilmauksena soveltaen.
Mika Ylönen:
“Lama on yleensä älyllinen siirtymä vihe seuraavaan nousukauteen.”
Monimutkaistumisen ketjureaktio/kierre/oravanpyörä on aiheuttanut sen, että on kadotettu asioiden alkuperäiset merkitykset, juuret.
Esimerkiksi ‘lama’ tai ‘talouden mekanismi’: ne ovat vain ihmisten keksimiä sanoja kuvaamaan abstrakteja, passiivisia ilmiöitä, ei mikään itseisarvo (jota pitäisi “palvoa”). Myös taantuman/laman aikana on ensisijaisesti ajateltava sitä, miten se vaikuttaa ihmisyksilöihin. Siis pyrkiä tarkaisemaan ongelma niin, että otetaan huomioon ihmiset. Lankilan ratkaisu kaikkiin ongelmiin, että tapetaan 3/4 ihmiskunnasta, on yksinkertaisin, mutta ratkaisuna sellainen, että metsässä kasvava kasvava joulukuusikin keksisi järkevämmän ratkaisun jos kysäisisi.
Kun monimutkaistumiskierteen aikaan unohtuu vähitellen asioiden alkuperäiset merkitykset, ja sen jälkeen kun tulee ympäristötekijöiden nopeita muutoksia, sellaista ongelmanratkaisutekniikkaa alkaa esiintyä.
Sen takia, koska kun asioiden alkuperäiset merkitykset ovat kateissa, ei kyetä enää näkemään missä on ongelmia eikä näinollen löytämään ratkaisuja.
“3/4 pois” -ratkaisun keksisi kenkälusikkakin koska siinä ratkaisussa ei ole mitään ratkaisemista.
itse en ole ikinä oikein korvaani lotkauttanut noille lehtien jutuille. lama ja lama. ei ole minun kulutusta muuttanut mihinkään. jos on rahaa niin käytän. ja lehdethän ei ikinä kerro positiivisia uutisia lehdissä koska eihän ne myy. ja lehden tärkein tavoite on myydä mahdollisimman monta lehteä ja kertoa joitain uutisia mitkä auttavat asiaa. ja kuinka moni voi sanoa että ostaisi lehden joka kertoisi vain hyviä uutisia. itse kyllä varmaan lukisin mieluummin. ja työvoimatoimiston sivuillakin on aina monta työpaikkaa itsellekkin tarjolla jos vain pitäisi vaihtaa. mutta ei vielä ole tarvetta. ja toivon parasta jatkossakin sillä saralla. noh jos meni vähän aiheesta niin ei voi mittään. heheheh.
Kannattaa muistaa, että viime lamassakin kaikkein surkein kohtalo osui niille, jotka viimeiseen asti uskoivat hallituksen sanaan ja toimivat sen antamien suositusten mukaisesti.
Tätä kokemusta vasten olemme kaveripiirissä tulleet siihen tulokseen, että kannattaa luottaa omaan järkeen eikä mihinkään viralliseen propagandaan. Ja koska synkät ajat ovat väistämättä tulossa, kannattaa kaikki kulutus nyt vähentää mahdollisimman minimiin, jotta saisi edes hiukan säästettyä rahaa pahan päivän varalle.
Ensinnäkin, Mika YRJönen - huomasin kirjoitusvirheeni heti kun olin lähettänyt viestin..
Tapio Meriluoto:
“Ja koska synkät ajat ovat väistämättä tulossa, kannattaa kaikki kulutus nyt vähentää mahdollisimman minimiin, jotta saisi edes hiukan säästettyä rahaa pahan päivän varalle.”
Tuo kikka toimii mikrotaludesta käsin tarkasteltuna, mutta aiheuttaa makrotaloudessa tarkasteltuna ongelmia. No, olemme kaikki keskustelijat varmaan ainakin näistä seitsemästä asiasta samaa mieltä:
1. Höpöteollisuus on kusessa koska ihmiset eivät osta höpöhyödykkeitä laman aikana.
2. Velalliset ovat kusessa koska elämisen kustannukset nousee ja työttömyys lisääntyy mutta lyhennykset täytyy siitä huolimatta hoitaa.
3. Pankit ovat kusessa koska velkoja jää saamatta ja osakesijoituksissakin tulee nenille. Eikä pankkien ajautuminen “valtion syliin” aiheuttaa katastrofin (USA, Islanti).
4. Tällä hetkellä “tilanne on päällä” kansantaloudessa, eli kansantalouden tila on epästabiili: se etenee kokoajan eteenpäin.
5. Mitä aikaisemmin reagoidoidaan, sen parempi, koska kansalaisten
k e s k i m ä ä r ä i n e n hyvinvointi alenee kokoajan.
6. “Ensivasteen” (=hoitomenetelmä valitaan reaaliajassa potilaan oireiden perusteella) antaminen kansantaloudelle on turhaa, jopa vahingollista. Näinollen reagointitapa on likipitäen sama riippumatta siitä missä vaiheessa reagoidaan: perustavaa laatua olevien ongelmien korjaaminen.
7. Viikon seitsemäs päivä on lepopäivä mutta jos tippuu härkä kaivoon lepopäivänä, niin kyllä se sieltä nostetaan ylös saman tien.
Lama tulee! kaikki kaatuu, asuntoja ei osta ketään, yritykset aloittavat massiiviset yt-neuvottelut ja kaikki potkitaan pihalle.
1.Osta kuin ennenkin. -Ei ole rahaa
2.Älä vaihda halvempaan. -pakko että säästää ja saa välirahaa
3.Suosi kotimaisia palveluita ja tuotteita. -kaikki on kallista
4.Älä anna yleisen kauhistelun pelotella. -älä siis usko faktoihin
5.Jos se on vallassasi, älä jaa potkuja. -muista rahan säästö ja firman tulevaisuus
6.Muista, että on niitä lamoja ollut ennenkin. -ja ennenkin kaikki on mennyt päin p:tä
onpa meillä taas ihania, positiivisia ihmisiä kuin tuo juntti tuossa yllä…
itse olen selvinnyt “lamasta” opiskelijana loistavasti; olen pyrkinyt käyttämään kaikki valtiolta saamani rahat ylellisyystuotteisiin. Ruokailu on tietysti jäänyt vähemmälle, mutta mitäpä sitä ei laman ehkäisemiseksi tekisi.
Nythän on myös loistava tilaisuus sijoittaa esim. asuntoihin ja erinäisiin palveluihin, joiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi.
Lama=kuluttajan juhlaa!!
Tämän päivän yhteiskunnassa kaikki pyörii rahan ympärillä ja raha pyörittää taloutta.
Maailman ja suomenkin talous on ollut jo useita vuosia kasvussa. Joskus sen taantumankin on tultava ja kun taantuman pohja on saavutettu, niin siitä alkaa uusi nousu ja kasvu.
Tämä vie tietenkin oman aikansa, ennenkuin ollaan siinä tilanteessa missä oltiin ennen tätä nykyistä lamaa.
Lama koskettaa minua ainoastaan siten, että kun olen sijoittanut rahaa sijoitusrahastoihin, niin niiden arvo on nyt pudonnut tämän talous taantuman takia.
Tässä kuussa tuhlaan rahaa, maksan silmälasit ja ostan kosketinsoittimen, joihin menee yhteensä reilu 1000 euroa.
Säästän myös yhteiskunnan varoja, koska en ole hakenut mitään yhteiskunnan tukea.
Olen työtön, mutta en tarpeeksi työkykyinen työelämän vaatimuksia ajatellen.
Onneksi on tullut säästettyä, niin on rahaa myös laman aikana, kun ei sitä mistään muualtakaan enää tule.
“Ruokailu on tietysti jäänyt vähemmälle, mutta mitäpä sitä ei laman ehkäisemiseksi tekisi.”
Pliiiis, syö nyt kunnolla Jenni. Kyllä naisellakin täytyy sen verran olla pehmytkudosta että pystyy tarvittaessa olemaan pari viikkoa syömättä ja silti saa vielä (ilman pakkelia) poskille vähän punaakin.
Paljon hyviä, mielenkiintoisia ja todella typeriä mielipiteitä. Se on hienoa, että saamme itsestään selvyyksiinkin kymmeniä mielipiteitä. Tekisi mieli vastata kaikkiin erikseen, mutta pakko malttaa mieli.
Mutta tuohon Kain kommenttiin on pakko yrittää tuoda joku inhimillinen näkökulma, koska siinä on talousteoria irtautunut kauimmaksi yksilöiden oikeasta elämästä. Kärjistän voimakkaasti, koska en halua vatvoa teorioiden maailmassa. Asiaa voisi valottaa vaikkapa lähempää oikeaa elämää: teoriasi siitä, että paskan pitää antaa kuolla ja taantuman tehtävä on teorioiden mukaan hoitaa heikko aines pois talouden rattailta, on valtavaa roskaa ja fasistista tulkintaa taloudesta. Ajatus on luonnollisesti oikea - teoriassa ja isolta osin myös käytännösssäkin. Mutta isolta osin roskaa noin voimakkaana yleistyksenä, kuinka mitä siinä teet. Ajattele asiaa ihmisen äläkä makrotalouden kautta. Kärjistäen voisi sanoa, että tulkintasi mukaan ihmisiä ei esimerkiksi saisi valistaa tupakan haitoista tai liikalihavuuden seurauksista. Antaa heikkojen jatkaa typerää toimintaa ja kuolla. Uusi uljas rotu jatkaa voittokulkuaan.
Mielestäni tässä on tismalleen samasta asiasta kyse. Tässä kampanjassahan puhutaan ainoastaan normaalin kulutuksen ylläpitämisestä. Siitä, että ihmiset eivät PELON johdosta vähentäisi normaalia kulutuskäyttäytymistään. Kampanjassa ei kehoteta lisäämään ylikultusta esimerkiksi kulutuslainojen kautta. Ihmiset ovat ylireagoineet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja käyttäytyvät “sairaasti”. He säästävät sekä kotitalouksissa ja yrityksissä tämän yhteiskunnan ahdinkoon. Kyseessä on pitkälti ihmismielen ylireagointi. Minä olen siitä mieltä, että talouden pitää kysynnän kautta pitää talouden rakenteet kunnossa eli pudottaa se paska pois rattailta ja että normaalit syklit ovat ok kunhan ne menevät terveen kysynnän muutosten ja kulutustottumusten muutosten kautta. Mutta jos kyseessä on ihmisten kulutuskäyttätymisen “sairaustila”, meillä on velvollisuus yrittää korjata asiaa.
Normaalin kulutuskäyttäytymisen ylläpitämisen tavoite ei tee tästä maailmasta huonompaa paikkaa, mutta se kylläkin poistaa hemmetisti inhimillistä tuskaa. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että makrotalouden tasolla meillä on paljon mainitsemiasi haasteita ja niiden hoitaminen tulee olemaan kivuliasta, mutta ei niitä asioita hoideta ihan noin suoraviivaisesti kuntoon.
Kylläpä kaikki ottaa kaiken heti henkilökohtaisesti: “Minä olen työtön, nyt minua pakotetaan kuluttamaan, en voi, kitikitikiti…”. Suomen väestö on kuitenkin kaikesta tasapäistämisestä huolimatta heterogeenistä, ONNEKSI. Kyllä meitä, jotka voivat tässä tilanteessa jatkaa normaalia rahankäyttöään, vielä piisaa. Sanoma on suunnattu meille. Ja kyllä sanoma on tarpeen, helposti tulee varovaisemmaksi vaikka talous kestäisi pitkänkin laman.
Tällä kampanjalla ajetaan vain entistä lujempaa kansalaiset seinään. Nyt voidaan ryhtyä joukolla kuluttamaan ja saadaan hetkeksi talous piristymään, mutta mitä tehdään sitten, kun nekin säästöt loppuvat? Silloin kenelläkään ei ole rahaa. Kaikki tarpeeton kulutus on lopulta pahasta, koska se ruokkii kasvua, joka ei ole todellista.
Suomen teollisuus perustuu vientiin ja nyt vienti ei vedä kunnolla yhteenkään suuntaan. Tilaukset loppuivat kuin taikaiskusta viime vuoden lopulla ja uusia ei pahemmin ole näköpiirissä. Kapasiteettia on aivan liian paljon ja vasta kun se on purettu, voidaan päästä jälleen nousuun tuotannossa.
Yhdysvalloissa 3/4 BKT:stä on perustunut yksityiseen kulutukseen. Kulutus on tapahtunut luotolla, jota on otettu esimerkiksi asunnon arvonnousua vastaan. Vuosikymmenten kuluessa on rakennettu sellainen pyramidi, joka ei enää pysynyt pystyssä, kun asuntojen hinnat kääntyivät laskuun. Kuinka syvältä koukataan, sitä ei kukaan tiedä.
Kulutuksen pysähtyminen näkyy niiden maiden tuotannossa, jotka vievät tuotteitaan Yhdysvaltoihin, eli käytännössä kaikkialla. Myös kehitysmaat kärsivät tästä, koska he eivät saa sitä ylimääräistä hyvää itselleen, mikä ennen on jaettu avustuksina. Koko maapallo maksaa nyt laskua siitä, että yksi kansakunta kulutti yli varojensa liian kauan.
Nokkamies
Jos et ymmärrä talousteoriaa, niin kysy ja pyydä sitten selvennystä. Saat vain itsesi näyttämään typerältä kun vedät ihan perusteettomia ja täysin vääria johtopäätöksiä, jonka perusteella sitten lähdet haukkumaan.
Nykyinen talouspolitiikka on johtanut siihen, että tavallisten ihmisten säästöjen ja tulojen arvo on siirtynyt Wall Streetin pankkiireille. Korkean inflaation (rahamäärän kasvattaminen) johtaa aina siihen, että keskiluokka supistuu, kun ihmiset köyhistyy ennen mainitun tulojen ja säästöjen arvon siirron takia. Talouspolitiikalla on siis suora vaikutus yksilöiden elämään ja tähän asti noudatulla politiikalla on ollut eritäin negatiivinen sellainen. Nyt on pakko tehdä muutos, varsinkin USA:ssa, ennen kuin koko talous romahtaa . Parin miljoonan ihmisten väliaikainen työttymyys ei ole mitään verrattuna kärsimykseen joka hyperinflaatio merkitsee koko kansalle.
”Kärjistän voimakkaasti, koska en halua vatvoa teorioiden maailmassa.”
Niinpä, ja kärjistyksesi on niin pahasti hakoteillä että on vaikea uskoa että olet edes lukenut kommenttini. Virheinvestoinnit on purettavaa, koska niihin on sidottu arvokkaat resurssit joista olisi paljon enemmän hyötyä kannattavilla sektoreilla. Onko se tosiaan niin vaikeata ymmärtää? Eihän kukaan ole poistamassa ”heikkoja ihmisiä”. Yritä nyt hyvä mies edes vähäsen ymmärtää mistä puhutaan.
Ja inhimillisyydestä puheen ollen, onko mielestäsi inhimillisempi huijata ihmiset uskomaan, että kannattaa ryhtyä velkaan perustuvaan kulutukseen ja sitten käyttää muiden ihmisten säästöt velkojen maksuun, tai siirtää velan maksua seuraaville sukupolville valtiovelan kautta? Koska on nimenomaan se mitä USA:ssa ja Euroopassa ollaan tehty. Sitäpaitsi et ilmiselvästi tiedä mitä fasismi on, joten sinun olisi parasta jättää sellaiset kommentit pois. Itse asiassa niin USA:n talouspolitiikalla on paljon yhteistä fasismin talousmallin kanssa. Siitä on päästävä eroon.
”Kärjistäen voisi sanoa, että tulkintasi mukaan ihmisiä ei esimerkiksi saisi valistaa tupakan haitoista tai liikalihavuuden seurauksista. Antaa heikkojen jatkaa typerää toimintaa ja kuolla. Uusi uljas rotu jatkaa voittokulkuaan.”
Täyttä potaskaa joka ei perstu mihinkään paitsi omaan tiettämättömyytesi.
Ei taantuma eikä lama ole mikään psykolooginen ilmiö, vaan nimenomaan taloudellinen sellainen. Se on välttämätön oikaisuvaihe missä epäkannattavat investoinnit puretaan ja markkina (sekä ihmiset että yritykset) sopeutuu uusiin olosuhteisiin. Sitä voi yrittää ja on yritettykin estää, niin kuin USA:ssa tehtiin 2000-luvun alussa kun IT-kupla oli poksahtamassa. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki tällaiset estetoimet vain tekee tilanteesta vielä pahemmaksi. Tämän päivän talouskriisi on suora seuraus Greenspanin valtavasta inflaatiosta ja nyt Bernanke yrittää pistää vielä paremmaksi. Epäkannattava teollisuus, kuten esimerkiksi Detroitin autoteollisuus, ei voi saada kannattavaksi luomalla uusia miljardeja keskuspankin rahaprässillä.
Talouskasvu edellyttää säästämistä, jotta investointeihin tarvittava pääoma kertyy. On siis täysin päätöntä väittää, että ihmiset säästävät yhteiskunnan ahdinkoon. Päinvastoin luodaan tulevaisuuden kasvun edellytykset nykypäivän säästämisellä.
”Normaalin kulutuskäyttäytymisen ylläpitämisen tavoite ei tee tästä maailmasta huonompaa paikkaa, mutta se kylläkin poistaa hemmetisti inhimillistä tuskaa.”
Mutta ongelmahan on nimenomaan se, että meillä ei ole enää edellytykset ”normaalin kulutuskäyttäytymisen” yläpitämiseen. USA:ssa ollaan jo pitkään kulutettu yli rajojen. ”Ylikulutus” tarkoittaa siis se, että kulutat enemmän kuin sinulla on varaa. Sitä et voi pitää yllä kovin kauan, vaan ennemmin tai myöhemmin sinun on vähennettävä kulutuksesi. Tämä taas tarkoittaa sitä, ettei ns. ”normaali kulutus” ei voi pidä yllä koska rahat eivät riittää siihen. Ja ”makrotaloudelliset haasteet” emme tarvitse hoitaa millään tavalla, vaan antaa markkina oikaistaa tehdyt virheet. Eli on pysyttävä pois tieltä vaan. Se sattuu kyllä, mutta menee nopeasti ohi.
Ja jos pelosta halutaan puhua, niin pahin pelko on juuri se, että markkinan oikaisu sattuu ja sitä kipua halutaan välttää kaikin keinoin. Sen takia ehdotetaankin kaikenlaisia ”elvytyspaketteja” jotka vain pahentavat tilannetta entisestään.
Nokkamies:
“Kärjistäen voisi sanoa, että tulkintasi mukaan ihmisiä ei esimerkiksi saisi valistaa tupakan haitoista tai liikalihavuuden seurauksista. Antaa heikkojen jatkaa typerää toimintaa ja kuolla. Uusi uljas rotu jatkaa voittokulkuaan.”
Tuosta Kajn esille ottamasta teoriasta kuulin ensimmäistä kertaa vasta noin puoli vuotta sitten kun oli muistaakseni Tekniikka&Taloudessa maininta amerikkalaisesta talousgurusta joka sanoi, että valtion tuet täytyy keskittää parhaiten kasvaville aloille ja hiipuvia tähtiä ei saa tukea vaan päin vastoin ne täytyy ajaa alas.
Itävaltalaisten suoraviivaiset opit perustuvat yksinkertaisesti luonnon evoluutioon. Samoja ilmiöitä mitä esiintyy luonnon evoluutiossa, voidaan lähes sellaisenaan soveltaa mietittäessä talouden käyttäytymistä. Mitä paremmin ymmärretään evoluutioilmiötä, sitä tarkemmin voidaan ennakoida miten kansantalous reagoi missäkin olosuhteissa. Se oppi on ’suoraviivainen’ siksi koska siinä käsitellään vain yhtä ilmiötä eikä lainkaan huomioida kerrannaisvaikutuksia yhteiskuntaan. Mutta ne Kajn mainitsemat ilmiöt sinänsä tuntuisivat olevan oikeita.
Evoluutiomekanismi ei ole monessakaan mielessä “paras” tapa kehittyä, mutta luonnollinen: se on passiivinen ilmiö mikä pyörii “aina” taustalla silloin kun ei aktiivisesti pyritä vaikuttamaan kehityksen kulkuun. Nykyisen yhteiskunnan ajatellaan kehittyneen itsestään, ilman aktiivisia toimia, tällaiseksi kuin se nykyään on, luonnollista evoluutiomekanismia noudattavaksi.
Kannattaa kuitenkin huomata, että nykyinen viimeisten parinsadan vuoden aikana kehittynyt “revoluutiolaboratorio” on yhteiskuntamuotona ainutlaatuinen ihmiskunnan historiassa. Jatkan tästä aiheesta vähän alempana.
-
“Normaalin kulutuskäyttäytymisen ylläpitämisen tavoite ei tee tästä maailmasta huonompaa paikkaa…”
Normaali kulutus on nykyistä: tavanomaista: “kuten tähänkin asti”. Se ei missään nimessä tarkoita sitä, että se olisi “viattomuutta”. ‘Normaali kulutuskäyttäytyminen’ ei ole sama asia kuin ‘terve kulutuskäyttäytyminen’.
On väärin puhua normaalista kulutuksesta, kehottaa ihmisiä kuluttamaan normaalisti,
koska ‘ n o r m a a l i ‘ on juuri sitä itseään: kuten tähänkin asti, eli hyperkuluttamista, turhan krääsän ostamista. Moni ei hoksaa että esimerkiksi pullottu raanavesi, jossa on korkillinen mehutiivistettä antamassa makua, on hyödyke jossa ei ole mitään järkeä. ei myöskään kauraryynien pakkaamisessa annospusseihin.
“…mutta se kylläkin poistaa hemmetisti inhimillistä tuskaa.”
Äkkiseltään ajateltuna suolakurkkujen, leikkelemakkaroiden, juustojen ja limppujen viipaloiminen valmiiksi poistaisi inhimillistä tuskaa, mutta sillä saadaan lyötyä myyntihintaan puolet lisää ja silti kuluttajat mielummin ostavat viipaloidun kuin viipaloimattoman.
Jalostusasteen nostaminen on ollut trendi viimeiset 20 vuotta. Markkinatalouden eräs yrityksen kannattavuuden parantamista koskevista perusteeseistä on juuri jalostusasteen nostaminen. Köyhien inhimillisen kärsimyksen lisäämistä, köyhät ja alaluokka ovat nimenomaan niitä joiden ei omasta mielestään tarvitse kiinnittää huomiota kilohintoihin kun heillä on niin vähän hävittävää, ainoastaan mainoksiin. Jonkun pitäisi tehdä väitöskirja aiheesta: “ketkä ostavat piparkakun muotoisia lauantaimakkaroita”
Mutta sikäli olet kyllä oikeassa inhimillisen tuskan poistamisen suhteen, että, no jos ajatellaan, että jos yhteiskunnassa olisi ainoastaan välttämättömien perushyödykkeiden tuotanto: se työllistää automaation ansioista ehkä 30% kansalaisista ja toisaalta nämä perushyödykkeet ovat edullisempia kuin käsintehtynä.
Noin 70% ihmisistä on nyt vaille työtä ja heidän työllistämisen kanssa on ongelma.
Aikanaan kun automaatio tuli teollisuuteen, syntyi paljon työttömyyttä. Länsimainen yhteiskunta ratkaisi sen ongelman sillä, että keksitään ihmisille uusia “höpötarpeita” ja sitä kautta kun työllistetään ihmisiä täyttämään tämä uudet tarpeet, saadaan “alkutuottajien tienaama” raha “pois heiltä” ja levitettyä muillekkin kansalaisille jotta heilläkin olisi varaa välttämättömiin hyödykkeisiin.
Mutta nyt kun ihmisiä on siirtynyt liikaa “höpöteollisuuden” piiriin, välttämättömiä perushyödykkeitä ei saada tuotettua tarpeeksi, jolloin niiden hinta nousee ja kysyntä alenee. Mikäli perushyödyke, jonka tuotanto on alle kysynnän, on niin tärkeä että sitä täytyy saada se määrä mikä ennenkin, tällöin syntyy hyperinflaatio koska korkeampi hinta ei vaikuta hyödykkeen kysyntään: kysyntä pysyy samana vaikka sitä hinnannusumekanismi (siis passiivinen ilmiö) yritää sitä epätoivoisesti alentaa.
Se, että automaation aikaansaama työttömyysongelma ratkaistiin aikanaan kehittämällä höpötarpeita, oli vain yksi (monista) ratkaisuvaihtoehdoista, joka valittiin sen takia, että sen mekanismin avulla tekniikka kehittyy nopeasti. Mitään muuta positiivista piirrettä tässä mekanismissa ei ainakaan minulla näin äkkiseltään tule mieleen. Ihmisten hyvinvointiahan tämä mekanismi ei ota huomioon lainkaan.
Onko sitten väärin puhua että se mekanismi “otettiin käyttöön” vai onko kyse passiivisesta tapahtumasta, että “mekanismi syntyi itsestään”? Voisi mielikuvallisesti ajatella ihmiskuntaa eräänlaisena “kummituksena”, jolla on mieli, tahto, pyrkimykset, mielihalut, luonne. Tämä kummitus on nimeltään Jouko ja hän asuu pullossa.
Joukolla on tiettyjä dominoivia luonteenpiirteitä, mm:
-mukavuudenhalu
-ahneus
-muutoshaluttomuus
-itsevarmuus
-itsepäisyys
-itsekeskeisyys
-yhteistyökyvyttömyys
-periaatteellisuus
-ajattelemattomuus
-äkkipikaisuus
-huonomuistisuus
-jakomielisyys
-vastuuttomuus
-itsekkyys
-laiskuus
Äkkiseltään ajateltuna Jouko olisi niin hankala peroona ettei hänen kanssaan voisi millään tulla toimeen, mutta todellisuudessa Joukon kanssa tulee hyvin helpostikin toimeen. Jollain lähihoitajalla saattaisi tulla kyseisestä luonteenpiirrelistasta mieleen sana ’seniiliys’. Niin, Jouko on iältään jo aika vanha - vanhempi kuin mitä Joulupukki ja Pakkasukko yhteensä!
Jouko on helppo saada luulemaan itsestään kaikenlaista. Joukon ominaisuuksista eritoten huonomuistisuus tekee hänestä haavoittuvaisen ja helposti manipuloitavan. Kunhan vain tarpeeksi huomaamattomasti ja hitaasti niin ettei Jouko itse huomaa, manipuloi, esimerkiksi antaa hänelle valokuvia katseltavaksi. Joukon saa esimerkiksi syömään näyttämällä kuvia nälkää näkevistä laihoista lapsista: Joukolle - itsekäs kun on - tulee sellaisten kuvien katsomisesta kova nälkä. Puolestaan pytylle Joukon saa näyttämällä kuvia maukkaista aterioista. Nimittäin Jouko - itsepäinen kun on - ei salli sitä että joku toinen rupeisi komenetelemaan häntä. Nukkumaan Joukon saa sillä että näyttää kuvia urheilijoista urheilemassa: Joukoa - laiska kun on - alkaa ramaisemaan. Aamulla Joukon saa heräämään ja pukemaan vaatteet ylleen sillä, että nappaa täkistä kiinni ja poistuu huoneesta. Jouko - mukavuudenhaluinen kun on - pukee vaatteet päälleen.
Mutta mielenkiintoista Joukossa on se, että joka aamu hän - jakomielinen kun on - on eri persoona. Persoona määrittyy sen mukaan millaisia unia Jouko näkee nukkuessaan. Jouko näkee unia aina edellisen päivän tapahtumista. Joukolle on turha mennä väittämään vastaan ettäkö hänen persoonallisuutensa olisi muuttunut, nimittäin hän - huonomuistinen kun on - on aina sitä mieltä, että on koko elämänsä ajan ollut sellainen kuin milläkin hetkellä sattuu olemaan. Eli joka päivä Joukolle kannattaa näyttää sellaisia asioita, millainen haluaa Joukon olevan seuraavana päivänä. Mutta myös monet varkaat ovat kiinnostuneita pilaamaan Joukon päivän, nimittäin Seuraavana päivänä Jouko - ajattelematon ja vastuuton kun on - saattaa ruveta tekemään aivan mitä tahansa ja jälki on myös ollut sen mukaista. Ja seuraavana aamuna Jouko on taas autuaan tietämätön ja muistamaton kaikesta mitä tuli eilen tehneeksi.
Mutta mitään hyödyllistä et saa Joukoa tekemään: Jouko - ahne ja laiska kun on - pyytää semmoista liksaa työstään ettei tarvisi mitään ylimääräistä tehdä.
-
KAJLLE KYSMYS:
Siis äkkiseltään ajateltuna velkarahan merkitys talouskriisin puhkeamiseen perustuisi siis siihen, että kun hintavakauden säilyttämisen nimissä lisävaluuttaa on pumpattu velkojen muodossa talouden kiertoon, ei ole otettu huomioon (paitsi rahan taipumusta valua ylöspäin, niin) sitä, että kun keskuspankki pumppaa valkoina “väliaikaisesti” talouden kiertoon esimerkiksi 10 miljardia euroa (joka korkoineen päivineen tekisi diskonttamattomana kaiken kaikkiaan esimerkiksi 10+11=21 mrd €), tällöin keskuspankki itse asiassa pitkällä aikavälillä imee markkinoilta pois 11 mrd €.
Mikäli tämä sinänsä naiivi ilmiö pätee, se on jokseenkin selkeä asia että keskuspankin täytyy kokoajan lisätä velanantoaan, jotta talouskiertoon tulisi enemmän rahaa kuin sieltä velkojen takaisinmaksun myötä poistuu. Mikä aiheuttaa lopulta systeemin kollapsin.
?
Hullunkurisinta on se, kun Hesari kehoittaa lentämään (ilmasto!!) Lontooseen ostoksille (tuetaan Englantia, ei kotimaata selviytymään lamasta).
elämästä ei selviä hengissä.
Luin useita kommentteja täällä ja nimimerkillä Älä ruoki ilmastonmuutosta kirjoitettu kommentti oli lähellä sitä miten itse näen asiat. Mitä järkeä kiihdyttää jo muutenki överiksi mennyttä kulutushysteriaa??!! Se on kiva että poliitikkojen silmissä näyttää paremmalta kun kulutusluvut paperilla laulavat hoosiannaa, heidän edukseen! Tämä (eikä mikään muukaan) yhteiskunta tue tavaroiden ja hyödykkeiden ylipäätänsä korjausta ja uusiokäyttöä! On kierrätystä ja muuta viherpiiperrysmeininkiä(tuen todellakin kierrätystä ja luontoa säästäviä toimenpiteitä), mutta todellisuudessa suurin osa näistä metodeista on vain yhtä tyhjänkanssa ja parhaimmillaankin laastaripaikkaikkauksia luonnon avohaavoihin. Ei hallitukset oikeasti ole valmiita tekemään tälle mitään! Semmosia pellejä istuu tuolla politiikassa ettei ole tosikaan! Mutta muistakaapa länkkärit että me itse olemme ne sinne äänestäneet! Eiköhän pistetä rivit uusiksi seuraavan kerran kun äänestetään! Ei samoja naamoja enää eduskuntaan! Pahoittelen pessimististä suuntautumista luontoa säästävään toimintaan, joten siksipä kehotanki koko sydämestäni, että ei lähdetä tuohon sekopäiseen kulutushysteriaan mukaan! Onhan se kapitalisti-patruunoille hauskaa kun ne pyramidin huipulta keräävät pinnat ihroiksi itelle vyötärölle, mutta pahalta tietysti tuntuu pienyrittäjän kannalta joka yrittää kaapia niukin naukin tulonsa. Nimeltä mainitsematta esimerkiksi erästä suurta energiayrityshuijauslafkaa, kannattaa miettiä maksaako energialaskunsa sellaisille jotka ilmaan mitään todellista perustetta VARASTAVAT Suomen kansalta, siis suoraan Sinun tuloistasi, kun tuet näitä massiivisia laillisia ryöstöyrityksia! Kannattaa maksaa suoraan energialaskunsa ENERGIANTUOTANTOYRITYKSELLE, hoks ilman välikäsiä! Soitin itse edellä mainittuun mutta nimeltä mainitsematta jättämään yritykseen ja jopa palveluneuvoja suositteli siellä ensin ottamaan yhteyttä PAIKALLISEEN energiantuottajaan eli yritykseen joka siis itse oikeasti sen sähkön sinne kotiin tekee! No, yllättäenhän tämä energiantuottaja, tässä tapauksessa Oulun Energia tarjosi HUOMATTAVASTI paremman sopimuksen ilman kummempia OUTOJA pakkositoumuksia ja HUOMATTAVASTI halvemmalla! Joten ei voi kun syyttää itseään jos ei ole oma-alotteinen ja ota asioita ITSE selville ja menee “sympaattisten” tv-mainosten perässä ja maksaa kierojen pamppujen luonnollekkin kalliiksi käyvät epäeettiset ilottelut! Ei itseä kiinosta maksaa siitä että joku välikäsi länkkäri ihramaha vetää välistä minun TODELLA PIENISTÄ tuloista ja sitten paistattelee rumaa naamaansa lehtien palstoilla kertoen optio-lisätuloistaan pullistellen! Pääministerimme(ikävä kyllä) Matti Vanhanenen on kieltäytynyt kohtuullistamasta näitä optio-ratkaisuja. Voitte itse miettiä, mitkä Vanhasen motiivit ovat. Voin vain kuvitella! Taispa olla Lipposen hallitus joka alunperin tuki tätä optiohuiputusta oikein toden teolla. Herätkääpä porukka viimein jo oikeesti, ettei tarvi kattua tätä pelleilyä. Ei se ole kuin meistä itsestä kiinni. Hulluja, ahneita ja huijareita on ollut aina, mutta mitä se meistä tekee kun valitsemme heidät johtajiksemme!! Miettikääpä sitä seuraavan kerran vaaliuurnalla, eritoten pienituloiset ja miksei nyt sitte samantien koko Suomen kansa. Joten hei, pellet vaihtoon ettei näiden samojen kapitalistisortajien sirkus jatku loputtomiin!! En ole vasemmistoliiton kannattaja(välttämättä), mutta satuimpa mm. heidän sivuiltaan löytämään juttuja näistä kapitalistien itsekeskeisistä hyväveliratkaisuista! Kannattaa tsekata vasemmistoliiton sivu, siis ihan sama poliittisesta suuntauksesta riippumatta! Itse en ole minkään puolueen kannattaja, vaikka äänestinkin vihreitä. Olen kahden lapsen isä ja opiskelija. Jaksamista kaikille kohtalotovereille eli kaikille joitten vuositulot ei oo miljoona luokkaa! Näille loppuille sitte en toivo mittään hyvvää. Ei kukkaan oikeesti ansaitte saaha miljoonia. Sori vaan niillekki urisijoille, jotka tuntee piston sydämessään! Ja ei, se ei ole kunnianloukkaus joka siellä rinnassa ahdistaa pistelee, vaan omatunto, joka hautautui rahakasan ja muun materialistisen sielunmessun alle!
Miksi JULKINEN SEKTORI alkaa nyt puukottamaan omiansa.
10 vuotta työntekijä ollut samassa paikassa töissä ja muutama kuukausi sitten ex esimies totesi alaisensa ns epäpäteväksi ja laski palkkaa. Sitä ennen hän oli ollut niin pätevä ettei vähennyksiä ollut tarvinnut tehdä.
Työ muuttui määräaikaiseksi. Selvästi tarkoituksena on “puhdistaa porukkaa pois” listoilta. Kyse on akateemisesta työpaikasta ja tarkemmin sanottuna koulusektorista.
Asiasta alainen tehnyt virallisen valituksen, mutta ei auta mikään. Nyt on liitto asialla.
T ö r k e ä t ä kohtelua työnantajalta ja osalta hänen edustajilta.
Oletettavasti nyt yritetään saattaa työntekijän asema niin tukalaksi kuin mahdollista, jotta hän joko itse eroaa tai kuolee sydänkohtaukseen.
Tällaisena hetkenä tuollainen kohtelu katkeroittaa ja “älä ruoki lamaa” tuntuu suoranaiselta farssilta.
Sanokaa tuo eräälle sektorille josta yllä on kerrottu.
Sama kohtelu on tehty useammalle.
Valtio taitaa olla ainut taho, jolle osakkeiden omistusosuus ja päätösvalta yhtiökokouksissa -ominaisuudet ovat oleellisia, muille oleellinen asia on osakkeiden vaihtoarvo sekä osinkojen suuruus.
Kaj:
“…vaan antaa markkina oikaistaa tehdyt virheet. Eli on pysyttävä pois tieltä vaan. Se sattuu kyllä, mutta menee nopeasti ohi.”
Kuvitellaan, että valtio ostaisi enemmistöosuuden jostain yrityksestä ja päättäisi, että “tästä lähin ei muuten sitten makseta senttiäkään osinkoa osaketta kohden”. Tällöin osakkeiden vaihtoarvo tippuisi nollille.
Kuvitellaan, että valtio ainoastaan aikoisi ostaa jonkun yrityksen osake-enemmistön - ja pudottaa osingot pysyvästi nollille. Tällöin ko. yrityksen osakkeiden arvo notkahtaisi ennakkoon nollan tuntumaan, jolloin valtio voisi pikkurahalla kuitata enemmistöosuuden.
Kuvitellaan että joku yksittäinen taho käyttäisi tätä kikkaa ja aivottomia sijoittajameklareita hyväkseen ja teknisesti ottaen ostaisi jonkun yhteiskunnan? Tai saman tien ostaisi koko länsimaisen systeemin (”taskurahalla”)?
-vapaat valvomattomat markkinat yms kelluvat mekanismit, jotka ikäänkuin hallitsevat, ohjaavat ja korjaavat itse itseään, ovat juuri ei-suositeltavia: Tietyissä olosuhteissa systeemi kyllä toimii, mutta uusissa olosuhteissa kelluvissa mekanismeissa saattaa alkaa ilmetä joko spontaanisti toimivia tai sitten tarkoitushakuisia vipureaktioita ym uudenlaisia ennakoimattomia käyttäytymispiirteitä, joiden aiheuttama hävitys voi nousta kohtuuttoman suureksi.
- Ihmisen tehtävä on v a l v o a .
tää on kaksipiipuinen juttu,tää palsta kertoo miten tuhlata ja henkilökohtainen pankki neuvoja kertoo miten säästetään ,kumpi on oikeassa? kannattaa jokaisen miettiä hetken omaa kohtaloa ja ymmärtää ei kukaan auta sua jos tipahat ja jää maksut rastiin ja talo menee alta ,kumpi on parempi tulaus vai säästäväisyys? siinä on kysymys
Pari huomiota niille, jotka näkevät ristiriidan tämän kampanjan viestin ja ilmastonmuutosta vastaan taistelemisen välillä:
A) Ensinnäkin, nyt kehotetaan suositaan kotimaisia tuotteita ja palveluita, ja tavoitteena on osaltaan vaikuttaa suomalaisten yritysten ja työpaikkojen säilymiseen. Suomalaisten työpaikat ja suomalaisten yritysten menestys ovat tärkeitä asioita.
Kaikkea ei voi nimittäin ajatella yksinomaan ilmastonmuutoksen hidastamisen näkökulmasta, vaan taloudellisella toiminnalla on myös muita arvoja kuin mahdollsimman pienen saastemäärän tuottaminen.
B) Realistinen vaihtoehto kotimaiselle kulutukselle EI ole kulutuksen lopettaminen, vaan siirtyminen suosimaan halvempia ulkomaisia tuotteita, joiden valmistaminen ja toimittaminen Suomen markkinoille on ympäristöä paljon enemmän kuormittavaa kuin kotimaisten tuotteiden ja etenkin palveluiden suosiminen.
C) Jos lama iskee Suomeen kovaa, on se kuolinisku myös tuhansien ihmisten mahdollisuuksille tehdä ekologisia kuluttajavalintoja. Ja jos toistaiseksi kalliimpien “vihreiden” tuotteiden kysyntä romahtaa ihmisten turhan säästämisen seurauksena, on yrityksillä entistä vähemmän mahdollisuuksia ja syytä jatkaa nykyistä puhtaampien tuotteiden ja toimintamuotojen kehittämistä.
Ilmastonmuutos on kaikkia ihmisiä ja yrityksiä koskettava jättiläismäinen haaste. Sen kanssa olemme tekemisissä paljon kauemmin kuin elämme yksittäisen talouskriisin alla. Mutta mitä nopeammin selviämme ulos tästä lamasta, sitä nopeammin voimme jälleen keskittää resurssejamme ekologisesti kestävämpien tuotanto- ja kulutustapojen kehittämiselle.
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei ole millään tavalla ristiriidassa kampanjan viestin kanssa, eikä sitä voi vastuullinen ihminen käyttää tekosyynä tämän kampanjan sanoman ohittamiselle.
Liian paljon puhutaan siitä mikä on helppoa, kivaa ja yksisilmäisen eettisyyden nimissä oikein. Liian vähän puhutaan siitä, mikä on välttämätöntä.
Trubaduuri
Olisi parempi, jos et yrittäisi selostaa Itävallan oppikunnan teorioita, koska et kuitenkaan niitä tunne. Ei ole kyse siitä, että soveltaisi luonnon ”ilmiöitä”, vaan pitäisi antaa markkina (eli kuluttajat) päättää mitkä yritykset parhaiten tuottaa ne hyödykkeet ja palvelut jota halutaan kuluttaa. Se on kilpailu yritysten kesken, kuten pitää ollakin. Sen kautta varmistetaan, että arvokkaat resurssit sidotaan niihin investointeihin, jotka pitkällä tähtäimellä ovat kannattavimmat.
Jos valtion ”tuella” pidetään tappiolliset yritykset pystyssä, jää ennen mainitut resurssit sidottuna niihin eivätkä näin ollen pääse tehokkaimpaan käyttöön. Siitä on tieteenkin hyötyä sille yritykselle, eli sen omistajille ja työntekijöille, mutta haitaksi kaikille muille. Sen lisäksi ns. tukipaketit johtavat aina siihen, että resurssit allokoidaan poliittisten intressien mukaisesti, eli politiikkojen kavereille. Sitä on nähty sekä USA:ssa että Euroopassa monta kertaa. Toinen ongelma on se, ettei valtiolla yleensä ole rahaa millä kavereiden yritykset voitaisi tukea, joten pistävät sitten keskuspankin rahaprässit pyörimään.
”Se oppi on ’suoraviivainen’ siksi koska siinä käsitellään vain yhtä ilmiötä eikä lainkaan huomioida kerrannaisvaikutuksia yhteiskuntaan.”
Oiva todiste siitä, ettet tunne itävaltalaisen talousopin. Ei jätetä mitään huomioimatta. Jos olet eri mieltä, kerro mitä mielestäsi ei huomioida, niin voin selittää sinulle millä tavalla se on huomioitu.
Kun keskuspankki pumppaa rahaa pankkijärjestelmään, se raha moninkertaistuu alhaisen reservivaatimuksen (alle 10 prosentin) takia. Tämä on niin sanotun ”fractional reserve” järjestelmän suurin ongelma. Eli, jos keskuspankki luo 10 miljardia uutta rahaa ja pumppaa sitä pankkijärjestelmään vaikka valtionobligaatioilla ostamalla, niin ensimmäinen pankki joka saa nämä uudet miljardit, voi antaa 9 miljardin suuruisen lainan. Laina siirtyy toiselle tilille tai toiselle pankille talletuksena, jonka perusteella voi antaa 8,1 miljardin lainan ja niin se jatkuu, kunnes ne alkuperäiset 10 miljardit ovat kasvaneet 100 miljardiksi. Tämän ilmiön termi on ”credit expansion”.
Ehkä keskeisin virhe keynesianismin ja monetarismin rahateoriassa on se, että rahaa on lisättävää jotta rahan määrä vastaisi kasvavaa tuotantoa, eli jos tuotanto kasvaa, myös rahan määrä on lisättävä. Se ei tieteenkään pidä paikkaansa. Ei ole koskaan syytä lisätä rahan määrä (siis valuuttayksikön kappalemäärää). Jos rahan määrä pysyy vakaana ja tuotanto kasvaa, niin se vain tarkoittaa sitä, että rahan arvo per yksikkö kasvaa. Se on täysin luonnollinen ja hyvä asia. Tämän takia pitäisi luopua paperirahasta ja sidota valuutan arvon johonkin konkreettiseen. Historiallisesti tämä ”jotain” on ollut kultaa ja hopeaa. Kun tästä luovuttiin, inflaatio ja sen aiheuttamat kuplat alkoi lisääntyä ennen näkemättömällä tahdilla.
”Systeemin kollapsin” aiheuttaa se, että jonkin valuutan kappalemäärää lisääntyy niin paljon, että se menettää arvonsa kokonaan. Se tapahtui mm. 1700-luvun Amerikan siirtokunnissa ennen itsenäistymistä, kun niin sanotun Continental Dollar otettiin käyttöön rahoittamaan sotaa Englantia vastaan. Kuuluisin esimerkki tästä ilmiöstä on Saksa 1920-luvulla, vaikka Zimbabwen tilanne on ja kauan ollut paljon pahempi kuin mitä oli Saksassa. Jos jatkaa rahamäärän kasvattamista, niin seuraa hyperinflaatio ennemmin tai myöhemmin.
INDEKSI
No,joo. Eläke nousi 37 €, vuokra 19 €, sähkö nousi 4 €, ruokaan menee 10-20 € enemmän kuin ennen? Siis, osta enemmän?
Eikö millääm nahdu kenenkään hyvätuloisen päähän, että me isot ikäluokat, jotka nyt jäävät eläkkeelle, vain köyhdymme. Ei näillä tuloilla pistetä rahaa kiertämään, hyvä kun hengissä jotenkin pysytään.
Jos koko ikäsi olet ollut pienipalkkainen, ja saat tietenkin nyt pienenpää eläkettäkin, niin ei siinä voi muuta kuin lamaantua.
Nyt tuleva lama on aivan tekemällä tehty.
Porvarien propagandaa täynnä koko sivusto, jotta saataisiin taas kapitalismin rattaat rasvattua rahalla! Tuloerot vaan kasvaa ja köyhiltä kynitään rikkaille kaikki mitä voidaan, ennen kuin ollaan korvia myöten suossa ja talous romahtaa totaalisesti! Kuluttakaa ihmiset, kuluttakaa! Porvari nauraa partaansa ensi talvena Karibialla!
Kaj:
“Olisi parempi, jos et yrittäisi selostaa Itävallan oppikunnan teorioita, koska et kuitenkaan niitä tunne. Ei ole kyse siitä, että soveltaisi luonnon ”ilmiöitä”, vaan pitäisi antaa markkina (eli kuluttajat) päättää mitkä yritykset parhaiten tuottaa ne hyödykkeet ja palvelut jota halutaan kuluttaa. Se on kilpailu yritysten kesken, kuten pitää ollakin. Sen kautta varmistetaan, että arvokkaat resurssit sidotaan niihin investointeihin, jotka pitkällä tähtäimellä ovat kannattavimmat.
Jos valtion ”tuella” pidetään tappiolliset yritykset pystyssä, jää ennen mainitut resurssit sidottuna niihin eivätkä näin ollen pääse tehokkaimpaan käyttöön. Siitä on tieteenkin hyötyä sille yritykselle, eli sen omistajille ja työntekijöille, mutta haitaksi kaikille muille.”
Valtion tukipaketit eivät ole ainoa asia mikä “hidastaa” kysynnän hiipumista ja siten resurssien uudelleenallokointia. Kaikennäköinen markkinointi kuten brändit, jalostusasteen nosto, promootikampanjat jne tekijät hidastavat kuluttajien “rektionopeutta”. Mitä hitaammin (myöhäisemmin) kuluttajat reagoivat, sitä enemmän jälkijunassa ollaan allokoinnin kanssa ja sitä enemmän vahinkoa (köyhyyttä) taantuma aiheuttaa (”sen syvempi lama”).
Tuo mitä sinä esität itävaltalaisoppien nojalla on että “riittää että kuluttajat vähentävät (passiivisesti tai aktiivisesti) höpöhyödykkeiden kulutustaan, jolloin resurssit vapautuvat ja allokoituvat itsestään fiksusti”, se on toki oikeampi suunta kuin markkinoiden tekohengitys kunnes ollaan lamassa, ja varmaan itävaltalaisopit johtaa markkinoiden tervehtymiseen, mutta se olisi pitänyt tehdä kaksi vuotta sitten. Nyt tuon opin ajaminen käytäntöön aiheuttaisi huomattavan paljon vahinkoa yhteiskunnassa ellei suorastaan koko järjestelmän kaatumisen, koska eri elementit ovat niin paljon enemmän sidottuja toisiinsa kuin joskus 1920.
Tuossa mitä ajat, on se ongelma, että ainoastaan esität että “tehdään täsmälleen niinkuin Mises sanoi sata vuotta sitten”, ollenkaan arvioimatta sitä, että miten käytännössä kyseinen ilmiö/oppi käyttäytyisi NYKYAJAN TALOUSJÄRJESTELMÄSSÄ ja TÄSSÄ TALOUDEN KEHITYSVAIHEESSA SOVELLETTUNA. Nimittäin se käyttäytyisi aivan eri tavalla ja aiheuttaisi paljon enemmän vahinkoa kuin mitä äkkiseltään ajattelisi, koska nykyjärjestelmä on täynnä kaikennäköisiä sidoksia ja lisämekanismeja, joiden alkuperäinen ajatus oli korjata joku ongelma, mutta uudessa ympäristössä se alkaisi käyttäytyä odottamattomasti.
Ks. esimerkiksi linkki (’trubaduuri’): “Vanhanen vaatii omistajia luopumaan osingoista” johon palkansaajien keskusjärjestö vastaa: “yritysten on turha osinkorahojen kustannuksella pitää palkkalistoillaan työntekijöitä, joita yritys ei enää tarvitse.”
Eli sinä ajattelet, että “tietenkin niin, palkansaajien keskusjärjestö puhuu asiaa”. Vaikka on aivan turha väittää vastaa siinä että osinkojen maksu aiheuttaa yrityksen kannattavuuden heikentymistä, ja se (yrityksen kannattavuuden heikentyminen) aiheuttaa sen, että “ei tarvita työntekijöitä”. Siis todellisuudessa yritys pärjää loistavasti, mutta yrityksellä on “pakollinen kuluerä” nimeltä osingot. Tämä pakollinen kuluerä vaatii sitä, että hyödykkeiden hintaa nostetaan, mikä laskee kysyntää, kannattavuuden aleneminen pakottaa pistämään puolet työläisistä pihalle. Tällainen “mussutusmekanismi” on eräs tekijä mikä aiheuttaa komplikaatioita yhteiskunnan toimintaan.
“Oiva todiste siitä, ettet tunne itävaltalaisen talousopin. Ei jätetä mitään huomioimatta. Jos olet eri mieltä, kerro mitä mielestäsi ei huomioida, niin voin selittää sinulle millä tavalla se on huomioitu.”
Itävaltalaisten teoria, että “jos resurssit on sidottu höpöbisnekseen, se aiheuttaa taantuman/laman” on aivan asiallinen, mutta se, mitä he/sinä esität ratkaisuksi, aiheuttaisi paljon haitallisia komplikaatioita nykyjärjestelmässä, pahimmassa tapauksessa systeemin kaatumisen. Mutta sinä olet sitä mieltä, että “sattuu kyllä, mutta menee nopeasti ohi.” - Meneekö? Jos WTC:n jälkeen olisikin kurssien alamäkeen vastattu ei pumppaamalla lisää rahaa markkinoille vaan olisi annettu resurssien itsestään allokoitua terveemmälle pohjalle, jos olisi niin tehty, nykyinen tilanne olisi paljon pehmeämpi kun resurssit olisivat jo huomattavasti terveemmällä pohjalla. Mutta nyt on sen verran pitkään jo tekohengitetty taloutta, että resurssien uudelleen allokoiminen on lähes sama kuin yrittäisi rakentaa omakotitalon vartissa.
“Ei ole koskaan syytä lisätä rahan määrä (siis valuuttayksikön kappalemäärää). Jos rahan määrä pysyy vakaana ja tuotanto kasvaa, niin se vain tarkoittaa sitä, että rahan arvo per yksikkö kasvaa.”
Miksi valuutoja sitten devalvoidaan? Hintavakauden säilyttämisessä on tiettyjä etuja kuten viennin edistäminen ja yritysten kannattavuuden parantaminen, toisaalta kulutuksen lietsominen. Kansainvälinen kilpailutalous on tietenkin perimmäisin syy siihen miksi rahaa on “täytynyt” alkaa painaa enemmän kiertoon. Jos ihmisten elämäntehtehtävät eivät olisi talouden kasvuun painottuneita, vaan talous pyörisi ikäänkuin stabiilissa tilassa taustalla, tällöin voitaisiin ottaa rennosti eikä rahaa tarvitsisi painaa lisää. Hamassa menneisyydessähän se pyöri pääasiassa taustalla.
Mutta harva länsimainen ihminen osaa kuvitella millaista olisi ihmisarvoinen elämä mutta ilman kulutushysteriaa ja talouskasvua. Kun ei ihmisillä ole enää muuta elämää kuin kuluttaminen (ei ole kärjistys).
Itse ainakin keskityn hoitamaan talouteni siihen kuntoon, että tilanteessa kun tilanteessa omaisuutta ei huutokaupata. Velkaa ei ole kun joitakin tuhansia, mutta niistä syntyy työttömänä yllättäen iso menoerä. Talous kun on turvattu työttömyyden varalta suurilta menoeriltä, niin sen jälkeen jatkan kulutus juhlaa KÄTEISELLÄ RAHALLA. Suosittelen kaikille jotka ovat töissä epävarmalla pohjalla.
Maailma tarvitsee laman. Nykyinentilanne on syntynyt päättömästä kuluttamisesta ja lainanotosta. Tällä sivustolla kehoitetaan jatkamaan vanhaan malliin ja kuluttamaan vain lisää. Se on tyhmyyttä. Mitään ongelmaa ei voi korjata lisäämällä ongelman aiheuttajaa. Vastuuttoman kulutuksen lisääminen tällaisena aikana on kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla. Ei onnistu. Veloista pääsee säästämällä ja maksamalla ne, ei ottamalla lisää velkaa. Kannattamattomien yritysten pitää antaa kaatua. Silloin tulee enemmän tilaa elinvoimaisimmille yrityksille ja luodaan kestävämpää pohjaa taloudelle.
Työt loppuu, eikä ammatillista koulutusta vielä, joten en saa varmaan työkkäristäkään muuta kuin karenssin. Millä tässä nyt ostelee kalliita kotimaisia? Ei vähävaraisilla oo mitään keinoja vaikuttaa mihinkään muutenkaan. Korkeintaan voin mennä tussipahvin kanssa huutamaan kadulle, kuuroille korville. Kai sitä mielummin jää kotiin odottamaan nousukautta ja syömään Lidlin paskaruokia.
Trubaduuri
Valtion tukipaketit ovat ainoa asia jotka pakottaa kaikki muut ihmiset rahoittamaan joiden, valittujen yritysten toimintaa, riippumatta siitä, haluaako ihmiset tukea ne vai ei. Sillä ei ole mitään tekemistä markkinointitoimenpiteiden kanssa.
”…mutta se olisi pitänyt tehdä kaksi vuotta sitten. ”
Ei olisi koskaan pitänyt antaa valtiolle, keskuspankille ja pankkijärjestelmälle mahdollisuus luoda uutta rahaa millä rahoitetaan kulutusta ja virheinvestointeja sekä imetään tavallisten ihmisten tulojen ja säästöjen arvot. Se tapahtui kauan, kauan sitten ja siitä tämän päivän ongelmat ovat peräisin. Nykypäivän talouskriisin lähtökohta on Alan Greenspanin ennen näkymätön inflaatio 2000-luvun alussa.
”Minun opin” ajaminen käytäntöön johtaisi siihen, että markkina pääsisi korjaamaan tehdyt virheet nopeasti ja tehokkaasti. Ei ole mitään väliä sillä, onko talous kasvanut sitten 1920-luvun. Ongelmat ovat juuri samat ja näin ollen myös ratkaisu. Järjestelmässä on niin paljon rakenteellisia puutteita että se auttamatta johtaa toistuviin kupliin ja kriiseihin. Sitä paitsi on turha puhua järjestelmän kaatumisesta. Pitäisi mieluummin puhua sen uudelleenrakentamisesta. The Contintental Dollar aiheutti jumalaton kaaos Amerikan siirtokunnissa, mutta senkin pääsivät yli ja rakensi erittäin vahvan ja toimivan talousjärjestelmän, kunnes the Fed perustettiin 1913.
Kuten sanottu niin itävaltalainen oppikunta on paljon enemmän kuin mitä Mises aikoinaan sanoi. Lue Robert P. Murphyn, Joe Salernon, Frank Shostakin ja Thorsten Polleitin tekstejä esimerkiksi. Tai miksi ei Jesus Huerta de Soton teos ”Money, Bank Credit, and Economic Cycles”. Kaikki ovat nykyajan itävaltalaisekonomisteja. Talouslait eivät muutu ajan mukaan. Valtion luoma inflaatio on ikivanha ongelma. Juan de Mariana kirjoitti jo 1600-luvun alussa teoksen tästä aiheesta, ”De mutatione monetae”, joka tutki Espanjan kuninkaan inflaatiolliset toimenpiteet, joilla hän yritti rahoittaa valtakuntansa. Väite että ei voida soveltaa itävaltalaisopit koska ovat ”vanhoja” on sekä virheellinen että päätön väite. Valtion luoman inflaation ja sen kautta poliittisen resurssiallokoinnin poistaminen sekä rahan sitominen konkreettisen hyödykkeeseen olisi yhteiskunnan hyväksi, mutta politiikkojen ja heidän kavereiden haitaksi.
Osinko on sijoittajien hyöty siitä, että ovat laittaneet rahansa johonkin yritykseen joka on onnistunut tekemään voittoa. Ilman sitä, yritystä ei olisi laitettu pystyyn ollenkaan. Se on siis aivan välttämätön ja tarpeellinen ”kuluerä”. Yritys pärjää loistavasti ainoastaan silloin, jos se pysty pitämään asiakkaistaan kiinni tuottamalla sellaisia hyödykkeitä ja palveluita joihin on kysyntää sellaiseen hintaan, että ihmiset haluavat ostaa. Se taas vaati pääomaa, osaamista ja rahoitusta. Kaikki se tulee sijoittajilta.
Sinä olet jo monen kertaan toistanut sen, että itävaltalaisopin soveltamisen johtaisi kaaokseen, mutta et ole vielä edes yrittänyt perustella väitteesi. Totta kai virheiden oikaiseminen on kivuliasta, siitä ei pääse mihinkään, mutta se on välttämätöntä ja sen estäminen vain pahentaa tilannetta. 2000-luvun alussa Greenspan yritti estää tämä välttämätön korjausvaihe. Seuraus oli tämän päivän kriisi, joka on paljon, paljon syvempi kuin IT-kuplan poksahtamisen. Ei eilispäivän virheet voida oikaista tekemällä enemmän samoja virheitä. Jos olet eri mieltä, niin kuin vaikutat olevan, saat kyllä selittää miten saat sen logiikan toimimaan. Kukaan ei ole rakentamassa omakotitaloa vartissa, vaan ensin pitää vapauttaa elintärkeät resurssit epäkannattavista yrityksistä. Sen jälkeen niitä on allokoitavaa sinne missä niistä on eniten hyöty.
Devalvoituminen on taas valtion toimenpide jolla yleensä halutaan tukea oma vientiteollisuutta. Ongelma on se, että sekin tapahtuu kotimaisten kuluttajien ja säästäjien kustannuksella. Ei ole mitään hyötyä siitä, että rahan arvo lasketaan jotta nimellinen hintataso pysyy ennallaan, täysin päätön ajatus. Kaikki hyötyvät hintojen laskusta, myös yritykset. Ei ole väliä sillä että nimellinen tulos laskee, kun yhtiön kassavirran arvo nousee. Eli jos tulos tippuu 1000 eurosta 500 euroon, mutta jokaisen euron arvo kaksinkertaistuu, niin yhtiön tilanne on edelleen vakaa. Rahan arvon nousu kuittaa nimellishintojen ja palkkojen laskua. Nimellisarvolla ei ole merkitystä, ainoastaan reaaliarvolla on merkitys. Sen takia on täysin väärin väittää, että voi syntyä tilanne missä on pakko lisätä rahan määrää. Rahan määrän lisäämisellä et saa mitään muuta aikaan paitsi taloudellinen kaaos, kun ei kukaan enää tiedä, mikä on rahan todellinen arvo, mikä on se todellinen korko, eivätkä näin ollen pysty laskemaan eikä ennustamaan tulevia markkinaolosuhteita. Se on nimenomaan se joka johtaa virheinvestointeihin, eli kupliin. Rahan määrän lisääminen ei luo uuttaa varallisuutta, se syö nykyisen varallisuuden arvo.
´Älä ruoki lamaa´ huutelee omassa paniikissaan rahaihmiset!
Heiltähän se on pois, jos tavalliset kansalaiset valmistelee laman alla taloutensa niin, että pahan päivän tullen ei ole ihan kusessa -eli laina-asiat kuntoon ja katsoo mihin rahansa laittaa. Esitänpä kysymyksen näille rahaihmisille: MILLÄ VOIT KULUTTAA ENEMMÄN NÄIN LAMAN ALLA, KUN JUURI JA JUURI PYSTYT KULUTTAMAAN TÄLLÄ HETKELLÄ SEN MITÄ VIIME VUONNA SAMAAN AIKAAN ?? Hinnat nousee koko aika, työpaikkoja häviää, irtisanomisia, lomautuksia. Täytyy olla tyhmä jos tässä vaiheessa menee vielä ottamaan lisälainaa ja alkaa kuluttamaan entistä enemmän. Tosiasia nyt kun vaan on se, että pitää varautua pahimpaan ja silloin yleensä himmataan kaasua! Sähkö, asuminen, ruoka, polttoaine -kaikkien noiden kallistuminen vie valtaosan tuloista. Vaikka polttoaineen hinta onkin nyt halventunut viime aikoina, on se silti kalliimpaa kuin n. vuosi takaperin.
Voi hyvänen aika.
Olin Islannissa syksyllä kun heidän pankkisysteeminsä romahti ja talouskriisi “alkoi”. Työttömyys, joka on ollut ehkä 1 % luokkaa, on povattu nousevan 20 prosenttiin. Eivätkä Islantilaiset valittaneet lähellekään niin paljon kuin Suomalaiset, saati monet muut manner-Eurooppalaiset, jotka laskevat alleen kun kuulevat sanan lama.
Turha kulutus tulisi jättää pois, länsimaalaiset shoppailevat ja kulutavat materiaa aivan liikaa. Eniten huvittaa se että sivujen mukaan kuluttaessa yhtiölille koituu enemmän rahaa käyttää vaikkapa luonnonystävällisimpiin valmistus keinoihin, Niin kuin luomua ja free-tradea ei olisi olemassakaan.
Ja yhtiöiden tehdessä voittoa se ei todellakaan mene mihinkään yleishyvään saati luononsäilyttävään vaan päinvastoin, rikkaiden toimitusjohtahien bonuksiin ja siina se luokka yhteiskunta saa alkunsa.
Jotta työntekijät voitaisiin pitää töissä tulisi pomojen bonukset leikata alkajaisiksi !
Myös veroja jotka koskevat ylöluokkaa tulisi korottaa !
“Väite että ei voida soveltaa itävaltalaisopit koska ovat ”vanhoja” on sekä virheellinen että päätön väite.”
Juu, käytin monessa kohtaa väärää termiä ’soveltaa’, oikeampi olisi ollut ‘ajaa käytäntöön’, mitä ei pitäisi tehdä enää “näin myöhään”, mutta soveltaa kyllä. Ihmiset (mm. työläiset jotka pistetään pihalle) eivät osaa itse allokoida itseään töihin kuin aikaisintaan laman jälkeen, laman yli pitäisi pärjätä “dyykkaamalla”.
Minusta noita itävaltalaisoppeja kannattaa sillä tavalla soveltaa käytäntöön, että “pedataan ennakkoon” teollisuudenalat joita tarvitaan myös laman aikana (omavaraisuus). Niitä teollisuudenaloja, joilla on vientiä myös laman aikana, tietenkin kannattaa myös olla olemassa, mutta tärkeintä on että kansalaisilla ei ole “rajua pulaa” mistään tärkeästä hyödykkeestä, (kuten ruuasta). Jos kansalaiset elävät pulaa, ei ole merkitystä sillä miten paljon on vientiä, koska viennistä saatavat tulot aiheuttavat inflaatiota maan sisällä ja tekevät kansalaisista entistä huonovointisempia.
Nykyinen taktiikka että valtion rahoilla rakennetaan VR oyj:lle ilmaiseksi raidetta juniensa alle on hullunkurinen taktiikka: yhtä hyvinhän valtio voisi maksaa suoraan ne rahat lisäosinkoina VR:n osakeomistajille. Hiipuvien tähtien tukeminen on yhtä lailla väärä taktiikka. kaikkien yritysten liikeidea on sama: OMISTAJIEN HYÖDYN MAKSIMOINTI.
Ainakin minusta järkevintä olisi joko pakkolunastaa takaisin valtiolle pörssissä olevia yhteiskunnan toiminnan kannalta oleellisia yrityksiä sekä perustaa uusia valtionyhtiöitä yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisille aloille.
Yrityksen liikeidea on omistajien hyödyn maksimointi. Omistajien hyödyn maksimointi ja yhteiskunnan ihmisten hyvinvointi kulkevat hyvän suhdanteen aikaan, mutta huonon suhdanteen aikaan omistajien hyvinvoinnin maksimointi aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa.
“Osinko on sijoittajien hyöty siitä, että ovat laittaneet rahansa johonkin yritykseen joka on onnistunut tekemään voittoa. Ilman sitä, yritystä ei olisi laitettu pystyyn ollenkaan.”
Sen jälkeen kun yritys on maksanut osinkoina parustamiskustannuksensa takaisin kohtuullisella korolla, sen jälkeen osakeomistajat ovat syöpäläisiä, pakollinen tarpeeton kuluerä. Ja yrityksen ainoa olemassaolon tarkoitus on ikuinen kasvu, koska onhan liikeidea omistajien hyödyn maksimointi ja ne yrityksen omistajat ovat nimenomaan näitä syöpäläisiä. Yrityksen olemassaololla ei ole mitään tekemistä yhteiskunnan hyvinvoinnin tai inhimillisyyden kanssa, ainoastaan omistajien hyödyn maksimoinnin kanssa.
- Ja evoluutio liittyy Misesin (et al.) oppeihin siten, että evoluution toimintaperiaate on sama: “omistajien” hyödyn maksimointi. Ja makroskooppisesti tarkasteltuna talous ja evoluutio käyttäytyvät lähes identtisesti.
Irakin Sotakin käytiin Blackwater inc:in voimin “bisnesmielessä”, ja käsittääkseni ko. firman “työntekijöitä” ei voida laskea USA:n armeijan miesvahvuuteen eikä näinollen laskea miestappiohin.
“Ongelmat ovat juuri samat ja näin ollen myös ratkaisu”
Ei näin. Vasta kun ongelmat ja ympäristötekijät ovat samat, silloin voidaan (edelleen tietyllä varauksella) esittää, että myös ratkaisu on sama. Sillä varauksella, että vaikka esimerkiksi se ongelma että miten muuttaa metsä pelloksi, olisi aina ratkaistu kulottamalla kaikki pois, ei tarkoita, että kyseinen ratkaisu olisi järkevin käytäntö.
“Sinä olet jo monen kertaan toistanut sen, että itävaltalaisopin soveltamisen johtaisi kaaokseen, mutta et ole vielä edes yrittänyt perustella väitteesi. Totta kai virheiden oikaiseminen on kivuliasta, siitä ei pääse mihinkään, mutta se on välttämätöntä ja sen estäminen vain pahentaa tilannetta.”
No onko esimerkiksi se - sinänsä täysin markkinatalouden kaikkien lakien mukainen toimenpide - että kansainvälinen sijoitusyhtiö Bridgepoint osti tänään Terveystalo Oyj -konsernin (ks ‘trubaduuri’ -linkki), sinusta OK? Entä se, että Kemira muutettiin pörssiyritykseksi pari vuotta takaperin, jonka jälkeen välittömästi lannoitteiden hinnat lähes kaksinkertaistuivat, mikä oli viljelijöille aika kova paikka?
“Sitä paitsi on turha puhua järjestelmän kaatumisesta. Pitäisi mieluummin puhua sen uudelleenrakentamisesta.”
Jos järjestelmä, josta puhutaan, on yhteiskunta (ihmiset), silloin kysymyksessä on uudelleenrakentuminen, mutta finanssijärjestelmä nimeltä kilpailumarkkinatalous kaatuu - samalla periaatteella kuin järjestelmä nimeltä kommunismi tapaa kaatua. Siitä syystä, että ei kyetä vastaamaan ympäristömuuttujiin kyllin nopeasti, silloin järjestelmä käytännössä kaatuu.
Kysymys on järjestelmistä/ajattelutavoista, jotka perustuvat tiettyihin kaavoihin, oletuksiin, päätelmiin, periaatteisiin, jne. Kaavat ovat realistisia tietyllä määrittelyvälillä, mutta kun mennään yli, tulee ongelmia. Esimerkiksi rahan “vippaaminen” toimii tietyllä määrittelyvälillä, mutta sitten alkaa tulla ongelmia.
Mutta jos esimerkiksi vuonna 2003 olisi sovellettu Misesin oppeja ja todellakin pidetty toivomiasi ‘taantumatalkoita’ kampanjoimalla tyyliin “säästä kaikessa turhassa”, talousrakenne olisi nykyistä globaalia tilannetta ajatellen paljon vahvemmalla pohjalla.
Mutta se asia missä todella olisi (paitsi yhteiskuntarakenteiden tervehdyttämisen kannalta, niin myös mm. ympäristön kannalta) hyödyllistä säästää, on perimäärihyödykkeet eli raaka-aineet ja energia. Yhteiskunnan häiriökestävyys ei ole loppupeleissä kiinni höpöteollisuuden määrästä, vaan siitä, että saako yhteiskunta tarpeeksi kaikkia tarvitsemiaan primäärihyödykkeitä. Koko yhteiskunta rakentuu primäärihyödykkeiden varaan. Suurin osa välttämättömistä perushyödykkeistäkin (kuten ruoka tai energia) ovat lähes täysin primäärihyödykkeistä riippuvaisia. Mitä vähemmän yksittäinen teollisuudenala tarvitsee primäärihyödykkeitä omien hyödykkeidensä tuotantoon, sitä enemmän teollisuutta ON MAHDOLLISTA OLLA OLEMASSA (sitä parempi hyvinvointi mahdollista saavuttaa), toisaalta mitä vähemmän kaiken kaikkiaan yhteiskunta tarvitsee primäärihyödykkeitä, sitä häiriökestävämpi se on. Esimerkiksi maakaasutoimitusten keskeytyminen aiheuttaisi Suomessa paljon pienemmän mittakaavan katastrofin kuin Ukrainassa. Toisaalta ruuan kalleus(viitaten Kemiran pörssiyhtiöittämiseen) aiheuttaisi täälläkin hyperinflaation.
Itse muuten olen lopettanut lähes kokonaan eläinperäisen ruuan syömisen (n. 3 vuotta sitten) e n s i s i j a i s e s t i siitä syystä, että lihakilon tuottamiseen kuluu 10kg kasvista ja sen kasviksen tuottamiseen sidottu peltoala täytyisi ennemmin sitoa viljan tuottamiseen. Eli kysymys on juuri tästä mainitsemastasi resurssien uudelleenallokoinnista. Olen sitä ennenkin sanonut, että Suomesta täytyisi lopettaa kaikki lihakarjantuotanto ja allokoida resurssit uudelleen terveemmälle pohjalle, mutta ilmeisesti olen käyttänyt liian kansankielisiä ilmauksia. Tosin, olen ollut myös Atria oyj:n teurastamolla töissä ja nähnyt minkälaiseen silppuriin ne siat joutuvat elävinä (arviolta kymmenesosa sioista herää hiilidioksidikuilun jälkeen paloittelulinjaston alkupäässä, muutenkin vaikutti olevan aika epämukavaa palvelua “asiakkaiden” kannalta).
Sikälikin lihansyönnin lopettaminen olisi monia muita kulutuksensäästötoimenpiteitä “inhimillisempää” toimintaa, sillä onhan karjankasvattajista suurimmalla osalla peltoa siinä missä kellä tahansa maatilan isännällä. Kyllähän se tietysti muutamaa kymmentä tuhatta työntekijää kirpaisee lihatuotannon lopettaminen, mutta saapahan hyvät tehdaskiinteistöt johonkin parempaan käyttöön ja tietenkin työvoimaresursseja uudelleenallokointiin.
Eli tämä lihansyönnin lopettaminen taitaa olla tähänastisista lamanehkäisyehdotuksista tehokkain:
1. säätyy huomattavasti rahaa kuluttajilla
2. saadaan runsaasti työvoimaa uudelleenallokoitavaksi
3. parannetaan tärkeän teollisuudenalan (elintarviketeollisuus) tehokkuutta (raaka-ainetta enemmän saatavilla -> enemmän hyödykkeitä)
4. yhteiskunnan häiriökestävyyden paraneminen
5. hyödykkeiden jalostusasteen pieneneminen
6. lihansyönnin hiipumisen myötä yleinen kansalaisten terveyden paraneminen (mm liikalihavuuden väheneminen, kuitupitoisen ruuan lisääntyminen yms sairauspoissaoloja vähentävät tekijät)
Jos Kaj sinulla tai muilla lukijoilla on mielessä vastaavia yksittäisiä tapoja rajoittaa kulutusta Misesin oppien mukaisesti, kuulisin mielelläni. Nimittäin tämä palstahan on täsmälleen oikea paikka sille keskustelulle.
-
“Kaikki hyötyvät hintojen laskusta, myös yritykset. Ei ole väliä sillä että nimellinen tulos laskee, kun yhtiön kassavirran arvo nousee.”
No itse myös liputan sen puolesta, että vakiomäärä valuuttaa kierrossa olisi terveellisin mahdollinen järjestelmä kaikkien - myös ympäristön - kannalta. Joka tapauksessa se tahot (pk-yritykset, asunnonostajat, jne) jotka syystä taikka toisesta ottavat pankilta velkaa eivät hyödy valuutan reaaliarvon noususta, päin vastoin. Mutta kukapa kieltää ottamasta esimerkiksi kavereilta tai sukulaisilta velkaa - toisaalta moniko olisi valmis antamaan velkaa jos kerran pöytälaatikossa raha kasvaa paljon paremmin korkoa.
En näe että valuutan reaaliarvon kasvattaminen kulutuksen kasvun rinnalla olisi varsinaisesti mihinkään ongelmaan syypää, vaan ennemminkin ongelman ytimiä ovat itse kulutuksen kasvu ja lisävaluutan siirtäminen markkinoille velkojen muodossa. Ongelman ratkaiseminen kahdella uudella ongelmalla.
“Rahan määrän lisäämisellä et saa mitään muuta aikaan paitsi taloudellinen kaaos, kun ei kukaan enää tiedä, mikä on rahan todellinen arvo, mikä on se todellinen korko, eivätkä näin ollen pysty laskemaan eikä ennustamaan tulevia markkinaolosuhteita. Se on nimenomaan se joka johtaa virheinvestointeihin, eli kupliin. Rahan määrän lisääminen ei luo uuttaa varallisuutta, se syö nykyisen varallisuuden arvo.”
E’ee. Rahan määrän lisäämisellä on pyritty nimenomaan säilyttämään hintavakaus eli estämään kulutuksen kasvun aiheuttama hyödykkeiden (ja raaka-aineiden) hinnan lasku, mm. jotta markkinaolosuhteita voitaisiin helposti ennakoida. Mutta nyt ei ollakkaan pyritty hintavakauden säilyttämiseen vaan “hillittyyn inflaatioon”, mikä on kulutuksen kasvun, yritysten perustamisen, velanoton, säästämisasteen romahtamisen ym länsimaisten “hyveiden” kannalta edullinen ratkaisu.
7. ympäristöteko
Trubaduuri
”Juu, käytin monessa kohtaa väärää termiä ’soveltaa’, oikeampi olisi ollut ‘ajaa käytäntöön’, mitä ei pitäisi tehdä enää “näin myöhään”, mutta soveltaa kyllä. ”
Jos ensimmäinen väite oli päätön, niin tämä on kyllä vielä pahempi. Ihan niin kuin sanoisi kännissä olevalle ihmiselle että olisit pitänyt lopettaa juomisen aikaisemmin, mutta nyt se on liian myöhästä joten nyt sinun pitää juoda entistä enemmän.
Ne ihmiset jotka menettävät työnsä menettää sen, koska niiden työpanos ei enää tarvita. Se taas ei tarkoita sitä, että heistä ei voisi olla hyötyä jossain muualla. Ja se on sitten tuottajat (työantajat) jotka rekrytoi työntekijöitä. Eivät ne itse tieteenkään allokoivat itsensä mihinkään, eikä se tieteenkään tapahdu yön yli, mutta on mahdotonta pitää heidät töissä jos heitä ei tarvita tuotannossa. Työllisyysastetta voidaan tieteenkin säilyttää jollakin tasolla, jos palkansaajat hyväksyvät pienempää palkkaa, mutta se ei yleensä onnistu. Ja inflaatio on siis toimenpide johon valtio ryhtyy keskuspankin kautta mm silloin kun tyrkytetään erilaisia elvytyspaketteja, eikä mikään vientiteollisuus voi aiheuttaa.
Valtiolle pakkolunastus tai valtioyhtiöiden perustaminen on siis vihoviimeinen asia mitä pitää tehdä, se on vielä haitallisempi kuin tukipaketit ja paljonkin. Sehän on nimenomaan valtion toiminta joka on johtanut tähän kriisiin ja nyt haluat antaa sille –enemmän- valtaa? Ja millä rahoilla maksaisit nämä pakkolunastukset ja muut investoinnit? Ei valtiollakaan ole rahaa ja vaikka olisikin, niin ne on tullut yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme toimivan talouden ja se edellyttää että valtio rajoittaa toimintansa ja vaikutusvaltansa, ei se että siirrytään sosialismiin. Sekin on yritetty huonoin tuloksin.
Olet siis sitä mieltä, että kun perustamiskulut on saatu takaisin hyvällä korolla, niin sijoittajat voisivat yhtä hyvin purkaa koko yhtiötä? No, et tieteenkään ole, mutta se on looginen johtopäätös väitteestäsi. Ilman sijoittajia yhtiö kaatuu, koska pääomaa tarvitaan jatkuvasti yhtiön toiminnan tukemiseen. Yrityksen olemassaolo luo hyvinvointia tuottamalla hyödykkeitä ja palveluja ihmiset haluavat ja tarvitsevat, työpaikoista puhumattakaan. Sen tarkoitus voi olla voiton tavoittelu, mutta se ei tarkoita sitä ettei siitä olisi yhteiskunnalle hyötyä.
Mises ja evoluutiosta. Idea on siis se, että kuluttaja on kuningas ja saa päättää mitkä yritykset täyttävät hänen vaatimuksiaan. Niin se pitäisi olla, eli että markkina päättää ketkä pärjää ja ketkä ei, koska se johtaa siihen että ne yritykset jotka tuottavat ne palvelut ja hyödykkeet mitkä ihmiset haluavat tarpeeksi hyvään hintaan pärjäävät, eivätkä ne joilla on parhaat suhteet valtiolle. En ymmärrä mitä yritit sanoa Blackwater esimerkilläsi, mutta se on mielestä yksi monista syistä miksi valtiolle ei pitäisi antaa niin paljon valtaa kuin sille on jo annettu.
Tämän talouskriisin perusongelma on juuri sama kuin 1920-luvulla, eli käsittämätön inflaatio, joka siis tarkoittaa valuutan kappalemäärän kasvua. 1920-luvulla dollarin kappalemäärä kasvoi 70 prosentilla. 1929 romahdus tuli ehkä yllätyksenä useimmille ihmiselle, mutta ei itävaltalaisekonomisteille. Henry Hazlitt sanoi jo 1940-luvulla ettei Bretton Woods –järjestelmä voi toimia ja 1971 se kaatui valtavana fiaskona. Jos ymmärtää Austrian Business Cycle –teorian, niin nämä talouskriisit eivät koskaan tule yllätyksenä. Mark Thornton, Frank Shostak, Robert P. Murphy, Joe Salerno ja moni sanoi jo 2000-luvun alussa kun Greenspan laittoi rahaprässit pyörimään, että tästä seuraa valtava kupla mm. asuntomarkkinoilla, koska Community Reinvestment Act sekä Freddie Mac että Fannie Mae antoi selvä vihje siitä, mihin nämä uudet miljardit investoidaan.
En taaskaan ymmärrä mitä yrität sanoa Bridgepoint ja Kemira esimerkeilläsi. Millä tavalla se todistaa että itävaltalaisopit johtaisivat maailmanlaajaan kaaokseen jos niitä alettaisi soveltaa nykytilanteeseen. Saat myös mielellän selittää millä tavalla nykyinen finanssijärjestelmä vastaa kilpailumarkkintalouden piirteitä. Nykyinen finanssimarkkinalla, puhutaan sitten USA:n tai Suomen finanssimarkkinasta, ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa. Ja hyperinflaatio on siis tietyn valuutan kappalemäärän valtava kasvu eikä mitään muuta. Sillä on monta haitallisia vaikutuksia.
Siitä lihansyönnin lopettamisesta en voi sanoa muuta että jos saat niin monta ihmistä uskomaan siihen että lihan tuotannosta ja myynnistä tulee niin epäkannattavaa että se loppuu niin ookoo. Jos taas haluat pakottaa ihmisiä lopettamaan lihansyönnin niin siitä aiheutuu kyllä paljon enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jos talouskriisistä halutaan päästä eroon ja välttää uusia, vastaavia kriisejä niin pitäisi ensin lopettaa kaikki keskuspankit, siirtyä täyden reservin pankkijärjestelmään ja sidota kaikki valuutat johonkin konkreettiseen hyödykkeeseen joka markkina saa valita.
Kyllä pankitkin voivat antaa ihan oikeita lainoja, mutta ainoastaan silloin jos heillä on rahaa mitä antaa lainaksi. Jos rahan arvo on vakaa ja korkea, niin ei tieteenkään tarvitsee laina niin monta rahayksikköäkään.
Ei kukaan ole puhunut valuutan reaaliarvon kasvattamisesta kulutuksen kasvun rinnalla. Rahayksikön arvo nousee kun rahayksikköjen määrä pysyy vakaana, mutta –tuotanto- kasvaa. Siinä on tietty ero.
Voi olla että rahan määrän lisäämisellä on pyritty säilyttämään hintavakautta (löytyy kyllä paljon muita ja tärkeimpiä syitä), mutta kun hintavakaudesta puhutaan niin tarkoitetaan nimellishintaa. Sillä ei ole merkitystä, vaan pitäisi puhua reaalihinnoista. Inflaatio johtaa nimenomaan siihen, että korot painetaan alas, aikaisemmat säästöt menettävät arvonsa kuten nykypäivän tulotkin ja hinnat nousevat. Sen takia on paljon vaikeampaa tehdä järkeviä päätöksiä, koska signaalimekanismi on rikottu eikä siihen voi enää luottaa. Inflaatio on käytetty aivan erilaisiin tarkoituksiin kuin ne, mitä mainitset. USA:ssa ja Englannissa, esimerkiksi, se on käytetty sotatoimenpiteiden rahoittamiseen. Sekä siellä että Euroopassa inflaatio on käytetty myös erilaisten ”hyvinvointi”-ohjelmien rahoittamiseen. Syystä riippumatta niin lopputulos on aina taloudellinen kaaos ja keskiluokan katoaminen.
“Ihan niin kuin sanoisi kännissä olevalle ihmiselle että olisit pitänyt lopettaa juomisen aikaisemmin, mutta nyt se on liian myöhästä joten nyt sinun pitää juoda entistä enemmän.”
Ei, kun tarkoitin vain sitä, että jos on rakennettu taivaaseen asti ulottuva torni keskelle kaupunkia, niin se kannattaa purkaa ajatuksen kanssa eikä ajaa katepillarilla tornin kylkeen.
“Eivät ne itse tieteenkään allokoivat itsensä mihinkään, eikä se tieteenkään tapahdu yön yli, mutta on mahdotonta pitää heidät töissä jos heitä ei tarvita tuotannossa. Työllisyysastetta voidaan tieteenkin säilyttää jollakin tasolla, jos palkansaajat hyväksyvät pienempää palkkaa, mutta se ei yleensä onnistu.”
Valuutan kierron kansantaloudessa voisi ajatella yksinkertaistettuna vaikka smurffimaailmassa, että on perunanviljelijäsmurffeja jotka viljelevät koneellisesti perunaa ja myyvät sitä smurffaajille (kuluttajille). No, smurffaajilla ei ole keinoa saada sitä perunaa, joten he tarjoavat palveluita kuten puutarhanhoitoa perunanviljelijäsmurffeille ja saavat siitä palkkioksi perunaa. Nyt toiset smurffaajat esimerkiksi ompelevat pipoja puutarhanhoitajasmurffeille ja perunenviljelijäsmurffeille ja saavat näiltä molemmilta ammattikunnilta perunoita palkkioksi. Tästä kun lisätään tarpeeksi monta smurffaajaa jotka tekevät jotain sellaisia palveluksia mistä ansaitsevat palkkion. Lopulta jokaisella smurffaajalla on suunnilleen yhtä paljon perunoita taskussa ja kaikki tekevät toisilleen palveluksia.
Työllisyysasteen säilyttäminen on juuri siksi tärkeää, että oli palvelukset kuinka vähäpätöisiä hyvänsä - vaikkapa vain jalkakäytävien lakaiseminen - siitä huolimatta niistä on yhteiskunnalle (ihmisille) hyötyä, ja toisaalta saadaan perunat jakautumaan “automaattisesti” joka smurffille.
“Ja inflaatio on siis toimenpide johon valtio ryhtyy keskuspankin kautta mm silloin kun tyrkytetään erilaisia elvytyspaketteja”
No sanoppa nyt sitten mielipiteesi siitä, että onko valtion hyötyä ottaa velkaa (esim. 60 mrd euroa kuten 90 luvun laman aikana? Minusta ei ole - paitsi jos se raha investoidaan saman tien ulkomaille.
Olen myös siinä asiassa samaa mieltä kanssasi (?), että verohelpotukset yhtä lailla ovat täysin hyödyttömiä, mm. inflaation takia toisaalta myös sen takia että aivan eri henkilöt hyötyvät niistä kuin mitä oli alunperin hyvää tarkoittava ajatus. Ja kukapa kärpänen ei lentäisi lihapullan päälle jos sellainen löytyy?
“En ymmärrä mitä yritit sanoa Blackwater esimerkilläsi, mutta se on mielestä yksi monista syistä miksi valtiolle ei pitäisi antaa niin paljon valtaa kuin sille on jo annettu.”
Blackwater on käsittääkseni itsenäinen (ei valtion-)yritys. Niin on ehkä väärin puhua valtion vallasta, mutta jos puhutaan, että yhteiskunnan vallankäytöstä: yhteiskunnalla on selkeä “liikeidea”, jota se pyrkii edistämään: omistajien hyvinvoinnin maksimointi, nykyisessä tilanteessa oikeampi ilmaus voisi olla omistajien hyvinvoinnin turvaaminen.
“Valtiolle pakkolunastus tai valtioyhtiöiden perustaminen on siis vihoviimeinen asia mitä pitää tehdä, se on vielä haitallisempi kuin tukipaketit ja paljonkin. Sehän on nimenomaan valtion toiminta joka on johtanut tähän kriisiin ja nyt haluat antaa sille –enemmän- valtaa? Ja millä rahoilla maksaisit nämä pakkolunastukset ja muut investoinnit? Ei valtiollakaan ole rahaa ja vaikka olisikin, niin ne on tullut yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme toimivan talouden ja se edellyttää että valtio rajoittaa toimintansa ja vaikutusvaltansa,”
No okei, yhteiskunnalle pakkolunastus ja osuuskuntayhtiöiden perustaminen. Ja tietenkin rahat ovat peräisin yksityiseltä sektorilta, mistä sitten? Ilmasta? (-ai niijjoo…)
No joka tapauksessa kun rahoitetaan (lisää rahaa kiertoon) täytyisi myös muistaa verottaa (rahaa pois kierrosta). Verotus kannattaisi kohdistaa enemmän sellaiseen toimintaan, josta on haittaa yhteiskunnalle. Esimerkiksi työnteko ei ole yhteiskunnan edun vastainen asia, silti siitä maksetaan aika reilu vero, ylipalkkauksesta sekä osingoista toki on (rahan valuminen ylöspäin). Samoin ylikuluttamisesta (jätteiden käsittely, ympäristön saastuminen, hyödykkeiden riittämättömyys kaikille tarvitsijoille) sekä kännäämisestä (perheväkivalta).
“Ilman sijoittajia yhtiö kaatuu, koska pääomaa tarvitaan jatkuvasti yhtiön toiminnan tukemiseen. Yrityksen olemassaolo luo hyvinvointia tuottamalla hyödykkeitä ja palveluja ihmiset haluavat ja tarvitsevat, työpaikoista puhumattakaan. Sen tarkoitus voi olla voiton tavoittelu, mutta se ei tarkoita sitä ettei siitä olisi yhteiskunnalle hyötyä.”
No tuossa kyllä paistoi läpi selkeä tunteisiin vetoava ajatuksen markkinointi! Osakeannin jälkeen osakeomistajista ei ole kuin riesaa yrityksen toiminnalle. Mutta on myös mahdollista että yritys takaisinostaa omia osakkeitaan (ks ‘trubaduuri’).
Palataampa siihen smurffiesimerkkiin vielä. Sen sijaan, että oltaisiin ruvettu keirrättämään erilaisten palvelusten kautta perunoita jokaiselle smurffaajalle, oltaisiin voitu tehdä myös siten, että perunanviljelijäsmurffi olisi hankkinut esimerkiksi päältäajettavan nostokoneen, perunanlajittelukoneen, perunanpesukoneen jne koneita ettei tarvitsisi kuin painaa nappia ja senkin homman voi hoitaa esimerkiksi apina. Hän olisi rahoittanut tämän kaiken osakeannilla, jossa jokaiselle smurffaajalle tulisi yksi osake. Osakkeenomistajat määrittävät osingokseen peruna per päivä. Nyt kaikki ovat onnellisia koska kenenkään ei tarvitse tehdä mitään ja silti kaikki saavat tarvitsemansa perunan.
Perimmäiseltä luonteeltaan sijoitustoimontahan on juuri tätä: elämistä toisten kustannuksella tarvitsematta itse pistää tikkua ristiin. Yhteiskunnan kannalta kenties järkevintä olisi, että Kela omistaisi kaikkien suomalaisyritysten osakkeet ja kanavoisi osakkeista saamansa osingot perupäivärahoina työttömille.
Irakin Sodan voisi ajatella myös olleen tällaista toisten kustannuksella elämistä: allokoidaan ihmisiä sellaiseen teollisuustoimintaan, jonka tehtävänä on saada rautaa lommolle taistelukentillä. Siis toimintaan, josta loppuviimmein ei ole hyötyä yhteiskunnalle, ainoastaan on sidottu ihmisiä hyödyttömään toimintaan pois yhteiskunnan normaaleista toiminnoista => taantuma.
“Niin se pitäisi olla, eli että markkina päättää ketkä pärjää ja ketkä ei, koska se johtaa siihen että ne yritykset jotka tuottavat ne palvelut ja hyödykkeet mitkä ihmiset haluavat tarpeeksi hyvään hintaan pärjäävät, eivätkä ne joilla on parhaat suhteet valtiolle.”
Ei kun se johtaa nimenomaan höpökuluttamiseen, eivätkä ihmiset edelleenkään kovin hyvin osaa tunnistaa mikä on höpöä ja mikä välttämätöntä, johtuen mm. tehokkaista markkinointimenetelmistä. Pitkä reaktioaika (yhdistettynä markkinoiden tekohengitykseen) aiheuttaa verta hikeä ja kyyneleitä.
“En taaskaan ymmärrä mitä yrität sanoa Bridgepoint ja Kemira esimerkeilläsi.”
Sitä, että markkinat toimivat tietyssä vaiheessa moitteettomasti ja terveesti, mutta tietyssä vaiheessa markkinat aiheuttavat haittaa yhteiskunnalle. Et ehkä ulkomaalaislähtöisenä ymmärrä, mutta Suomen yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ja ympäristötekijöihin mukautumiskyvyn kannalta ei ole hyvä, että yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset toiminnot ovat ulkomaalaisten hallussa päätäntävaltoineen. Bisnesmaailma pelaa täysin omilla säännöillään peliään. Periaatteessa “on järkevää lopettaa sokerintuotanto Suomesta ja tuoda sokeri ulkomailta”, mutta ympäristötekijöiden muuttuessa tuleekin äkkiä eteen tilanne, että “ei itse asiassa olisikaan kannattanut ajaa sokerintuotantoa alas Suomesta…”, mutta minkäs teet kun ne henkilöt jotka päättävät niistä asioista heiluttelevat vastarannalla paperilappusia, että “mitäs möitte päätäntävaltanne”. “No kun se oli taloudellisesti ottaen järkevää” - toteavat entiset omistajat.
Osake kun on paitsi hauska kasinopeli, kätevä osinkoautomaatti ja näppärä finanssi-instrumentti, niin lisäksi se on sama kuin yrityksen omistus- ja päätäntävaltaosuus. Näinkin yksinkertainen toteamus, nyt se on todettu. Sitä ennen alle 5% osakkeiden omistajista ymmärsi että osake todella on näitä kaikkia.
“Millä tavalla se todistaa että itävaltalaisopit johtaisivat maailmanlaajaan kaaokseen jos niitä alettaisi soveltaa nykytilanteeseen.”
No jos nyt totta puhutaan, niin eikös niitä sovelleta jo käytäntöön, mitään oleellista muutosta parempaan ei vaan tapahdu. Ainoastaan lamaa pukkaa päälle, ja se johtuu siitä että kun on valtava maailmanlaajuinen systeemi, jossa melkein joka asia on sidottu jollain siimanpätkällä toisiinsa kiinni, kokonaisuudenhallinta on hankalaa ja järjestelmä on erittäin hidasliikkeinen jos tosiasiassa liikkuu liikuteltaessa mihinkään, kuten “tiedämme”. On niin paljon kaikennäköisiä mekanismien lisämekanismien korjausmekanismeja, että “markkinatalouden mussutusmekanismi” ainoastaan stabiloi systeemin niille sijoillee, mihin on jämähtänyt.
Isoissa pörssiyrityksissähän on peruspiirteenä tämä sama asia: muuttuviin markkinatilanteisiin vastaaminen on tuskallisen hidasta. Shell taitaa olla suuryrityksistä ainoa joka hyödyntää ns strategista ennakointia, jonka avulla voidaan aloittaa hitaat kääntöliikkeet hiukan aikaisemmin. Strategista ennakointia käsittellään tarkemmin nettikirjassa yritys20.com, mutta koska kyseessä on enemmänkin kvasitieteellinen oppi, ei strategista ennakointia tekniikkana vielä sovelleta oikein missään. Amerikassa on muistaakseni joku oikein oma yrityksensä joka tarjoaa suuryrityksille startegisen ennakoinnin palveluja. Mutta siinäkin on tainneet ennusteet olla niin masentavia etteivät yritykset ole olleet kiinnostuneita?
Jos taas sovellettaisiin Misesiä “yltiöstrategisesti” eli ajetaan väkisin alas ne alat, joiden arvioidaan olevan turhia, niin ongelma on että sitten tulee valtavat massat työttömiä juomaan talojaan alta. Ennemmin kannattaisi ensin “järjestelmällisesti” luoda uudet työpaikat eli uutta teollisuutta sellaisille aloille, joista ajateltaisiin laman aikana olevan hyötyä, sitten siirtää höpöyrityksistä ihmiset uuteen yritykseen, sitten vasta kaataa höpöyritys. Mutta mitä aiemmin pyritään ennakoimaan mitä teollisuutta laman aikana tarvitaan, sitä suuremmat näennäiset riskit eikä kukaan sijoittaja pistä rahojaan sellaiseen - varsinkaan jos taloudellinen tuottavuus on kehno kun tavoitteena on ainoastaan turvata yhteiskuntarakenteita (kansalaisten tarvitsemat hyödykkeet/palvelut ja työllisyyden parantaminen).
“Ja hyperinflaatio on siis tietyn valuutan kappalemäärän valtava kasvu eikä mitään muuta.”
Jos smurffimaailmassa on esimerkiksi sata smurffia ja jokainen smurffi välttämättä haluaa itselleen smurffiinan hiuksen, mutta smurffiina ei anna leikata kuin 90 hiusta päästään, tällöin - kun jokainen smurffaaja välttämättä tahtoo itselleen yhden smurffiinan hiuksen, hinnalla millä hyvänsä - yksi smurffiinan hius maksaa pian 1000 perunaa, seuraavana päivänä 10 000 perunaa, seuraavana päivänä 100 000 perunaa, seuraavana päivänä 1 000 000 perunaa.
“Ei kukaan ole puhunut valuutan reaaliarvon kasvattamisesta kulutuksen kasvun rinnalla.”
tarkoitin nimenomaan valuutan määrän kasvattamista kulutuksen rinnalla
“Voi olla että rahan määrän lisäämisellä on pyritty säilyttämään hintavakautta (löytyy kyllä paljon muita ja tärkeimpiä syitä), mutta kun hintavakaudesta puhutaan niin tarkoitetaan nimellishintaa. Sillä ei ole merkitystä, vaan pitäisi puhua reaalihinnoista.”
Niin, nykyään lähes kaikkien valuuttojen arvot kelluvat, johonkin maailmanaikaan ne on ollut sidottu johonkin esim kultaan koska sitä on ollut vakiomäärä saatavilla.
“USA:ssa ja Englannissa, esimerkiksi, se on käytetty sotatoimenpiteiden rahoittamiseen. Sekä siellä että Euroopassa inflaatio on käytetty myös erilaisten ”hyvinvointi”-ohjelmien rahoittamiseen. Syystä riippumatta niin lopputulos on aina taloudellinen kaaos ja keskiluokan katoaminen.”
Kulutuksen vähentyminen aiheuttaa yhtä lailla inflaatiota koska tällöin rahaa on kierrossa enemmän yhtä tarvittavaa hyödykettä kohden. Mutta siinä asiassa olet oikeassa että hyvinvointiohjelmien myötä talouden kiertoon laskettu valutta täytyisi saman tien kerätä veroina takaisin yhetiskunnan kassaan - nimenomaan sellaisia asioita verottaen, jotka ovat yleisen edun vastaisia, kuten ilkivaltaa.
Edelleen painotan, että kaikki järjestelmät vaativat ihmisen V A L V O M I S T A, siis että ihminen olisi “koneen herra”, ihminen olisi tietoinen systeemin toiminnasta. Puolestaan se, että valvotaan/vartioidaan (”kaikkea mikä liikkuu”), osoittaa vain sen, että rakenteessa on perustavaa laatua olevia bugeja.
Itse asiassa Jeesus Kristus Nasaretilainen, Hänkin puhui valvomisesta, että kuuluisi valvoa. Samasta valvomisesta on kysymys.
Ihmisen tehtävä on valvoa. Ei uskovainenkaan taistele oikeastaan muuta kuin erilaisten mekanismien ylivaltaa ja väärinkäyttäytymistä vastaan: esimerkiksi lisääntymismekanismi, kilpailuvietti, ehdollistamisrefleksi, jne asiat, jotka “on suunniteltu” tiettyihin ympäristötekijöihin, mutta toisinaan ne aiheuttavat vahinkoa.
…vai tarkoittikohan Jeesus sittenkin sitä valvomisella, että “noudattakaa mahdollisimman sana tarkasti Raamattua” (mekanismi sinänsä sekin)??
Mekanismien palvominen ajatellen että “kyllä se mekanismi toimii kun on tähänkin asti toiminut” aiheuttavat paljon ylimääräistä tuskaa, sitäpaitsi usein siinä menee tovi ennenkuin oivalletaan että “kappas vaan, taaskaan mekanismi ei toiminut”.
Ole kiltti firmalle niin firma on kiltti sinulle. Ostaminen on sitä paitsi kivaa, kuluta sinäkin ihmeessä enemmän! Ja joutsenlipun kera! Näin pistetään esim neulettaan kaupittelevalle ambomaalaisukolle porukalla luu kurkkuun!
Samalla voidaan pohtia kysynnän ja tarjonnan lakia. Mitenköhän siinä käy, kun suositaan kallista halvan sijaan? Hinnat nousevat. Miten käy, jos se hyödyke on välttämätön hankinta? Hinnat nousevat. Entä sitten, jos firmalla menee hyvin? Hintoja nostetaan. Samoin, jos kilpailu on mahdollisimman vähäistä ja etenkin, jos valtio ei siihen juuri puutu. Esim tullit on säädetty hintojen keinotekoista korkeammalla pitämistä varten.
Jos fimalla menee huonosti, hintoja on pakko alentaa. Kilpailu laskee niitä. Halvempi ulkomainen tuonti laskee hintoja. Ahneus ajaa ihmisen ryhtymään republikaaniksi. Sellaiseksi kuin Reagan, jonka ajatusmaailma on Suomeenkin rantautunut.
Ainakin muutama tämänkin kampanjan yhteistyökumppaneista on taatusti käynnistänyt yt-neuvottelut ja henkilökuntaa odottaa kilometritehdas. On tekopyhää julkaista tällaista vouhottavaa sivustoa.
Trubaduuri
Asia on siis se, että säästäminen on lisättävä ja on annettava tappiolliset yritykset kaatua omaan tahtiin. Eli riittää että valtio pysyy passiivisena, kyllä kuluttajat sopeutuvat uusiin olosuhteisiin kun rahat alkaa olla lopussa. En tiedä miten smurffiesimerkki liittyi työvoiman allokoimiseen. Työvoimaan pitää olla kysyntää. Jos ei ole, niin ei ole kannattavaa rekrytoida. Tuntuu siltä, että sekoitat työllisyys tulonsaamiseen. Ne eivät ole sama asia. Ihmisellä voi olla työtä ilman tuloa ja tuloa ilman työtä.
Poliitikot, byråkraatit ja heidän kaverit hyötyvät kyllä valtion velanotosta. Sillä poliitikot ostavat ääniä, byråkraatit saavat isommat budjetit ja kaverinsa saavat rahat omiin firmoihinsa. USA on oiva esimerkki tästä, mm. military-industrial complex, medical-industrial complex ja financial-industrial complex. Ei ole mikään sattuma että Dick Cheneyn johtama Halliburton saivat miljardisopimuksia Irakin jälleenrakentamiseen liittyen, tai että Hank Paulsonin johtama Goldman Sachs on se investointipankki joka JP Morganin ohella on tämän kriisin todellinen voittaja. Se että kansa kärsii tästä on eri asia joka ei näitä ihmisiä liikuta.
Verohelpotukset ovat tieteenkin hyvä asia sinänsä, mutta niitä pitäisi ”rahoittaa” alentamalla julkisen sektorin kulut, eikä lainaamisella taikka inflaatiolla.
Sekä Halliburton, Lockheed-Martin, jne ovat ”itsenäisiä” yrityksiä, mutta kuka luulet että rahoittaa heidän toimintansa? USAn valtio käytti Blackwaterin palvelua juuri sen takia, että kyseisen yhtiön henkilökunta ei ollut sotilaita ja näin ollen ei tarvinnut piittaa sodankäyntisäännöistä. Valtio maksoikin näistä palveluista ja oli itse luonut kysyntää yhtiön palveluihin käymällä sotaa Irakissa. Kyse oli nimenomaan valtion vallasta eikä mistään muusta. En tiedä mistä yhteiskunnasta ja sen omistajista puhut, mutta valtio ja yhteiskunta ovat kahta täysin eri asiaa.
Rahaa ei kyllä valuu ainoastaan ylöspäin, vaan ne sijoitetaan takaisiin uusiin toimintatiloihin, koneisiin ja muihin toiminnan kannalta tarvittaviin tarkoituksiin. Siitä huolimatta pitää aina puhua valtion kuluista kun puhutaan verotuksesta. Ei ole millään tavalla selvä juttu että pitää verottaa. Ensimmäinen kysymys on aina se, mitkä toiminnat jos mitään kuuluu valtiolle.
Olet kyllä pahasti hakoteillä kun puhut osakkeenomistajista riesana yrityksen toiminnalle. Ilman heitä yritys ei olisi olemassakaan. Ihan sama kuin sanoisit että kun olet maksanut asuntosi lainan niin saisit muuttaa pois ja antaa asuntosi jollekin toiselle. Täysin päätön ajatus. Eivätkä ne smurffit olisivat ostanut osakkeita jos eivät olisi saaneet osinkoa. En tiedä, mistä olet saanut päähäsi että sosialismi erilaisissa muodoissa olisi kaikille parasta. Sijoittaminen on tapaa säästää ja säästäminen on kansantalouden ylivoimaisesti tärkein tekijä. Sen lisäksi suursijoittajat vaikuttavat suoraan yhtiön johtoon ja toimintaan, koska haluavat että yhtiö menestyy. Valtiolla ei ole sama kannustin, ja se on nähty monta kertaa viimeiset 100 vuotta.
Sota ei ole hyödyksi tavallisille ihmisille, päinvastoin. Se on kyllä hyöyksi valtiolle ja sen yhteistyökumppaneille. Ajatus että joku saisi päättää mikä on ja mikä ei ole ”höpökulutus” ja näin ollen päättää mitä ihmiset saavat kuluttaa on erittäin pelottava. Ei ole kenenkään muun asia, mitä toinen kuluttaa.
On aika vahva rasismin makua sinun tekstissä, kun puhut ”ulkomaanomistuksen vaaroista”. Ulkomaisten sijoitukset ja maahantuonti on nostanut sekä suomalaisten että muiden kansojen hyvinvointia tuomalla osaamista ja halpaa tavaraa. Kun asiaan sotketaan ympäristötekijöitä, niin voidaan olla asiasta niin monta eri mieltä, että keskustelu leviää käsistä täysin.
En ole kyllä nähnyt itävaltalaisopit sovellettuna talouspolitiikkaan millään tavalla, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska valtio harvoin haluaa soveltaa politiikka, jonka mukaan sen rooli pitäisi rajoittaa. Vai onko erilaisten valtioiden elvytyspaketit ja keskuspankkien nollakorot osoitus siitä, että itävaltalaisoppeja on alettu soveltaa?
Sotket taas kahta eri asiaa, eli kansantalous ja yrittäjyys. Yritykset pitää etsiä ne tuotteet ja palvelut joihin on kysyntää ja sopeuttaa toimintansa uusiin olosuhteisiin. Se on yrittäjyys. Se onnistuu parhaiten, jos valtio pysyy passiivisena ja markkina saa hintamekanismin kautta viestittää yrityksille suoraan, mihin on kysyntä ja mihin ei ole, sekä milloin on järkevää tehdä investointeja ja mihin pääomaa pitäisi sijoittaa. Se on kansantaloutta.
Se että jonkin hyödykkeen hinta nousee sen takia, että kysyntää kasvaa mutta tarjonta pysyy pienenä on täysin loogista, eikä sillä ole mitään tekemistä inflaation kanssa. Inflaatio sinun smurffimaailmassa olisi se, että perunoiden määrä jotka näköjään käytetään rahana, kasvaisi valtavasti jonka takia jokainen smurffi olisi pakko antaa enemmän perunoita samoista tuotteista ja palveluista. Tämän takia inflaatio johtaa hyvin usein nimellishintojen nousuun tai vastaavasti estää niiden laskua. Eli hintojen nousu on yksi inflaation seurauksista, ne eivät ole sama asia.
Yritä nyt hyvä ystävä ymmärtää, että inflaatio on rahan kappalemäärän lisäämistä eikä mitään muuta. Se on toimenpide, eikä seuraus mistään. Jos taloudessa pyörii 1000 rahaa eikä se rahamäärä muuttuu, niin on aivan samantekevä jos kulutus nousee tai laskee, koska rahamäärä pyysyy 1000 kappaleessa.
USA:n finanssimarkkina valvoo yli 12.000 ihmistä pelkästään liittovaltiotasolla, eivätkä pystynyt estämään talouskriisiä. Päinvastoin, jumalaton määrä sääntöjä mahdollisti pankkien toimintaa. Kuka valvoo ihmiset jotka pitäisi valvoa? Ei markkina mitään valvomista tarvitsee. Kuluttaja on kuningas ja päättää mitä tuotetaan ja mitä kulutetaan.
Seppo K haukkuu toimittajia ihan turhaan. Työtään he vain tekevät eli kirjoittavat juttuja mitkä kiinnostavat ihmisiä. Ei kansaa kiinnosta jos lehdessä lukee “työllistettiin 20 ihmistä”
Tosiasia on että me janoamme lukea “sadalle potkut” “taas uusia irtisanomisia” .. Emme halua että ihmiset joutuvat työttömiksi ja tunnemme myötätuntoa, mutta tämmöiset asiat nyt vain saavat huomiota lehtien lukijoilta.
Rikkaat voitte tuhlata meidän köyhienkin edestä mutta älkää tulko neuvomaan että tässä pitäisi tuhlata eikä saisi säästää! Pakko säästää jos haluaa saada ruokaa pöytään!
Haminassa tuulivoimateknologia yritys palkkaa pari sataa uutta työntekijää. Sääli, että Suomi on asiassa niin myöhässä. Eikö ne ollut kaikki stallareita jotka puhuivat uusista energiamuodoista? Obaman USA laittaa kohta kymmeniä miljardeja alaan. Onko Obama stallari?
Toinen seikka. Juuri ennen Joulua Katainen et Pojat uhkaili vaikka millä maailmanlopulla, Lipponen antoi taustatukea. Siinä meni pari prossaa joulumyynnistä eika kukaan laittanut jätkää tilille puheistaan. Tyypillistä Suomea.
Kyllä on nurinkurista. Ohjeistetaan kuluttamaan, vaikka työpaikat on menossa alta. Millä sitten eletään kun ei ole töitä, ja säästöt tuhlattu? Tässä on jo lomautuksilla oltu. Ja jos ei olisi ollut säästöjä, olisi pitänyt jo varmaan käydä sosiaaliluukulla. Vieläkään ei ole tullut päätöstä / rahaa kassasta, vaikka lomautus kestänyt jo kuusi viikkoa. Nyt sitten aloitin isyysloman.
Jos kiltit ihmiset tottelevat ja kierrättävät rahaa, niin mikä siinä jos on varaa. Mutta ei se tuo takaisin paperin ja metallin työpaikkoja.
Kiitos hänelle joka otti esille peruuttamattoman asian - ilmastonmuutos. Mitä rahalla ja kaikella sillä mitä sillä voi hankkia enää tekee kun maapallo on “loppuunkäytetty”. Sittenkö ostetaan vaan lippu (tietenkin rahalla) että päsee kuuhun tai jonnekin “pakoon” maailmanloppua. Olemme fiksuja ihmisiä, lama on ohimenevää. Konkurssinkin jälkeen on elämää. Jos on ns hyvinä aikoina esim. ottanut isot asumislainat (eikä ole käyttänyt aivojaan)saa elää sen mukaan. Itse olen yrittäjä ja katson mihin rahani laitan, lainaa on- mutta sen verran että pystyn niitä huonoinakin aikoina maksamaan. Jos asiat ovat oikein mitoitettuja selviää varmasti huonoistakin ajoista. Taantuma ei ole uusi asia, olin 15 v 90-luvun alkupuolella kun isäni menetti työpaikan laman seurauksena. Elettiin ihan hyvin silloinkin. Köyhistä olosuhteista tulleet vanhempani ovat opettaneet minulle miten rahaa käytetään järjellä, ja se on asia jota myöskin opetan omille lapsilleni vielä tänäkin päivänä!
Näin meille tavallisille kuluttajille on heitetty haaste uhraamaan kaikki tulomme markkinavoimille ja osakkeiden omistajille (jonka teemme joka tapauksessa ainoastaan maksamalla joka päivä aina vain kallistuvista välttämättömyyksistä, kuten sähköstä, vedestä ja ruuasta). Ja kaikki tämä pitäisi tehdä ilman mitään vakuuksia siitä, ettei meitä huomenna pistettäisi kilometritehtaalle katuja mittailemaan ja lopuksi kuristumaan asuntovelkaan jota ei vain saa maksetuksi työttömyyspäivärahoilla.
Vastahaasteeksi esittäisinkin Bob Helsinki Oy -markkinointitoimistolle sekä kaikille tämän mainoskampanjan yhteistyökumppaneille (tosin tuskinpa he tätä lukevat) ja kaikille muillekin tämän kommentin lukeville ylemmän tuloluokan edustajille, sijoittajille ja muuten vain kultalusikka suussa syntyneille, joilla on joka kuukausi juuri ennen seuraavaa tilipäivää esim. 1000 euroa tilillä tai muuten vain rahaa niin julmetusti, myöskin osallistumaan “älä ruoki lamaa” -kampanjaan seuraavalla tavalla:
Seuraavan kerran kun olette menossa rahasalkkunne kanssa autokauppaan hankkimaan kolmatta uuden uutukaista citymaasturianne tai asunnonvälittäjälle tekemään kauppoja uudesta merenrantahuvilasta tai venekauppaan ostamaan uutta jahtia, suunnatkaa kulkunne työttömyyskassaan ja lahjoittakaa salkkunne sisältö sinne jaettavaksi tasapuolisesti kaikkien irtisanottujen ja lomautettujen tilille työttömyyspäivärahojen mukana. Osan voisi kiikuttaa KELAankin toimeentulotukien, äitiyspäivärahojen ja opintotukien korottamiseksi. Näin saataisiin raha kiertämään ja ne joilla on edelleen työpaikka sekä vakituinen tulonlähde, voivat kuluttaa niinkuin ennenkin, ja ne irtisanotut tai lomautetut selviävät jotenkuten ainakin veloistansa menettämättä mielenterveyttään ja perheitään sekä olisivat myöskin valmiimpia palaamaan työelämään heti kun mahdollisuus olisi. Kaikenlisäksi työpaikkoja ilmaantuisikin paljon enemmän (mikäli kampanjaan on yhtään uskominen) ja yhteiskunnan pyörät jatkaisivat pyörimistään niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Näin ihmisillä olisi taas varaa kantaa rahaa markkinavoimien osakkeenomistajien taskuihin.
Sitä paitsi luontokin säästyy, kun rahakkailta jäisi ostamatta se kolmas citymaasturi, jahti ja rantahuvila.
Ja tietenkin tämä kaikki tapahtuisi ilman mitään vakuuksia.
Mitäs Kaj ja Trubaduuri tuumaavat, onko yllä mainittu rikkaille esitetty haaste yhtä naiivi kuin koko tämä “Älä ruoki lamaa” kampanja?
PS. Eilen kyllä pisti vihaksi kun lueskelin teksti-tv:n talousuutisia ja siellä sanottiin että sijoittajat ostavat kohtuullisen huokeaan hintaan myymättä jääneitä asuntoja pääkaupunkiseudulta käsirahalla, jotta taantuman jälkeen saisivat käärittyä sievoiset voitot.
Kundun
Olen ilman muuta sitä mieltä, että yksityinen hyväntekeväisyys mihin haastat maamme rikkaat on hyvä asia. Mielestäni hyväntekeväisyys-kulttuuri, joka on aina ollut vahva esim. USA:ssa, saisi vahvistua täälläkin.
Se että se ei ole Suomessa kovin vahva johtuu mielestäni siitä, että siihen ei ole koskaan kehotettu. Päinvastoin pidetään hyväntekeväisyys pahana asiana, koska ei ole hyväksyttävää, että suomalainen eläisi naapurinsa armolla. Sen sijaan on täysin hyväksytty, että sama suomalainen elää kaikenlaisilla valtion tuella jotka hänen naapurinsa tieteenkin rahoittaa. Mikä aito ero näissä skenarioissa on en itse kyllä ymmärrä.
Niin sanotun hyvinvointivaltio on tämän takia tuonut ikävän asenteen yhteiskuntaan, jonka mukaan yksityishenkilöillä ei ole mitään vastuutta naapurinsa hyvinvoinnista, vaan se hoidetaan veronmaksun kautta ettei naapurille vaan tulee sellainen olo, että hän jonkun toisen armolla. Se johtaa myös siihen, että vaikka joku rikas ihminen haluisikin antaa rahansa naapurilleen, niin hän ei oikein edes saa tehdä sitä eikä tiedä miten hän sen käytännössä tekisi.
Kannatan ehdottmasti yksityisiä hyväntekeväisyysorganisaatioita, koska jos joutuu pyörittämään rahat valtion koneiston läpi jää niin vähän hyväntekeväisyyden saajille. Valtaosa valuu byråkraattien taskuihin. On syytä huomioida että myös USA:n hyväntekeväisyyskulttuuri on laskusuunnassa. Se johtuu siitä, että sielläkin ollaan 1960-luvusta lähtien ryhdytty rakentamaan hyvinvointivaltiota.
Haastesi ei siis missään nimessä ole naiivi, päinvastoin. Ongelma on lähinnä se, että se ei oikein Suomen hyvinvointivaltiossa tahdo toimia.
Laman vaikutus tuntuu oikein kiitettävästi -asuntoni on myytävänä! Ala-arvoisia tarjouksia tulee kun kokeillaan kepillä jäätä ja tingitään kaksyttuhatta! Ei kivaa niille joilla on pakkomyyntitilanne, onneksi itselläni ei ole. utta päähän ottaa ja lujaa! Raha liikkumaan hyvät ihmiset!
Niin ja näin, kaikki sanoo että tämä on globaali ongelma, mut hei, ei ruokita lamaa. mitä välii sillä on että sain potkut, varaa ei ole maksaa mitää, just ruoka. mut ei ruokita lamaa, kulutetaan tää pallo loppuun..hyvä! mut millä mä kulutan? ei saa töitä ku jokaiseen paikkaan hakee joku 50 henkeä ja yks saa sen. ja nekin uutiset on ihan “pientä” ku joka päivä lomautetaan joku 100-2000 ihmistä.. kyllähän se on niin helppoa sanoa että “ei ruokita lamaa” niiden jolla on työpaikka.., odota vaan sitä ku sä olet mun tilanteessa…
“Osta niin kuin ennenkin!”
Jos ennen ostit Kiinassa riisipalkalla ommeltuja vaatteita, älä osta niin kuin ennenkin. Ne ovat halpoja, mutta mietitkö ikinä, minkä takia?
Jos ennen ostit suurien monikansallisten yhtiöiden (edelleenkin Kiinassa ja muissa halvan työn maissa) valmistuttamia urheiluvaatteita, älä osta niin kuin ennenkin.
Jos ennen ostit Coca-Cola Companyn juomia, älä osta niin kuin ennenkin. Pirkaltakin saa colaa, eikä sen valmistamiseen ole kuivattu kokonaisen intialaisen kaupunkin puhtaan veden varoja.
Jos ennen ostit Ranskassa pullotettua vettä, älä osta niin kuin ennenkin. Etsi kaapista sen sijaan vanha pullo ja täytä se kotona vedellä.
Jos ennen ostit uuden kännykän / TV:n / tietokoneen / DVD-laitteen aina uuden mallin ilmestyessä, älä osta niin kuin ennenkin. Jäävätkö nekään rahat Suomeen? Mihin laitat vanhan laitteesi? Lähetätkö sen elektroniikkaromuna saastuttamaan Afrikan maaperää?
Paljonko ostamasi tuote on tuhonnut ympäristöä? Kuinka vanhoille tavaroillesi käy? Miksi ostat tavaroita? Tarvitseeko egosi buustausta?
Tässä maailmassa on tarpeeksi romua ja laitetta. Vähemmällä pitää tulla toimeen. Ainoa pointti tällä sivustolla on ostaa suomalaista. Lähiruokaa ja luomua.
Mutta kuinka käy kotona kerääntyvälle kasalle tarpeettomia romuja, jotka joskus huumassa ostettiin? KIERRÄTÄ! Myy / anna kaverille! Vie SPR:n Konttiin myytäväksi! Tyhjennä kotisi turhasta!
“Osta niin kuin ennenkin!” on minusta niin harhaannuttava. Ei ennenkään (nousukaudellakaan) ole fiksusti kulutettu.
Säikähdin että näyttö on menossa rikki mutta se olikin vain tämä hassu tausta, huh.
Tämä on oikein hyvä kampanja mutta toisaalta tämän vaikutus suomalaisissa voi pahimmillaan olla se, että ne ihmiset, jotka eivät ole tähän mennessä säästäneet, alkavat säästämään. Tämmöistä “käänteispsykologiaa.” He ehkä lukevat rivien välistä että nyt pitäisi säästää.
Toisaalta uskon, että lama käsitetään ensin talouden laskuna ja sitten nousuna. Moni uskoo varmaan tämän nousun tapahtuvan muutaman vuoden sisään, joten ei ole tarvetta säästämiseen. Toisin on työpaikkansa menettäneillä tai vaarassa menettää.
Jotta lama nääntyisi nälkään…
Kompastuin jo sääntöön numero yksi..: ( Tulot on pienet ja palkkatulot ovat tippuneet joka vuosi!mm.ruuan ja sähkön hinnan raju nousu..ym.peruselämän tarpeiden hintojen nousu on vienyt ylimääräiset sentit kukkarosta.Perheemme hankintoja kiristetään ja ruokaa ostamme vähemmän.Mitään ylimääräistä emme hanki(ei ole vara).Eli kituutellaan
Pohjois-Karjalassa: )
Mielestäni pakkokulutus on idioottimaista hommaa. Maailmassa kulutusta pitäisi paremminkin pienentää ja unohtaa sen taloudelliset seuraamukset. Turhaa haaskata luonnonvaroja epäolennaiseen romuun ja materiaan. Hyviä ja tarpeellisia tuotteita ostetaan aina.
miten ihmeessä voi olla ruokkimatta lamaa kun jokapuolella lomautetaan ja irtisanotaan. kun ei “keski tuloisenakaan” rahat riittänyt kaikkeen tarpeelliseen.
Kaj:
“Olet kyllä pahasti hakoteillä kun puhut osakkeenomistajista riesana yrityksen toiminnalle. Ilman heitä yritys ei olisi olemassakaan. Ihan sama kuin sanoisit että kun olet maksanut asuntosi lainan niin saisit muuttaa pois ja antaa asuntosi jollekin toiselle. Täysin päätön ajatus. Eivätkä ne smurffit olisivat ostanut osakkeita jos eivät olisi saaneet osinkoa.”
No esimerkiksi pk-yrityksistä hyvin harva on osakeyhtiö, vaan yritys on perustettu ottamalla yrityslainaa, tekemällä bisnestä ja maksamalla laina sitä kautta pois. Periaatteessahan nykyiset pörssiosakeyhtiötkin olisivat voineet ottaa “kollektiivista lainaa” ja maksaa se (osinkoina) pois. Mutta nykyinen käytäntö on, että yritykset makselevat pääomalainaansa pois “ikuisesti” ja juuri sillä korolla millä lainanantajat tahtovat.
Sitäpaitsi on muutenkin vähän hullunkurista puhua osakkeenomistajista yrityksen perustamisen mahdollistajina. Osakkeilla käydään kauppaa kuin pòkemon korteilla konsanaan. Ei kenelläkään meklarilla pyöri mielessä muu kuin osakkeen vaihtoarvon kehitys. Eikä osakekaupassa rahaa ilmesty mistään tyhjästä lisää (poislukien osingot), vaan kysymys on siitä, että kisällit ostavat osakkeita joiden hinta alenee sekä myyvät osakkeita joiden hinta nousee ja konkarit tekevät toisinpäin, eli sama kuin nettipokerissa: kun konkari tarpeeksi kauan pelaa, lopputulos on, että konkarit vain siirtävät rahat pois kisälleiltä. Kämppäkaverikin maksaa asuntovuokransa nettipokerin peluulla.
Muistatkos muuten aika tarkalleen vuosi sitten kun kullan hinta pomppasi yli tuhanteen dollariin unssilta? Sitten Amerikasta lähti ensimmäisenä “kriisiuutinen” (Financial times tai joku arvostettu lehti), että “nyt kaikki myyvät kultakorujaan pois”, sen jälkeen alkoi ilmestyä eurooppalaisissa ja parissa suomalaisessakin lehdissä hypetystä tyyliin “kultakaupoissa pitkät jonot, kiirehdi ennenkuin kullan hinta romahtaa, äkkiä äkkiä myy kaikki kulta pois!!” Siinä vaiheessa tuli mieleen, että jos olisin tajunnut sen tuhannen dollarin olevan tuollainen meklarirajapyykki, olisin myynyt kokeeksi ainakin pari unssia pois ennen hinnan ylittämistä 1000 dollarin rajapyykkiä ja välittömästi hintanotkahduksen jälkeen ostanut 20% halvemmalla takaisin. Niinhän siinä todellakin sitten kävi, että liukkaat konkarit hyvin yksinkertaisella paniikinlietsonnalla kuittasivat itselleen köyhien ihmisten vihkisormukset - ostivat vaimolle uuden bemarin köyhien vihkisormuksilla. Mutta eivät rikollisin keinoin, vaan ’sivistyneesti’.
“Ajatus että joku saisi päättää mikä on ja mikä ei ole ”höpökulutus” ja näin ollen päättää mitä ihmiset saavat kuluttaa on erittäin pelottava. Ei ole kenenkään muun asia, mitä toinen kuluttaa.”
Siis kyllähän smurffitkin mielummin söisivät pelkkiä vaahtokarkkeja ja joisivat päärynälimsaa eikä laisinkaan mautonta perunaa joka pitää sitäpaitsi pestä ja keittää ennen syömistä.
“koska valtio harvoin haluaa soveltaa politiikka, jonka mukaan sen rooli pitäisi rajoittaa. Vai onko erilaisten valtioiden elvytyspaketit ja keskuspankkien nollakorot osoitus siitä, että itävaltalaisoppeja on alettu soveltaa?”
Suomessahan 90-luvun laman jälkeen valtio otti pankit tiukempaan kontrolliin, minkä ansiosta täällä ei aivan yhtä mielettömiä hypolainoja ole annettu kuin USA:ssa, missä pankkien on annettu elää omaa elämäänsä. Ja ei lainakriisin syntymisen uskottu olevan mahdollista muuten kuin puoskari-talousgurujen salaisissa haaveissa. Mutta kappas vaan, mekanismi ei taaskaan pelannut.
Niin, ja kyllähän Islannissakin sovellettiin tuota itävaltalaisten “markkinat korjaavat itsensä, valtion ei tule puuttua markkinoiden kehitykseen” oppia ihailtavalla mielenrauhalla (ks ‘trubaduuri’ -linkki).
“inflaatio on rahan kappalemäärän lisäämistä eikä mitään muuta. Se on toimenpide, eikä seuraus mistään. Jos taloudessa pyörii 1000 rahaa eikä se rahamäärä muuttuu, niin on aivan samantekevä jos kulutus nousee tai laskee, koska rahamäärä pyysyy 1000 kappaleessa..”
Tiedäykös miten siinä sitten loppuviimmein kävi kun Smurffiina ei antanut leikata kuin 80 hiusta? No hän leikkasi 20 hiusta kahtia, ja myi hiuksenpätkät puoleen hintaan. Lopputulos oli että Smurffiinalla oli valtava säkillinen perunoita, mutta smurffaajat joutuivat pärjäämään puolella perunalla päivässä per smurffi. Myöskin palvelusten hinta putosi puoleen eli valuutan reaaliarvo kaksinkertaistui. Syntyi siis “keynesiläinen” deflaatio, koska Smurffiina oli sitonut perunat pois smurffitalouden kierrosta.
No smurffiina kuitenkin pian huomasi muiden smurffaajien kurjuuden ja hänelle tuli paha mieli. Muutenkin hän tuumi, että siinähän rupeaa lihomaan jos syö ylen määrin perunaa. Niimpä hän hyväsydämisyyttään jakoi perunansa takaisin surffaajille ja päätti varmuuden vuoksi alkaa laihduttamaan. Smurffaajat päättivät olla Smurffiinan henkisenä tukena ja jatkaa puolen perunan päiväannoksellaan hekin.
Nyt siis päädyttiin siihen - verrattuna lähtötilanteeseen (ennen hiusten myyntiä) - että perunan tarve ja kysyntä (reaaliarvo) putosivat puoleen lähtötilanteesta. Siis perunoita oli kierrossa kaksi kertaa niin paljon kuin millä määrällä oli totuttu pärjäämään!
Länsimaisella maalaisjärjellä ajateltuna tämä olisi aiheuttanut valuutan (perunan) vaihtoarvon alenemisen, eli smurffaajat olisivat alkaneet vaatia kaksinkertaisia palkkioita palveluksistaan. Eli kysessä olisi mainitsemasi inflaatio, mutta ilman että kierrossa olevan valuutan määrä muuttuu.
No, smurffit ajattelivat käyttää hiukan smurffipelisilmää:
he ratkaisivat ongelman vähentämällä palvelustensa määrän puoleen tavanomaisesta ja pitivät palkkiovaatimuksensa ennallaan. Tällöin kenenkään ei tarvinnut huhkia ylimääräistä mutta silti kaikki saivat tarvitsemansa puoli perunaa per päivä. Myös perunanviljelijäsmurffi pisti puolet maista kesannolle.
Smurffeille jäi paljon vapaa-aikaa, jonka he käyttivät ei niinkään nukkumiseen mutta harrastuksilla. Smurffeilla on taipumus - kuten ihmisellä - toteuttaa itseään harrasteilla.
Tästä tulimme mahdollisesti siihen johtopäätökseen, että vaikka talouden pyörät pyörisivät vähän hitaammin, yhteiskunnan kehittyminen (mm. automaation ansioista) ei lamaantuisi vaan jatkuisi, mutta todennäköisesti hiukan eri osa-alueilla.
En väitä, mutta voisin olettaa, että ihmiskunnan tekninenkin kehittyminen olisi saattanut olla vauhdikkaampaa jos oltaisiin keynesiläisten oppien sijaan organisoitu perushyödykkeet kaikille ja sitten ihmisille virikkeitä erilaisiin kehittäviin harrastuksiin? Monille nykyajan näennäisen rataksemattomille omgelmille on keksitty ratkaisut vuosikymmeniä sitten, niistä ei vain ole lupa puhua ääneen. Osa urbaaneista legendoista kuitenkin pitää paikkansa.
“Valtiolla ei ole sama kannustin, ja se on nähty monta kertaa viimeiset 100 vuotta.”
Esimerkiksi sähköverkkoa Englannissa hoiti (monta kymmentä vuotta) monopoli. Lopputuloksena oli “pöhötauti” eli kerättiin tuloja mutta muuten ei pidetty huolta systeemin laadusta. Nykyään esimerkiksi täällä Suomessa käytetään erilaisia yhteiskunnan etua ajavia “regulaattoreita”, joiden avulla pidetään huolta siitä, että “kilpailu pysyy yllä” vaikka ei ole muita kilpailijoita: mm. hinnoittelua ja toiminnan tehokkuutta sekä sähkön laatua (mm. sähkökatkosten määrä ja pituus) valvotaan ja edelleenkehitetään regulaattorisysteemin avulla.
Se, että valtionyritykset on muutaman viime vuoden sisällä järjestelmällisesti listattu pörssiin sillä ajatuksella, että estetään pöhöttyminen, johtuu vain siitä, että talousgurujen ainoa mantra on ollut että pörssi on paras tapa edesauttaa teollisuuden kehittymistä. No en sanoisi että olisi ollut. Suomen paperiteollisuutta on erilaiset asiantuntijat kohta kymmenen vuotta haukkuneet siitä, että ala ei ole kehittynyt lainkaan eteenpäin vaan jämähtänyt niille sijoilleen lypsylehmäyritykseksi (Suomen paperiteollisuus kaiken kaikkiaan on viimeisen parin vuoden ajan tehnyt tappiota).
Kyllähän paperiteollisuudessakin on (”olisi ollut”) vielä teknologisesti kehittymisen varaa, mutta resurssit allokoitiin tuotantomäärien kasvattamiseen sekä tuotannon “ympäristöystävällisyyden” mainostamiseen - vaikka paperin tekeminen, siis yksi ala, kulutti kolmasosan koko Suomen tuottamasta sähköenergiasta. Jo pelkästään sillä, että oltaisiin pikkusen tutkittu muita kuitulähteitä kuin metsä (non-wood paper), oltaisiin hyvä ettei aloitettu kokonaan uusi aikakausi paperintuotannossa. Oma arvioni puukuitupaperista on, että sen tuotanto loppuu koko maailmasta viiden viiva kymmenen vuoden sisällä syynä puupohjaisen sellun tuottamisen energiaintensiivisyys.
Ja mitä tulee VR:ään, niin vaikka sillä on ollut omalla sektorillaan (henkilökuljetus) monopoliasema, niin se on jätetty (käsittääkseni täysin)ilman regulaatiota. Ja VR on tehnyt itsestään “nousevan tähden” eli hintoja korottamalla pidetty matkustajamäärät tasaisena, sijoittajat tyytyväisenä ja penkit epäergonomisina.
Vaikka pitäisi olla toisin päin: junamatkustamisesta olisi pitänyt kehittyä (reguloitu) lypsylehmäbisnes ja paperiteollisuuden (vientiala) olla nouseva tähti. No, markkinatalous on markkinatalous.
Kundun:
“Mitäs Kaj ja Trubaduuri tuumaavat, onko yllä mainittu rikkaille esitetty haaste yhtä naiivi kuin koko tämä “Älä ruoki lamaa” kampanja?”
Kaj:
“Haastesi ei siis missään nimessä ole naiivi, päinvastoin. Ongelma on lähinnä se, että se ei oikein Suomen hyvinvointivaltiossa tahdo toimia.”
Ongelma on ennemminkin se, että olemme epävarmoja mitä pitäisi tehdä.
Tulevan laman aikana kansa tulee olemaan kahtia jakautunut: ‘rikkaiden klaani’ ja ‘auntovelkaisten klaani’.
Voisin kuvitella, että jos ‘meidän rikkaiden’ klaani pitäisi esimerkiksi pienehköt peijaiset ja kukin käyttäisi esimerkiksi parin-kolmen vuoden säästönsä esimerkiksi sukulaisten tai tuttavien asuntolainojen lyhentämiseen, niin sen jälkeen voitaisiin olla hivenen nykyistä viisaampia että mitä kannattaisi nykyisessä taloustilanteessa tehdä ja mitä kannattaisi olla tosiaankin tekemättä.
Sitten kun varallisuus ikäänkuin pysyisi tasaisemmin kierrossa ja hyödykkeitä kulutettaisiin tasaisemmin joka yhteiskuntaluokassa, ettei varallisuus ikäänkuin kerääntyisi eliittiväen nahkasohvien sisään, uskoisin, että itävaltalaisten oppeja voisi alkaa soveltamaan kipin kapin käytäntöön ilman että niistä aiheutuisi vakavempia komplikaatioita. Kun sinä Kaj kerran olet sitä mieltä että niitä pitäisi alkaa soveltaa.
Mutta päätöksen olisi luonnollisestikin lähdettävä jokaisen omasta henkilökohtaisesta tahdosta - muuten peijaisista tulisi köppääset.
Kuten joku jo sanoikin, tässä tehdään kuluttamisesta hyve. Suorastaan vastuutonta.
noniin. bob helsinki taas “pelastamassa” suomea - eli tukemassa rikkaita, kokoomusta ja omaa firmaa. en kuitenkaan olisi uskonut, että firmalla menee niin huonosti, että joutuvat tällaista tekemään. toki on yleistä tietoa, että tämä lama on puraissut pahiten juuri mainostoimistoja, joten jotain “innovaatioita” tässä oli odotettavissakin.
tietenkään tällainen järkeily ei toimi. ostamalla ihan mitä vain meillä kaikilla menee paremmin? oudoksuttaa, että Bob/Kokoomus- akselilla uskotaan tähän. tietokoneita, sohvia, vaatteita, roinaa - vanhat roskiin - uudet tilalle. mitä enemmän, sen parempi. KULUTA! tässä on prioriteetit pahasti pielessä. onhan se tietenkin totta, että oikeistopolitiikka ei ihmisestä paljon välitä, raha ratkaisee. siitähän tässä kulutuksessa on pohjimmiltaan kyse.
olisin toivonut, että taantuman aikana mainostoimistojen innovaatiot ja “luovan luokan” psykologia ulottuu muillekin alueille, kun omaan lompakkoon. esim. siihen taiteeseen. mutta tietekin sitä on turha toivoa. raha on jo aivopessyt näidenkin sivujen koko ideologisen taustan.
tuossahan tuo videokin pyörii taustalla juuri nyt. MTV3 on tietenkin kimpassa, koska hekin haluavat mainonnan avulla tunkea roinaa ihmisille. no pitää mennä ostamaan, miten olisi vaikka silitysvesi?
Tämä kampanja on kyllä törkeyden huippu! Kulutetaanpa maapallo ympäristötuhon partaalle ja syydetään lisää rahaa kannattamattomalle toiminnalle! Unohdetaan kätevästi samalla, että koko kriisi on oikeastaan finanssimarkkinoiden syytä, niin että kulut voidaan maksattaa kansalaisilla. Onpa mahtavaa!
Loistava kampanja!!!! Tämä tuli ensimmäisenä mieleen kun alettiin varoitella taloustaantumasta ja tuli kenkää suomalaisesta suuryrityksestä.
Kansalaiset kun ovat pääosin niin yksinkertaisia, että ensin kulutetaan täysillä ja sitten kun, joku sanoo että se on lama nyt, niin sitten lyödään rahapussit täysin kiinni. Olen kyllä täysin sitä mieltä että siinähän sitten saadaan syyttää täysin itseämme taantumasta. Mielestäni yrityksillä on täysi oikeus sanoa työntekijöitä irti säästötarkoituksissa, eivät ne ole vastuussa kellekkään muulle kuin osakkeenomistajille. Emme kuitenkaan elä sosialistivaltiossa. Thank god.
Kuluttakaa!!!!
Kuluttaa jos on mistä kuluttaa.
Säästää jos on mistä säästää.
Opintotuella ei juuri juhlita, kaikki raha kun menee ruokaan ja kohta saa taas olla vanhempien nilkoissa ruinaamassa lisää. Maidonkin hinta nousi taas…
Pitäisiköhän nyt uskaltaa ottaa se opintolaina, jos kerta lama on taas tulossa syömään korkoja pois?
“Nokkamies
12.01.2009 at 08:58
Tuleva Insinööri. Otan osaa tuskaasi. Vannon, että tässä keskustelussa ei ole sensuuria jos se keskittyy asiaan eikä asian viereen. Selvitämme asian ja kerromme mitä onn tapahtunut.”
Elikkä “nokkamies” on sivuston moderaattori. Ihan kiva tyyli kommenteissa. Hyvä Bob.
Lisäyksenä niille joilla tuntuu olevan pakko vastustaa monikansallisten yhtiöiden tuotteita.
Heti kun nämä suomalaiset surkuhupaisat merkit alkavat valmistaa täsmälleen yhtä laadukkaita tuotteita kuin nämä teidän paholaisenne alan kannattaa. Mutta niin kauan kuin pirkkacola ei maistu Coca-Colalta niin en osta. Enjoy Coca-Cola and lovin’ McDonald’s. Ja vieläpä ylpeä siitä.
Trubaduuri
En kyllä näe mitä eroa on pk-osakeyhtiön ja pk-henkilöyhtiön välissä tämän keskustelun osalta. Nehän työskentelevät omassa yhtiössä yhtiömuodosta huolimatta. Periaatteessa kaikenlaisia järjestelyjä ovat mahdollisia, mutta jotkut ovat käytännön kannalta järkevämmät kuin muut. Osakeyhtiömuoto on erittäin tärkeä, koska sen kautta voidaan saada mittava rahoitus pienellä, yksityisellä riskillä ja se on ollut aivan ratkaiseva elinkeinoelämän kehitykselle. Ja osinkomaksuun liittyy aika tiukat säännöt, ei voin noin vaan jakaa yhtiön varoja ulos. Mutta osingonjako on tärkeä kannustin sijoittajille ja ilman niitä ei luoda uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja.
Osakkeen kaupankäynnillä on valtava merkitys yrityksen rahoituksen kannalta. Se mahdollistaa rahoituksen saamisen sekä vieraalla että omalla pääomalla. Juuri sen takia yhtiöt listautuvatkin pörsseille. Minusta tuntuu kyllä että et ihan halua ymmärrä kuinka tärkeä rooli sijoittajilla on.
Olen melko varma että myös smurffit mielellään syö ja jo terveellistä ruokaa ja juomaa, eivätkä vaan karkkeja ja limsaa, niin kuin tavalliset ihmisetkin. Ei kukaan tarvitse kertoa minulle että kannattaa miettiä vähäsen mitä syö. Ymmärrän sen itsekin, mutta vaikka en ymmärtäisikään niin ei ole kenenkään muu asia mitä minä syön ja juon.
Kuten totesin edellisessä kommentissa niin USA:n finanssimarkkinaa valvoo yli 12.000 ihmistä pelkästään liittovaltiotasolla, eivätkä pystynyt estämään talouskriisiä. Päinvastoin, jumalaton määrä sääntöjä mahdollisti pankkien toimintaa. USAn pankkijärjestelmä, joka perustuu paperirahaan, keskuspankin luomaan luottoon ja lähes olemattomiin reservivaatimuksiin, on ollut itävaltalaisten ekonomistien kritiikin kohteena noin 100 vuotta. Suomessa oli hyvin samanlainen järjestelmä ennen 1990-luvun kriisi. Se että emme tänään elää samanlaisessa kriisissä kuin USA johtuu kyllä enemmän siitä, että edellinen kriisi on niin hyvässä muistissa, eikä suinkaan valtion valvonnasta joka ei siis pettänyt vaan tuotti kriisin.
On kyllä kumma että pitkistä selityksistä huolimatta kehtaat väittää, että USAssa ja Islannissa ollaan sovellettu itävaltalaisoppeja, kun olen kertonut kerta toisensa jälkeen että niillä järjestelmillä ei ole ollut mitään tekemistä itävaltalaisten suosima vapaan markkinan kapitalismin kanssa.
En kyllä tiedä mistä olet keksinyt että smurffiesimerkkisi edustaisi keynesiläinen deflaatio, mutta on aivan selvä että jos raha on sidottu konkreettiseen hyödykkeeseen, niin rahan arvo muuttuu hyödykkeen arvon mukaan. Hyödykkeen arvo taas muuttuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja niihin vaikuttaa taas monta eri tekijää. Oli miten oli, sillä ei ole mitään tekemistä inflaation kanssa.
Inflaatio on toimenpide johon valtio ryhtyy rahoittaakseen omaa toimintaa lisäämällä valuutan kappalemäärää. Se on helppo tehdä jos valuuttaa ei ole sidottu tiettyyn hyödykkeeseen ja sen takia maailmassa käytetään vain paperirahaa. Kyllä inflaatiotoimenpide on käytetty myös silloin kuin käytettiin oikeaa rahaa. Esimerkiksi Espanjan kuningas 1500-luvulla keräsi kaikki hopeakolikot itselleen, sulatti ne ja sekoitti mm. lyijyä hopeaan. Tulos oli suurempi määrä kolikoita, mutta joka kolikon arvo oli laskenut.
Olen kanssasi samaa mieltä että yhteiskunnan tekninen kehittyminen ja kehittyminen ylipäätään olisi ollut paljon vauhdikkaampaa jos emme olisi soveltaneet keynesiläisten opit. Tosin uskon että sen sijaan olisi pitänyt soveltaa itävaltalaismukaista vapaan markkinan kapitalismia eikä keskeisesti suunniteltu hyödykkeiden organisointia Marxin tapaan.
Englannista sen verran että ei sähköverkko eikä rautatiet ovat koskaan olleet vapaan markkinan kohteita, vaan valtion antamia monopoleja tai kartelleja, joihin on liittynyt kaikenlaisia vaatimuksia ja rajoitteita. Samaa pätee Suomeen, Ruotsiin ja moniin muihin maihinkin. Suomen paperiteollisuuden ongelmien alku ja juuri on paperityöläisten liitto, joka on saanut määrätä teollisuuden toiminta mennen tullen. Viimeinen paperikriisi oli oiva todiste siitä. Voi hyvinkin olla, että paperituotanto on lähes kokonaan kadonnut 10 vuoden päästä. Näyttää ainakin siltä, että paperitehtaat sijoittavat lähes minne tahansa paitsi Suomeen. Se on täysin ymmärrettävää.
Laman aikana pitää toimia samalla tavalla kuin muutenkin, eli elää omien tulojen asettamien rajojen puitteissa.
“Olen melko varma että myös smurffit mielellään syö ja jo terveellistä ruokaa ja juomaa, eivätkä vaan karkkeja ja limsaa, niin kuin tavalliset ihmisetkin. Ei kukaan tarvitse kertoa minulle että kannattaa miettiä vähäsen mitä syö. Ymmärrän sen itsekin, mutta vaikka en ymmärtäisikään niin ei ole kenenkään muu asia mitä minä syön ja juon.”
Aivan, mutta en tarkoittanutkaan pelkästään syömistä. kysymys on siitä, että sormia napsauttamalla saadaan yritystoiminta alas viikossa, mutta uuden - ja nyt tarkoitan nimenomaan yhteiskunnan ihmisten hyvinvoinnin kannalta oleellisen - yritystoiminnan aloittamiseen menee 5 vuotta. “Hetkinen, meillä ei oo ny sitten vessapaperia ollenkaan” “No se on voi voi, parin vuoden päästä saatte vessapaperia, pyyhkikää siihen saakka käsiin!”
Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Omavaraisuus kannattaa olla kunnossa siltä varalta että tulee ongelmia viennin ja tuonnin kanssa. Olisiko esimerkiksi Keski-Euroopassa päästy vähemmällä jos raskaan maakaasuarsenaalin sijaan olisikin ollut enemmän esimerkiksi puupellettilämmitystä? No tietenkin olisi. Nyt siellä jäi moni talous lämmittämättä pakkasten ja kaasukatkosten ajaksi. Mutta moni moni muukin idioottivarma toiminto voi pätkiä kuin kaasun virtaus putkessa. Eikä yksikään kaasujen katkettua ehtinyt asentaa pellettilämmitystä ennen kovia pakkasia.
V i i v e on se mikä on ongelma tuossa “kuluttaja on kunkku” -opissa. Misesin opit toimivat varmasti loistavasti kun ympäristötekijät pysyvät ennallaan tai muutos on rauhallista, mutta tilanteissa joissa ympäristömuuttujat vaihtuvat hups vaan toisenlaisiksi, noilla Misesin opeilla ei tee yhtikäs mitää enää. Sitten kansalaiset manaavat vaan sitä että “MIKSI ei varauduttu, miksi EI varauduttu, miksi ei VARAUDUTTU!?!?!?!?”,
Ja Katainen toteaisi siihen “no kun Mises, Hayek….”
“Se että emme tänään elää samanlaisessa kriisissä kuin USA johtuu kyllä enemmän siitä, että edellinen kriisi on niin hyvässä muistissa, eikä suinkaan valtion valvonnasta joka ei siis pettänyt vaan tuotti kriisin.”
Ehkä käytin taas väärää termiä ‘valvonta’, käsittääkseni kyse oli jonkinnäköisistä ihan lainsäädännöllisistä rajoitteista, 90-luvun laman inspiroimana, tottakai.
“En kyllä tiedä mistä olet keksinyt että smurffiesimerkkisi edustaisi keynesiläinen deflaatio, mutta on aivan selvä että jos raha on sidottu konkreettiseen hyödykkeeseen, niin rahan arvo muuttuu hyödykkeen arvon mukaan. Hyödykkeen arvo taas muuttuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja niihin vaikuttaa taas monta eri tekijää. Oli miten oli, sillä ei ole mitään tekemistä inflaation kanssa.”
Tuossa ‘trubaduuri’:ssa on linkki [engl], jossa on inflaation ja deflaation eri arkkityyppejä väännettynä rautalangasta.
“Inflaatio on toimenpide johon valtio ryhtyy rahoittaakseen omaa toimintaa lisäämällä valuutan kappalemäärää.”
Ymmärrän kyllä sen. valuutan voisi ajatella olevan keinuvaa’an painoja: se mihin puolelle vaakaa painot kasataan, sillä puolella on “vaikutusvaltaa”. Jos valtio painaa lisää rahaa, valtio siirtää yhteiskunnan voimavaroja omaan käyttöönsä pois muualta.
Mutta ymmärtääkseni olet sitä mieltä että lisävaluutan painaminen on ainut “opikeaoppinen tapa” aiheuttaa rahan reaaliarvon muutos, siitä ‘trubaduuri’ -linkistä selviää ne muutkin tavat jotka kaiken lisäksi ovat kaikki maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Sen sijaan sitä en ymmärrä, miksi mielestäsi tuo olisi ainut tapa aiheuttaa inflaatiota? Ehkä tavanomaisin, mutta ei todellakaan ainoa.
“On kyllä kumma että pitkistä selityksistä huolimatta kehtaat väittää, että USAssa ja Islannissa ollaan sovellettu itävaltalaisoppeja, kun olen kertonut kerta toisensa jälkeen että niillä järjestelmillä ei ole ollut mitään tekemistä itävaltalaisten suosima vapaan markkinan kapitalismin kanssa. ”
No ehkä liiaksi yleistin, mutta molemmissa on ideana että objekteilla on “vapaat kädet” toimia ja “näkymätön käsi” pitää systeemin kasassa. Näkymättömän käden niitä islantilaispankkejakin piti ohjata ja ohjasivatkin: pankkien välinen kujanjuoksu sujui loistavasti kunnes tuli rahoituskriisi. Sama ideahan on tuossa itävaltalaisten opissa, että “markkinoiden näkymätön käsi hoitaa homman kotiin”. Niin, paitsi jos kuluttajat haluavat vääriä asioita ja sitten onkin yhtäkkiä kuluttajilla tulee mieleen, esimerkiksi että “pakko saada välittömästi vessapaperi tehdas, en jaksa enää kauaa pidätellä!!!!”
“Laman aikana pitää toimia samalla tavalla kuin muutenkin, eli elää omien tulojen asettamien rajojen puitteissa.”
Ei, poika. Taantumassa ei pyritä ainoastaan pelastamaan taloutta vaan lisäksi minimoimaan ongelmat, joita taantuma/lama aiheuttaa yksittäisille ihmisille. Ja koska ne kerran on mahdollista minimoida, niin kannattaa myös tehdä. Kuten sanottua, ei kannata ajaa katepillarilla tornia kumoon vaikka aivan takuu varmasti se on yksi helpoimpia tapoja kaataa torni. Kannattaa purkaa torni sillä lailla että purkamisesta aiheutuu mahdollisimman VÄHÄN muuta vahinkoa ympäristölle.
Kulutusyhteiskunnan vastustaja (20.1) oli oikeassa. Tämä kamppis on melko röyhkeää kulutusjuhlan palvontaa. Todellinen paradoksi muodostuu ympäristön tilan ja kulutuksen välisestä ristiriidasta. Kuluttaa voi monella tapaa. Alla kaksi toisistaan poikkeavaa esimerkkiä kulutuksesta. Niin sanottu lama on kyllä lähinnä Sixten Korkmanin ja muiden kapitalistien kaameata kerskakulutuspropagandaa. Päätelkää itse ja miettikää tovi, miten se pallo pelastetaan.
VILLE VIHERPIIPERTÄJÄ (ekologinen vaihtis)
1. Lukeminen (kirjastopalvelut)
2. Hyötyliikunta (työmatkat pyörällä)
3. Liikuntaharrastus (lenkkeily)
4. Sosiaalinen kanssakäynti (peli-illat)
5. Kasvispainotteinen ruokailu ravintolassa
6. Vaatteiden penkominen kirppiksillä
7. Elokuvat (teatterissa)
8. Musiikki (live-konsertit)
9. Kulttuuripalveluiden kuluttaminen (teatteri, museot ym.
10.Lähimatkailu
—————————————-
KEKE KULUTTAJA
1. Autoilu (uudella city-maasturilla)
2. Herkuttelu
3. Shoppailu (Autolla Ideaparkiin)
4. Kaukomatkat (2 kertaa vuodessa Thaimaaseen)
5. Moottoriurheilutapahtumat (Unkarin GP)
6. TV:n katselu
7. Kosteat ravintolaillat
8. Tupakointi
9. Lihapitoinen ruokavalio
10.Kodin sähköhärvelit (hammasharja, parranajokone ym. roina)
—————————————–
“Älä ruoki planeetan tuhoa” olisi kyllä parempi kamppis. Että näin..
Älä ruoki lamaa!! Älä säästä, kuluta kuten ennenkin? Työpaikkoja lähtee alta kuin tyhjää vaan ja ei pitäisi säästää sen varalle kun joutuu työttömäksi? Aika tyhmä on se joka ei niin tee….
Trubaduuri
Sinun pitää muistaa että se mitä on mielestäsi yhteiskunnan hyväksi ja mikä ei, niin on jonkun toisen mielestä jotain aivan muuta. Totta kai voidaan sulkea tehtaan päivässä vaikka se kestää vuosia saada se pystyyn. Entä sitten? Täydellinen omavaraisuus ei kovin monille ole mahdollista eikä yleisesti ottaen edes toivottavaa, koska kehitys vaatii erikoistumista ja sen täysin mahdotonta jos kaikki yrittää osata ja tuottaa kaikkea. Maakaasukiista on puhdas valtioiden välinen riita jonka kanssa tavallisilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä, mutta joutuvat siitä huolimatta sen uhriksi kun poliitikot tappelevat keskenään. Niin se on aina ollut, puhutaanpa mistä tahansa.
Ja voisit jo pikkuhiljaa lopettaa Mises-oppien selostamista koska et niitä tunne etkä näköjään niitä ymmärrä. Kuluttaja päättää itse mitä kuluttaa ja kuinka paljon kuluttaa. Ilman paperirahaa, keskuspankki ja murto-osareservijärjestelmä velkaan perustuva kulutus olisi mahdotonta. Sen lisäksi säästäminen olisi paljon kannattavampaa, kun tosiaan voisi pitää rahat pankissa tai jopa omassa patjassa ilman pelkoa siitä, että ne vuoden päästä on menettänyt puolet arvonsa. Nimenomaan säästäminen kehutaan Mises-opeissa ja nyt yrität väittää ettei kukaan varautuisi jos niiden mukaan elettäisi. Täysin käsittämätöntä.
Pankit rajoittivat itse toimintansa laman jälkeen. Sen lisäksi Suomi liittyi EU:un joka tarkoitti sitä, että Suomen Pankki menetti suuri osa vallastaan.
Artikkeli ei kyllä puhunut inflaatiosta, vaan deflaatiosta. Se oli suurilta osin oikein, mutta väärässä rahamäärän suhteen. Jos rahamäärä vähenee niin arvo per yksikkö kasvaa aivan samalla tavalla kuin silloin, jos rahamäärä pysyy vakaana mutta tuotanto kasvaa. Se että joku istuu ison rahasäkin päälle ei ole huono asia, koska se nostaa käytössä olevien rahojen arvo kysynnän mukaan. Ongelma tulee vain silloin, kun keskuspankki luo uusia rahoja ilmasta, koska se siirtää sekä tulojen että säästöjen arvon heille, jotka saavat käyttää uudet rahayksiköt ensin. Sana inflaatio otettiin käyttöön USA:ssa 1830-luvulla ja tarkoitti nimenomaan rahamäärän kasvattaminen keskuspankin rahaprässeillä. Oli olemassa ”Inflationist Party”, joka Alexander Hamiltonin oppien mukaan kannatti keskuspankin perustamista ja dollarimäärän kasvattamista. Inflaatio-sanan merkitys muuttui vasta 1900-luvulla. Kun valtio painaa lisää rahaa se käytännössä verottaa säästäjät ja pienituloiset ihmiset rikkaiden hyväksi.
Rahan reaaliarvo kasvaa silloin, kun rahamäärä pysyy vakaana ja tuotanto kasvaa. Kierrossa olevien rahojen arvo tilapäisesti nousee, jos osaa rahoista pidetään patjassa. Rahan reaaliarvo, sekä kierrossa että patjoissa olevan rahan reaaliarvo laskee, kun valtio painaa lisää rahaa. Se on toimenpide joka kutsutaan inflaatioksi.
”No ehkä liiaksi yleistin, mutta molemmissa on ideana että objekteilla on “vapaat kädet” toimia ja “näkymätön käsi” pitää systeemin kasassa.”
Vapaat kädet? Yli 12.000 valvojaa seitsemässä eri viranomaisvirastoissa pelkästään liittovaltiotasolla on mielestäsi vapaat kädet? Tuhansia ja vielä tuhansia sivuja lakitekstiä, viranomaisasetuksia, sääntelyä ja erikoissääntelyä on mielestäsi vapaat kädet? Ystävällisesti selittää, miten saat niin jumalattoman ylisäännellyn markkinan kuin USA:n rahoitusmarkkina vapaaksi markkinaksi missä tekijöillä on vapaat kädet tehdä mitä haluavat.
Islannista sinulle tiedoksi että kun Islannin keskuspankki ei suostunut antamaan lisää luottoa islantilaispankeille niin he kääntyivät sitten muiden euromaiden keskuspankkien puoleen, muun muassa Norjan, Englannin ja Ruotsin ja saivat lisää luottoa niiltä. Itävaltalaisopeissa on kyllä vapaat markkinat, mutta puuttuvat paperiraha, keskuspankit ja murto-osajärjestelmät puuttuvat, eli nimenomaan ne tekijät, jotka tämän kriisin ovat aiheuttaneet. Täysin naurettava sinun ajatus että ”kuluttaja haluaa väärät asiat” ja yhtäkkiä ei ole enää vessapaperia. Ihan niin kuin ihmiset eivät itse ymmärtäisi mitä tarvitsevat, vaan koko talous pitää olla jonkun viisaan ihmisen hallussa joka kertovat kaikille mitä pitäisivät kuluttaa ja kuinka paljon. Se yritettiin Neuvostoliitossa tunnetuin seurauksin, kuten myös USA:ssa 1930-luvulla.
Kerropa minulle mitä vika on elää omien rajojen puitteissa laman aikana ja miten sinun mielestäsi pitäisi käyttäytyä.
juu juu, lisää vaan lainaa ja kuluttamaan niin hyvä tulee. Kannattaa ostaa ne kämpät ja taulutöllöt nyt, eikä vähän ajan päästä kun ne saa puoleen hintaan. Lainalla kaikki hoituu, saa vielä ilman takauksia mistä vaan ja kun edes huomaatkaan niin nimmarisi on satojen tuhansien eurojen arvonen. Putkimies joka nostaa liksaa 50e/h on laatua, muista se. Baltian maasta tuleva saman alan kaveri joka on vähintää puolet halvempi ei tietenkään ole laatua.
Voisin sanoa lukeutuvani “Älä ruoki lamaa” -kampanjaan osallistuviin laittamalla hyvin pienen summan (silti tuntuu ennen seuraavaa tilipäivää) joka kuukausi rahastoihin jaettavaksi jälkikasvulleni, kunhan tulevat täysi-ikäisiksi. Kannan siis rahaa pankin ja sijoittajien kukkaroihin, tosin tietäen riskit. Enkä edes taantuman kynnyksellä siirtänyt rahoja korkoihin tai sukanvarteen ihan vain katsoakseni kuinka käy, koska kyseessä on kuitenkin suhteellisen pieni summa. Kaikki vähänkin taloudesta tietävät kuinka näille rahoille on käynyt ja saa kyllä nousu olla aika huimaa, jotta parissakin vuodessa päästäisiin edes nollatulokseen.
Joka tapauksessa on sitten mukavaa parin vuoden päästä taantuman jälkeen olla jälkiviisas. Tiedänpähän mitä seuraavassa taantumassa tulee tehdä, koska “niitä nyt tulee”. Tosin mieleen tulee että jokin on nykyisessä markkinataloudessa, joka perustuu yltiöpäiseen kulutukseen ja kvartaalitalouden lyhytnäköisyyteen ja lyhyen aikavälin maksimaalisen voiton tavoitteluun, kyllä mättää pahasti, kun kerran taantumia tulee niinkin tiheästi kuin alle 10 vuoden välein. Eihän niitä pitäisi tulla ollenkaan, kun kerran niitä on 1900-luvun alusta lähtien niitä on ollut jo ties kuinka monta. Ei siis markkinatalouden pyörien valvojat ole oikeasti oppineet hevonpaskaakaan edellisistä talouskriiseistä. Ilmeisesti sen aikaa kestää ihmisellä viattomuudesta ahneuteen, johon viimein taas kompastutaan. Kaiken lisäksi ei tämä kvartaalimarkkinatalous ole kuin n. 50 vuotta vanha ja globaalina versiona alle 20 vuotta vanha ilmiö eli lieneekö kyseessä ihan vaan lastentauti.
Ja jos tosiaankin nykyinen lama johtuu siitä että setelipainosta tungetaan vaan lisää paperi- ja kangassekotetta, johon on joku päättänyt tällätä pari hienoa kuvaa, ei todellakaan olla opittu 1920-luvun jälkimainingeista elikkäs Saksan hyperinflaatiosta ja sen jälkiseurauksista eli suurtyöttömyydestä ja kansallissosialismin noususta joka johti loppujen lopuksi toiseen maailmansotaan. Eli onko tiedossa hyperinflaatio, kun finanssimaailmaan eri maissa pumpatut sadat miljardit eurot/dollarit realisoituu? Kyllä näyttää tulevaisuus hienolta. Taidankin alkaa kaivamaan maakellaria hiukan syvemmäksi ja vahvistamaan sitä teräsbetoniseinillä ja katolla. Sillä tavoin työllistän sopivasti raksamiehiä. Taitaa myös tulla lähtö kauppaan ostamaan säilyketölkkejä ja näkkileipää, ihan vaan laman ruokkimisen estämiseksi.
Alan kohta rukoilla Jumalaa apuun. Valtion rahat eivät riitä. He antoivat minulle ensiksi niin paljon lainaa kuin osasin pyytää. En muista mistä syystä. Koska valtion lainanannon ehtona oli, että sijoittaisin kaiken, minä sijoitin. En kuitenkaan ehtinyt katsoa mihin sijoitin. Valtio antoi minulle koko ajan lisää rahaa. Se oli ihanaa. Sijoitin kaikkeen. Sijoitin jopa työttömien amerikkalaisten asuntolainoihin ;D Ei hitto se tuntu hauskalta antaa rahaa köyhälle ja myydä laina eteen päin. Pomo tykkäsi, muut eivät. Sijoittaessani ajattelin, mitä väliä sillä on, jos en saakaan omiani takaisin; Valtiolta saan lisää
Ja sitä paitsi kaikki muutkin sai valtiolta hynää ja sijoitti aivan samalla tavalla.
Nyt pomoni on pulassa, mutta keskuspankki auttaa. Se antaa lisää rahaa… Yritän paraikaa muistaa mitä siellä kauppiksessa opetettiin hyperinflaatiosta. Oliko se niin, että kun rahan määrää lisätään, niin sen arvo laskee?
Voi teitä idiootteja!
“TALOUS”, jos siitä voi puhua kollektiivisena yksikkönä, EI OLE koira, juna, auto, ihminen, raketti, mikrobiviljelmä, elefantti, maanpinta, leijona, meri, Obama, sika tai mikään muukaan edellisiin rinnastettavista vertauksista. TALOUTTA EI OLE OLEMASSAKAAN! On vain ihmisiä, jotka tuottavat, myyvät, ostavat tai tekevät sitä minkä katsovat olevan mahdollisimman tuottavaa.
Lama ei johdu peloista, luottamuspulasta etc. Sillä tavalla puhkeavat kuplat. Jos viime aikainen kasvu on ollut kupla, niin sitten niin, mutta tähän tilanteeseen on tultu ihan oikeiden tappioiden ja niihin liittyvien luottamuspulien kautta. Siis aikuisten oikeesti!
Joku oli sentään ottanut kantaa kirjoitukseeni toimittäjien laman ruokkimisesta.
Vastaaja oli aivan oikeassa, työtäänhän ne vain tekevät. Toki toimittajat kirjoittavat sitä mitä kansa haluaa, sillä bisnestähän hekin ovat vain tekemässä, vaikka kovasti koittavat muuta väittääkin.
Oikeasti koko lamalle ei ole mitään tehtävissä niin pitkään kuin Henry Fordin ajatelma: Ajatteleminen on vaikeinta, mitä tiedän, siksi siihen niin harva ryhtyy. Eikä se muutos tule tapahtumaan seuraavaan sataan vuoteen, josko koskaan.
Ajattelemattomat ihmiset tekevät juuri sitä mitä marinettinuken lankojen
pitelijät laittavat heidät tekemään.
Nyt on tämä aika. Minulle tämä on loistoaikaa. Firmojeni talous on kunnossa, voin hankkia kaikkea halvalla ja vallata markkinoita enemmän kuin koskaan noususuhdanteen aikaan, koska esim. meidän alalla Asiakastiedon mukaan 75 % yrityksistä tekee tyydyttävää tai välttävää tulosta, eli 75 % kilpailijoistani on tällä hetekllä lirissä. Niillä ei ole varaa markkinointiin, me taas käytämme markkinointiin enewmmän paukkuja kuin koskaan ja kasvamme huimaa vauhtia. Esim. Tampereella emme ole nähneet koskaan niin huimaa kasvua kuin tässä tammikuussa.
Toimittajille tiedoksi, tämähän ei ole uutinen, eikä tarvitse ollakaan.
Hiljaisuus auttaa meitä vielä lisää.
Kun omaisuutta ja markkinoita jaetaan uudestaan, on aina voittajia ja häviäjiä. Itse kohteet eivät katoa. Kyllä minä ainakin panostan myös suomalaisten firmojen ostoon koko ajan, voi toki olla että jotkut niistäkin kaatuvat, mutta suurimmalla osalla tulen moninkertaistamaan
omaisuuteni muutaman vuoden sisällä niillä. Uskallanpa lyödä vetoa, että aika monen hex 25 yrityksen 3- 5 vuoden pelkillä osingoilla maksetaan ko osakkeitten koko hinta, kun tämä rytinä on ohi parin vuoden kuluttua, eli 5-7 vuodessa, osakkeet ovat ilmaisia tuottokoneita.
Täällä monessa kohtaa kehotetaan ostamaan ja kuluttamaan kuten ennen, mutta entä jos ei ole varaa ostaa kuten ennen, kun kaikki hinnat nousevat koko ajan.
Nämä sivut tulevat jäämään historiaan. Tosin luultavasti vähän eri syystä kuin Bob Helsinki toivoisi.
On ihanaa kun ei TARVITSE kuluttaa hiki hatussa. Jää enemmän aikaa ja mahdollisuuksia elämiseen.
Harvinaisen typerä sivusto ja huonoja ohjeita.
Toivottavasti tämä ei heijastele Bob Helsingin poliittisen siiven, Kokoomuksen, näkemyksiä.
1. Osta kuin ennenkin.
Eivät säästetytkään rahat minnekään häviä, vaan palautuvat investointeina kansantalouteen. Järkevämpää investoida johonkin fiksuun kun kuluttaa turhaan. Tuo lamalaskuri on harvinaisen väärin tehty.
3. Suosi kotimaisia palveluita ja tuotteita.
Suosi aina parasta hinta/laatusuhdetta. Muuten suomalaista firmoista ei koskaan kasva kansainvälisessä kilpailussa pärjääviä.
Antaisitko muuten tämän saman suosituksen Saksan, Ruotsin, USA:n jne. kuluttajille? Kolmannes Suomen BKT:stä tulee viennistä …
5. Jos se on vallassasi, älä jaa potkuja.
Vaan pidä tuottamattomat ihmiset töissä, firman kustannukset ylhäällä, jne. Mitä sitä turhaan varmistamaan että firmat olisivat hyvässä kunnossa taistelemaan kansanvälisesti pienenevillä markkinoilla. Niinkö?
Olisikohan kuitenkin parempi, että mainostoimistokin keskittyisi siihen mitä se osaa parhaiten - näppärien tekstien ja huomiota kiinnittävien kuvien tekemiseen - eikä yrittäisi tehdä turhan isoa loikkaa talouspolitiikan pariin.
Ajatus on sinänsä hyvä teoriassa, mutta käytännössä tuhoon tuomittu. Kommunismissakin jo huomattiin, että ihminen on itsekäs.Joku vetää kuitenkin aina omiin liiveihinsä. Niin nytkin, oli lama tai ei. Vaikka kuluttaisin vähät säästöni tavoitellakseni kansantaloudellista etua, aina joku Björne käärii sen liiveihinsä ja käyttää rahat aivan johonkin muuhun kuin suomalaiseen työllistämiseen. Hän siirtää tehtaansa Intiaan.
Tässä kuluttamiskehoituksessa on kyse vain siitä, että sijoittajien pitää saada voittonsa lamankin aikana.
Säästäkää siis! Ja jos kulutatte, mieluumin sellaiseen, joka menee suoraan kotimaisen työn hyväksi, eikä sijoittajien taskuihin.
Ei ole muuten näitä raharikkaitakaan näissä talkoissa vielä näkynyt.
Kaj:
“Täydellinen omavaraisuus ei kovin monille ole mahdollista eikä yleisesti ottaen edes toivottavaa, koska kehitys vaatii erikoistumista ja sen täysin mahdotonta jos kaikki yrittää osata ja tuottaa kaikkea.”
RU:n perustamisen kenties suurin motiivi oli luoda kokonaisuus, jonka sisällä logistiikka sujuisi erityisen hyvin - tällöin pysyttäisiin paremmin pinnalla USA:n Venäjän Intian, Kiinan ym talousmahtien puristuksessa. Kun logistiikka paranee ja halpenee, valtiot “automaattisesti” erikoistuvat omille vahvuusalueilleen joilla siis tuotanto sekä tekninen kehitys on tehokkainta ja edullisinta. Tällöin yksittäisten valtioiden omavaraisuusaste humahti suorastaan (alaspäin), mutta vastaavasti EU:n kilpailukyky parani ja oltiin kuitenkin kilpailukykyisempiä.
Mutta jos logistiikkajärjestelmä alkaa yskimään, jäsenmailla on paska housussa. Entisaikoihin joka kaupungissa - hyvä ettei joka kylässä - tuotettiin kaikkia tarvittavia hyödykkeitä, miksi?
Kokonaisuuksien - jotka ovat omavaraisia - on oltava sen suuruisia, että logistiikka jäsenestä toiseen pelaa kunnolla. Jos sinulla on esimerkiksi käsi, mutta hermot ovat poikki, se on siinä vain koristeena ja painolastina se käsi, ei siitä ole mitään hyötyä (=”jäsen, jonka logistiika yskii”).
Toisaalta sekin on vähän hankalaa jos esimerkiksi sinulla ja puolisollasi olisivat kädet luutuneet yhteen, koska kaksi omavaraista kokonaisuutta sidottu toisiinsa. Jos puolisosi sattuisi olemaan urheilija, hän voisi erikoistua huolehtimaan yhteisestä verenkiertojärjestelmästänne, ja sinä esimerkiksi voisit ottaa hoidettavaksesi hengityksen. Mutta jos vanhimmiten yhteisen käden verenkierto heikkenee, logistiikka alkaa pätkimään, sinulle tulee hyperventilaatio, puolisollesi puolestaan puute hapesta.
Perheen perustamisessakin eräs perusajatus on (”ennen vanhaan) ollut se, että organismit (mies ja nainen) erikoistuisivat omille vahvuusalueilleen, jolloin omavarainen kokonaisuus (perhe) toimisi “toisiaan täydentäen” ja tehokkaammin. Nykyään perheen sisäinen erikoituminen on vähäistä, molemmilla on oma palkka, talous, sukunimi ja hyvä ettei molemmat hanki syö eri ruokiakin. Ai niin, ja onhan puolisoilla nykyään kumallakin omat lapsensakin.
Kuten sanottua, “unionin” koko määrittyy logistiikan mukaan. Mitä parempi logistiikka, sen isommaksi unioni voi kasvaa. Unionien hyöty on se, että toiminnan tehokkuus ja sitä kautta elämisen laatu paranee, mutta heikkoutena on tietenkin sitten se, että logistiikka pettää. Logistiikka on erityisen tärkeä asia.
“Maakaasukiista on puhdas valtioiden välinen riita jonka kanssa tavallisilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä, mutta joutuvat siitä huolimatta sen uhriksi kun poliitikot tappelevat keskenään.”
Ei ole merkitystä sillä mikä aiheuttaa logistiikan pettämisen: jos se pettää, se pettää. Ja jos on aivan selkeä asia, että se pettää, siihen kannattaa varautua. Kätevin tapa varautua ongelmiin on primäärihyödykkeen perustarpeen pienentäminen.
“Se että joku istuu ison rahasäkin päälle ei ole huono asia, koska se nostaa käytössä olevien rahojen arvo kysynnän mukaan.”
Periaatteessa ei tosiaan ole kansantalouden kannalta merkitystä sellaisella rahalla joka ei ole kierrossa, mutta rahan väheneminen kierrosta - kasaantuminen sohvien sisään - aiheuttaa ongelmia varsinkin nykyjärjestelmässä. On tessit ja kaikennäköiset muut “mussutusmekanismit”, jotka estävät rahan numeerisen arvon laskemisen liian alas, osakkeenomistajilla sekä toimitusjohtajilla puolestaan on tarve saada “palkkioitaan” yhtä paljon kuin aina ennenkin - riippumatta yrityksen tuloksesta. Tällöin - kun valuuttaa on vähemmän kierrossa kuin mille määrälle järjestelmä on “koodattu” - ihmisiä joudutaan irtisanomaan käytännössä riippumatta siitä mikä on valuutan reaaliarvo. Tekisitkö sen “raha valuu luonnostaan ylöspäin” -harjoitustehtävän siinä toimiston pöydällä vaikka ihan vain naureskellaksesi ivallisesti toimistosi ikkunan alla musisoiville aikamiespoika-merimiehille.
“Ongelma tulee vain silloin, kun keskuspankki luo uusia rahoja ilmasta, koska se siirtää sekä tulojen että säästöjen arvon heille, jotka saavat käyttää uudet rahayksiköt ensin.”
Niin, se, että pankkien omavaraisuusaste pyöri parin prosentin tuntumassa, on asetelmana identtinen sen kanssa, että yksityinen henkilö on pienituloisena pakotettuna elämään kädestä suuhun (säästämisaste 0). Niihin taloustaantuma ensimmäisenä iskee. Puhumattakaan jos on asuntolaina, elloslaina ja Master Card takataskussa.
ks.
www arvopaperi fi/kolumnit_blogit/article207558.ece?s=r&wtm=_-21012009
“Oli olemassa ”Inflationist Party”, joka Alexander Hamiltonin oppien mukaan kannatti keskuspankin perustamista ja dollarimäärän kasvattamista. Inflaatio-sanan merkitys muuttui vasta 1900-luvulla. Kun valtio painaa lisää rahaa se käytännössä verottaa säästäjät ja pienituloiset ihmiset rikkaiden hyväksi.”
On aivan merkityksentä mitä joku sana on tarkoittanut sata vuotta sitten. Sanoja käytetään kommunikointiin ja sitä kautta niiden merkitykset päivittyvät kokoajan vastaamaan nykyhetkeä. Kaikille elämän ilmiöille pyritään keksimään sana kuvaamaan niitä. Samalla virheellisesti aletaan kuvittelemaan, että ymmärrettäisiin kyseisiä ilmiöitä.
-Isi, mistä sade johtuu?
-Oletko vähän retarted, poika?? Sadepilvistä tietenkin.
“Vapaat kädet? Yli 12.000 valvojaa seitsemässä eri viranomaisvirastoissa pelkästään liittovaltiotasolla on mielestäsi vapaat kädet?”
No esimerkiksi ‘trubaduuri’ -linkissä olevasta uutisesta käy ilmi, ettei islannissa mitään valvontaa ollut. Amerikassa taas oli ehkä 12 000 virkailijaa hoitamassa tehtäviään, mutta tuskin valvontaa.
“Ihan niin kuin ihmiset eivät itse ymmärtäisi mitä tarvitsevat, vaan koko talous pitää olla jonkun viisaan ihmisen hallussa joka kertovat kaikille mitä pitäisivät kuluttaa ja kuinka paljon. Se yritettiin Neuvostoliitossa tunnetuin seurauksin, kuten myös USA:ssa 1930-luvulla.”
Marxismissa ym kommunismissa on ollut se ongelma, että kansalaisia on täytynyt aivopestä, pitää uutispimennossa, kusta silmään, ruoskia, jne tavoin “kouluttaa”, ylläpitää henkilökultteja jne tavoin “kouluttaa”, jotta kaikki olisivat “yksimielisiä” asioista ja siten yhteiskuntrakelpoisia. Kommunismi vaatii massiivista valvonta- ja voimankäyttöarsenaalia toimiakseen näennäisen moitteettomasti. Toisaalta kansalaisten kasvattaminen pullossa aiheuttaa sen, ettei systeemi kykene kehittymään ympäristömuuttujien mukana. mitä enemmän systeemi alkaa olla ristiriidassa ympäristötekijöiden kanssa, sitä levottomammiksi kansalaiset käyvät ja sitä enemmän täytyy valvontakoneistoa tehostaa. Lopputuloksena on vallan keskittyminen, pöhötauti, “pakotie” ja joukkohaudat.
Jos kansalaiset olisivatkin ns. ‘oikeamielisiä’, “reiluja” - kuten smurffit - kansalaiset olisivat yksimielisiä, eikä tarvitsisi lainkaan keskitettyä valvontakoneistoa väliin, saati propagandakoneistoa. Mutta ‘oikeamielisyys’ vaatisi sitä, että ihmiset ajattelisivat - valvoisivat - mitä tekevät. Ihmisten, kuten eläintenkin, mieli (tunnelohko/intuitiivinen lohko) “on koodautunut” toimimaan yksilön henkilökohtaista etua ajatellen, ei kokonaisuutta ajatellen. Yleisesti ajatellaan, että kokonaisuuden hallinta, “objektiivisuus”, on sitä, että analysoidaan “matemaattisesti” miten kokonaisuus käyttäytyy. Sitten kun ihminen oppii ajattelemaan tunteellisesti/intuitiivisesti kokonaisuutta, kun oppii ajattelemaan molemmilla aivopuoliskoilla samaa asiaa, sitten vasta ihminen pääsee siihen elementtiin mihin hänet on alunperin luotu, pääsee puikkaamaan ulos klassisesta elämän oravanpyörästä (wheel of life).
“Kerropa minulle mitä vika on elää omien rajojen puitteissa laman aikana ja miten sinun mielestäsi pitäisi käyttäytyä.”
Ei kun kerro sinä minulle sitten jos/kun joudut KPMG:stä yt-neuvottelujen takia ulos etkä saa mistään töitä, että miksi olet tuolloin eri mieltä ajamastasi asiasta (anarko-kapitalismi) kuin mitä nyt tällä hetkellä olet.
-
Kundun:
“Tiedänpähän mitä seuraavassa taantumassa tulee tehdä.”
Saman tien kun alkaa nousukausi, unohdat kaiken - niinkuin kaikki muutkin jotka laman aikana “tietävät”. Nimittäin tämä lama jää viimeiseksi, tästä lähin kasvu jatkuu ikuisesti, turha enää pelätä mitään lamoja, niitä ei nykyisen laman jälkeen ole enää kuin puoskari-talousgurujen salaisissa haaveissa.
“Enkä edes taantuman kynnyksellä siirtänyt rahoja korkoihin tai sukanvarteen ihan vain katsoakseni kuinka käy, koska kyseessä on kuitenkin suhteellisen pieni summa.”
Köyhän ja rikkaan ero on siinä, että rikas tajuaa mikä on rahareikä, köyhä ei. Talo (investointi) on rahareikä (kunnossapito- ja lämmityskulut), auto on rahareikä (verot ja polttoaine), luottokortit ja kulutusluotot ovat rahareikiä (joudut maksamaan jokapäiväisestä peruskulutuksestasi korkoa), korkea jalostusaste on rahareikä (tuotteiden jalostusastetta nostetaan ainoastaan tilanteissa, joissa sillä voidaan lisätä yrityksen tuottoa, tavallisesti tuottoa voidaankin lisätä huomattavasti, sillä nykyajan ihmiset ovat tottuneet saamaan kaiken “valmiina”). Älä osta halpoja tuotteita (mm. vaatteita), jotka kestävät pari-kolme pesukertaa vaan kalliita ja laadukkaita (paitsi että näytät rikkaammalta, myös elintasosi on korkeampi - vaikka todellisuudessa rahaa kuluu kuukaudessa vähemmän kuin köyhillä!). Mainosten tehtävä on vedota tunteisiin, mainokset on suunnattu alemmille yhteiskuntaluokille, jotka reagoivat mielellään tunteella kaikkeen ja “haluuvat olla niinku rikkaat”, vaan katso kilohintoja ja ravintosisältöä kuten rikkaat tekevät. Älä luota poliitikkoihin äläkä pankkeihin, jotka lupailevat asioita, vaan mieti mitä (omia etuja) he ajavat takaa puheillaan tai onko kyse kenties jostain “viimeisestä oljenkorresta”. Nyrkkisääntö: vapaamuurareilla on joka sanassaan mitä he sanovat ja teossaan mitä he tekevät, joku taka-ajatus mitä tavallinen yksinkertainen kansalainen ei noteeraa, kuuntele ja seuraa varsinkin vapaamuurareiden sanomisia ja tekemisiä keskittyneellä mielellä ja kun olet heidän esittämiensä asioiden puolesta tai vastaan, muista että todellisuudessa olet taka-ajatusten puolesta tai vastaan: jos rupeat jälkikäteen ulisemaan että “ei, ei…”, niin vapaamuurari pistää jauhot suuhun, että “no miksi sitten olit tämän taannoisen asian, jota esitin, puolesta?”. Listaa jatkaakseni: yritä ymmärtää mikä on höpöhyödyke ja mikä todellinen tarpeellinen hyödyke: höpöhyödykkeiden markkinointi perustuu siihen, että on potkaistu ensin “tyhjästä” tarve tehdä tai omistaa jotain, sitten ikäänkuin vahingossa tarjottu tarpeeseen ratkaisu.
-
Seppo K
“Kyllä minä ainakin panostan myös suomalaisten firmojen ostoon koko ajan, voi toki olla että jotkut niistäkin kaatuvat, mutta suurimmalla osalla tulen moninkertaistamaan
omaisuuteni muutaman vuoden sisällä niillä. Uskallanpa lyödä vetoa, että aika monen hex 25 yrityksen 3- 5 vuoden pelkillä osingoilla maksetaan ko osakkeitten koko hinta, kun tämä rytinä on ohi parin vuoden kuluttua, eli 5-7 vuodessa, osakkeet ovat ilmaisia tuottokoneita.”
Tässä on kajlle oikein malliesimerkki miten vapaa markkinatalous alkaa nopeiden ympäristömuuttujien voimasta toimiaan yhteiskuntaa vastaan (markkinatalouden monarkismi).
-
Ihminen
“Täällä monessa kohtaa kehotetaan ostamaan ja kuluttamaan kuten ennen, mutta entä jos ei ole varaa ostaa kuten ennen, kun kaikki hinnat nousevat koko ajan.”
Voi sinua ihmispoloinen. Ymmärrän täydellisesti miltä sinusta tuntuu. Ei hätää! Pankit tarjoavat nyt edullisia kulutusluottoja. Maksat pois sitten kun lopetat laman alla kuluttamisen tai perintöhopeilla, tai kultasormuksilla sitten kun tulee avioero - tai miksipä ei sitten kun EKP kaatuu, ottaa nollakorkoista velkaa Sammosta ja maksaa sillä kulutusluotot pois - tai jos hyvin käy niin velan korkoprosentti on negatiivinen, jolloin velka maksaa itsensä alta pois!!
www hs fi/keskustelu/post!reply.jspa?messageID=2892797
Kaj (jäi mainitsematta):
“Ihan niin kuin ihmiset eivät itse ymmärtäisi mitä tarvitsevat, vaan koko talous pitää olla jonkun viisaan ihmisen hallussa joka kertovat kaikille mitä pitäisivät kuluttaa ja kuinka paljon.”
K U L U T T A J A T ovat “pesoonattomia” subjekteja markkinatalouden rattaistossa. Eivät todellakaan etukäteen tiedä mitä haluavat. Jos esimerkiksi niinkin pian kuin viikkoa etukäteen tietäisivät, kaikki hyödykkeet voitaisiin toimittaa puoleen hintaan suoraan tehtailta kotiovelle varausten perusteella ilman kalliita välivarastointeja, kirjanpitoja, hyllylle asettelmisia yms koukeroita. kuluutajat EIVÄT TIEDÄ MITÄ HALUAVAT. Kuluttaja ja ihminen on teknisestikin ottaen kaksi eri asiaa. Ihminen voi olla normaalielämässä ihminen, mutta silti hän on käyttäytyy markkinataloudessa “kuin kuluttaja”. Ja ymmärrät tämän asian vallan hyvin selittämättäkin.
Trubaduuri
Ei ole kyllä pitkään aikaan eletty sellaisia aikoja, jolloin “kaikki tarvittava” tuotettiin jokaisessa kylässä. Se johtuu siitä että ihmiset alkoivat erikoistua eri aloihin, koska sillä vietiin kehitystä eteenpäin ja elämäntaso ylöspäin. Mutta ei sitä voitu tehdä noin vain, vaan tarvittiin osaamista, luovuutta ja pääomaa. Ne paikkakunnat missä nämä tekijät löytyivät kehittyi muita nopeammin. Mitä enemmän keskittyy omavaraisuuteen, sitä enemmän elämänlaatu laskee.
Säästäminen ei ole koskaan huonoksi taloudelle, koska talouskasvu edellyttää säästämistä. Sitäpaitsi USA:n talous on jo pitkään ollut täysin riippuvainen siitä, että Kiina, Japani ja Saudi-Arabia kasaavat dollareita valuuttarahastoihin. Jos kyseiset maat purkaisivat rahastonsa niin hyperinflaatio olisi jo fakta, koska pelkästään Kiinalla on reilusti yli 1000 miljardia omassa rahastossaan. Muilla mailla on todennäköisesti saman verran. Jos
On varsin tärkeä puhua asioista niiden oikeilla nimillä jos haluaa säilyttää edes jonkinlainen taso keskustelussa. Itse asiassa alettiin muutta erilaisten termien merkitystä että ihmiset eivät ymmärtäisi mitä tehtiin. Inflaatio on loistava esimerkki siitä. Kiitos uuteen merkitykseen, valtio voi hyvin mielin painaa uutta rahaa ja sitten syyttää markkinataloutta ja ahneet yritykset hinnannoususta. Eikä se siihen jää. Keskuspankkien tärkein tehtävä väitetään olevan inflaation taisteleminen, vaikka keskuspankki on se laitos joka inflaatiota tuottaa.
Ikivanha taktiikka joka on toiminut loistavasti jo tuhansia vuosia. Eli kannattaa kyllä olla perillä
En kyllä sinun trubaduuri-linkeistä sen kummemmin piitaa, jos väität että USAssa ollut valvontaa ja sääntelyä. Täysin naurettava väite. Päinvastoin, loputon määrä sääntöjä ja valvontaa nimenomaan sen, että valitut pankit saavat toimia ihan miten haluavat. Keskuspankki nimittäin tarvitsee yksityisen sektorin pankit omaan toimintaansa. Siitä tuleekin sana financial-industrial complex.
Olen samaa mieltä kanssasi kommunismista. Kansantaloudellisti sen suurin ongelma on yksityisen omistusoikeuden täydellinen puute. Ilman sitä, mikään talousjärjestelmä voi toimia. Mises tiesi tämän jo 1920-luvulla ja selitti miksi sosialismi ei voi toimia kirjassaan “Socialism”.
Ihmisen omaintressi on aina ollut se mikä on vienyt kehitystä eteenpäin. Sen lisäksi ihminen on ymmärtänyt että hän hyötyy yhteistyöstä, on jopa riippuvainen siitä. Puhut koko ajan valvonnasta. Kuka valvoo heitä, jotka valvoo muita?
Minkä ihmeen takia olisi toista mieltä anarko-kapitalismista vaikka joutuisin työttömäksi? Käsittämätön väite taas. Ja riippumatta omasta tilanteesta, sano nyt miksi olisi väärin elää omien tulojen puitteissa. Sen saat kyllä selittää. Ja nämä henkilökohtaiset asiat voit jättää jatkossa pois. Tuliko selväksi?
Hauska kuriositeetti: Sivuston yhteistyökumppaneista löytyy yritys, joka vuodenvaihteessa jätti uusimatta määräaikaisen työsopimukseni. Olin ollut talossa kaksi vuotta 1-3 kuukauden mittaisilla sopimuksilla. Toki talossa rahaa riittää eikä taloustilanne ainakaan vielä ollut millään tavoin näkynyt tilausten määrässä (jotka itse asiassa hieman lisääntyivät), mutta ilmeisesti VARMUUDEN VUOKSI laitettiin päälle REKRYTOINTIKIELTO ja jätettiin määräaikaiset sopimukset uusimatta.
Älä ruoki lamaa -kampanja on ainakin omalta osaltani nyt peruutettu. Henkilökohtainen OSTOKIELTO iski päälle tämän kuun alussa ja on voimassa uuden työn, tyydyttävien työehtojen ja kohtuullisen (väh. 1600 e/kk) palkan löytymiseen saakka.
Turhaa vaivaa koko älä ruoki homma niin kauan kun systeemi systemaattisesti jauhaa vanhaan malliin. Katsotaanpa nyt vaikka viimeaikaisia uutisia : Yritykset pyrkii eroon ikääntyvästä henkilöstöstä, ja lama suo tähän hyvät edellytykset . Samanaikaisesti valtiovalta pyrkii nostamaan eläkeikää työvoiman turvaamiseksi. Jompi kumpi on hanurista - Kumpi , sitä sopii miettiä. Jos yritykset ovat oikeassa niim silloinhan eläkeikää pitää alentaa, kun ihmiset ikänsä puolesta ovat jo toimintakyvyttömiä ! Yritysten mielestä tuollainen raja on varmaankin siinä viiden kympin tietämissä - Rudolf Dieselin sanoin : “Kun on täyttänyt 45 , eikä voi enää mitään aikaan saada , on aika poistua “. Voi tämän asian kanssa olla myös aivan toisin, mutta käytäntö tällä hetkellä henkii uutta talvisodan mottoa : Kavereille ei jätetä !
Maa on täynnään työttoömiä ja julkisessa keskustelussa asiasta ei edes enää puhuta - työttömyys on teknisistä syistä tabu ja nyt puhutaan häveliäästi asiasta kiertoilmaisuin. Uppoaa se keskiverto kansalaiseen.
Paljonkos työ työttömyysprosentti nyt on - Kuka muistaa vai muistaako kukaan.
Ja pahemmaksi menee. Hiljakkoin luin Salon kaupunginjohtajan reissusta Vietnamiin - Oli hakemassa uutta työvoimaa, kun kotimaisesta väestä ei ole mihinkään, ovat ainakin kielitaidottomia jos ei muuta. Tottahan tuo on noin keskimäärin. Harvapa varsinaissuomalainen hanskaa vietnamia.
Laman kanssa taitaa olla samalla tavalla kuin alkoholismillakin : Pitää mennä aivan pohjalle ennen kuin ympäristössä tajutaan reagoida .
Odotellaan pohjalukemia.
Trubaduuri
Saat olla sitä mieltä että ihminen ja kuluttaja on kahta eri asiaa ja että jälkimmäinen on täys tollo jos haluat. En tule koskaan olemaan samaa mieltä. Päinvastoin.
Kaj:
“Mitä enemmän keskittyy omavaraisuuteen, sitä enemmän elämänlaatu laskee. ”
Juuri siksi pyritäänkin siihen, että erikoistuttaisiin mahdollisimman paljon. Mitä enemmän erikoitutaan, sitä intensiivisemmin voidaan keskittyä yksityiskohtien hiomiseen ja toisaalta tehokkuuden ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Kokoamalla tehokkuuden parantamisen nimissä isoja kokonaisuuksia samalla hyväksytään isojen kokonaisuuksien mukanaan tuomat haavoittuvuudet.
Kai sinä sen ymmärrät, että kolikolla on kaksi puolta? pyrit ainakin tämän palstan tekstien perusteella uskottelemaan, että aatteesi (’anarko-kapitalismi’) on täydellinen yhteiskuntamalli, jossa ei ole kuin positiivisia puolia. Neuvostoliittokin oli taistolaisuuden aikoihin täydellinen (kiiltokuva-)malli.
“Säästäminen ei ole koskaan huonoksi taloudelle, koska talouskasvu edellyttää säästämistä. Sitäpaitsi USA:n talous on jo pitkään ollut täysin riippuvainen siitä, että Kiina, Japani ja Saudi-Arabia kasaavat dollareita valuuttarahastoihin. Jos kyseiset maat purkaisivat rahastonsa niin hyperinflaatio olisi jo fakta, koska pelkästään Kiinalla on reilusti yli 1000 miljardia omassa rahastossaan. Muilla mailla on todennäköisesti saman verran.”
Niin, säästäminen olisi erittäin suositeltavaa varsinkin mitä köyhemmästä (koti-) taloudesta on kyse. Mutta nykytilanne on se, että rikkaat säästävät, köyhät elävät “elloslainoilla”. Monien isojen valtioiden valuutta on sidottu dollarin kurssiin, siksi on tavallaan “luontevaa”, että heillä on dollarivarantoja. Dollareita, jotka on sidottu pois kierrosta (kuten Smurffiina sitoi perunoita pois kierrosta). markkinat ovat “sopeutuneet” siihen, ettei näitä dollareita “ole olemassa” (talouden kierrossa). nyt kun esimerkiksi USA painaa lisää dollareita kerätäkseen “vaikutusvaltaa” eli siirtääkseen yhteiskunnan voimavaroja omaan käyttöönsä, tällöin isot dollariin sidotut maat toteavat, että “hetkinen, dollarin arvo tippuu, voimavaramme valuvat hukkaan!”, tällöin he pyrkivät “valuttamaan voimavaroja takaisinpäin” laskemalla varastoimansa dollarit markkinatalouden kiertoon. Kappas mokomaa, taaskaan mekanismi kääntyi yhteiskuntaa vastaan.
Sen takia on rikkauksien kerääntyminen eliitin sohvan sisään on vahingollista: kyllä rikkailla elintasoa riittää, mutta kun he kokevat tulleensa “väärin kohdelluiksi” kun esimerkiksi nafta kallistuu, he - finanssipoliittisella vaikutusvallallaan - “valuttavat yhteiskunnan voimavaroja” itselleen, pois alemmilta kasteilta toisin sanoen. Se, että säästämisaste olisi jakautunut myös (ETENKIN) alempiin tuloluokkiin, yksittäisillä ihmisillä olisi henkilökohtaista puskuria pahan päivän varalle. Köyhillä, jotka elävät kädestä suuhun, heillä esiintyy taloussuhdanteista riippumatta eniten henkilökohtaisia konkursseja. Tällaiset makrotalouden kannalta merkityksettömät sekvenssit voitaisiin neutraloida sillä, että alempia luokkia todellakin kannustettaisiin ajattelevaisiksi ja säästeliäiksi, eikä suinkaan kerskakuluttajiksi KUTEN AINA ENNEN TAANTUMAA ON TAIPUMUS TEHDÄ.
Tämä nykyinenkin pankkikriiseistä lähtölaukauksen saanut kriisikin ensinnäkin kehittyi sen myötä, että kuluttajia (alemmat kastit) kannustettiin valitsemaan väärin (intuitiivisesti, tunnepohjaisesti, tehokkaalla mainolla), suorastaan “koulutettiin” valitsemaan väärin. Pankit taas ajettiin kujalle juoksemaan keskenään kilpaa, mikä johti siihen, että pankit laskelmoivat omavaraisuusasteensa niin veitsenterälle kuin mahdollista. Laskelmissa käytetään “staattisia” diskonttauskertoimia ym oletuksia, joiden mukaan markkinoiden OLETETAAN kehittyvän B-A-U -tyyliin eli WM -skenaario. Ja koska elettiin ikuisen kasvun vaihetta, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa olemassakaan kuin se minkä excel antoi viivan alle.
“Itse asiassa alettiin muutta erilaisten termien merkitystä että ihmiset eivät ymmärtäisi mitä tehtiin. Inflaatio on loistava esimerkki siitä. Kiitos uuteen merkitykseen, valtio voi hyvin mielin painaa uutta rahaa ja sitten syyttää markkinataloutta ja ahneet yritykset hinnannoususta.”
pari vuotta sitten kun en ollut sen kummemmin tullut ajatelleeksi mitä valuutan arvon muutokset - inflaatio ja deflaatio - ovat, ymmärtämykseni rajoittui siihen, että “inflaatio on se kun tuotteiden yleinen hintataso nousee, mikä on pahasta” ja “deflaatio on se kun yleinen hintataso laskee mikä on hyvästä”. Vaikka sille, että valtio pumppasi lisää rahaa, olisikin ollut joku spesiaali termi, tavallinen kansalainen ei olisi koskaan elämässään törmännyt kyseiseen termiin. Ensimmäisen kerran aloin hahmottamaan inflaation ja deflaation “sielua” kun katsoin EKP:n lapsille tarkoitetun (suomenkielisen) opetusanimaatiovideon, jossa EKP:n setä selitti että “ohjauskoroilla pyritään pitämään inflaatiopeikko ja deflaatiopeikko lasipurkissa, kun tulee deflaatio, pyritään että kuluttajat ottaisivat enemmän velkaa….”.
Veikkaampa että kuka tahansa kuka vaan viitsii paneutua finanssipolitiikkaan, hyvin äkkiä saa selville mistä on kysymys. Mutta jos viitsii paneutua asiaan hiukan syvemmin kuin katsomalla EKP:n animaatioklippi, selviäisi, että valuutan arvon muutoksiin vaikuttaa yhtä lailla yleisen kysynnän/kulutuksen muutokset.
“Päinvastoin, loputon määrä sääntöjä ja valvontaa nimenomaan sen, että valitut pankit saavat toimia ihan miten haluavat.”
BUSTED.
Nimenomaan, miksi siis olet antanut DISINFOMAATIOTA, että “ei FEDin villiä menoa voida verrata itävaltalaisten anarki-kapitalismiin koska FEDillä oli valtava määrä valvontaa ja sääntöjä, ja se valvontahan nimenomaan aiheutti talouskriisin” - valvontaa ja sääntöjä, jotka valvoivat että ei FED kykeni toimimaan anarkisesti.
“Kansantaloudellisti sen suurin ongelma on yksityisen omistusoikeuden täydellinen puute. Ilman sitä, mikään talousjärjestelmä voi toimia. Mises tiesi tämän jo 1920-luvulla ja selitti miksi sosialismi ei voi toimia kirjassaan “Socialism”.”
Maalaisjärjelläkin ajateltuna yhteisomistus aiheuttaa eräänlaisen kroonisen stressitilan, tunteen, että yksilö on kykenemätön vaikuttamaan olosuhteisiin. Yhteiskuntajärjestelmä, joka aiheuttaa jännittetiloja ihmisissä (puhumattakaan voimistumisesta ja komplikoituvista jännitteistä!) aivan varmasti kaatuu ennemmin tai myöhemmin, koska huolimatta propagandasta, sensuurista, valvonnasta ym, ihmistä ei voi muuttaa täysin mekaaniseksi ajattelemattomiksi objekteiksi, “robotiksi” (tosin en ole tuostakaan aivan satavarma nykyisen kapitalismiyhteiskunnan menoa ihmetellessäni).
Sosialismi ja kommunismi olivat vain omantyyppisiään oppijärjestelmiä, yhteiskuntarakennelmia, jotka eivät toimineet käytännössä vaan hajosivat.
Kapitalismia, (ääri-)individualismia, kilpailutaloutta, kylmäverisyyttä, markkinamekanismien palvontaa ym länsimaisia hyveitä ja markkinointikikkoja perustellaan juurikin sillä ajatuksella, että “ettehän halua olla kommunisteja ettekä sosialisteja, ettehän halua olla kuten Hitler tai Staalin!”
Ääripäästä siirrytty toiseen ääripäähän.
Nimim. ‘Kundun’ille vielä mainitsisi sellaisen noista vapaamuurareista, että he suorastaan paistavat muusta tummanpuhuvasta porukasta omalaatuisella puhetyylillään, jossa asiatekstin seassa vilahtelee “tunnelatautuneita leimaavia adjektiiveja”, kuten hmmm… ‘hävytön’. Siis sellaisia joiden merkitys itse kontekstiin on olematon tai joilla suorastaan perustellaan koko ajatus, siis asiatekstin sisällä vilajaa lauseita, joiden “funktio” kokonaisuuden kannalta on tarkemmin ajateltuna hullunkurinen. Puhe itsessään jättää tiedostamattoman (ellei asiaan kiinnitä huomiota) alitajuisen tunneperäisen mielikuvan kuulijaan jostain pääajatuksen kannalta epäoleellisesta asiasta tai asiakokonaisuudesta.
“Puhut koko ajan valvonnasta. Kuka valvoo heitä, jotka valvoo muita?”
Sepä siinä: ei kukaan. Ihminen on laiminlyönyt tehtävänsä, palvelija joka nukkuu.
“sano nyt miksi olisi väärin elää omien tulojen puitteissa.”
Kapitalismissa kilpailu - jonka avulla siis ylläpidetään yhteiskunnan teknistä kehittymistä - kohdistuu ihmisen “tekniseen toimeentuloon”: ne jotka eivät pysty kehittämään yhteiskuntaa teknisesti, joutuvat elämään syömällä roskia roskiksista ja muutenkin erittäin rajoittunutta elämää - useimmissa maissa köyhät suorastaan kuolevat pois.
Siis kilpaillaan hengissä säilymisestä jonkun niinkin mitättömän asian kuin “ikuinen tekninen kehittyminen” takia. Eli järjestelmä pitää “keinotekoisesti” yllä samaa villissä luonnossa esiintyvää darwinistista selviytymiskamppailua, vaikka todellisuudessa ihmiskunta olisi täysin kykeneväinen kehittymään teknisesti - jopa tehokkaammin - tarvitsematta kiduttaa ja tappaa (”sivistyneesti”) niitä joilla on “huonompi käsi” kehittää yhteiskuntaa.
Nykyään kapitalisminkin ajatus yhteiskunnan teknisen kehittymisen mahdollistajana on kääntynyt päälaelleen: jokainen valtio pyrkii turvaamaan tulevaisuutensa ja “kilpailemaan” myös syntyvyydessä.
Jokainen maa (kiinaa lukuunottamatta) pyrkii luonnostaan maksimoimaan syntyvyyttä - vaikka joka ainoalle ihmiselle on selvää, että mitä isomman massan ihmisiä kunkin henkilökohtaisine hyödyketarpeineen luontoäiti saa riesakseen, sitä huonommin tisseissä on maitoa.
Ja kyllä tiedän, mikäli evoluutiomekanismin kannalta keskeinen asia - tarpeettomien ominaisuuksien (kuten häntä) surkastuminen tehostuu jos evoluutiomekanismin ei anneta toimia.
No, otetaan nyt esimerkiksi talitintit: ei nekään tapa toisiaan ja siitä huolimatta perimässä säilyy ominaisuus nimeltä ‘keltainen rInta/kupu’. Tiedätkö muuten miksi talitinteilla on keltainen kupu - tai miksi riikinkukolla on värikäs pyrstö? Siis ominaisuudet jotka sinänsä myös saalistajien kannalta ovat otollisia?
vinkki:
baariin => long island ice tea => karaoke => Matti ja Teppo
PS. mitä tulee minuun itseeni niin en ole (vielä) kertaakaan laulanut baarissa karaokea.
Niin, siis se, että tapetaan “huonoimmat” yksilöt, kyllä tehostaa evoluutiota entisestään, mutta tarvitseeko ihmisen jalostaa itseään esimerkiksi karvattomaksi nahkapalliksi - kun nykyään selviytyminen “luonnon armoilla” perustuu ulkoisten luontoäidin antimien soveltamiseen, (mm. vaatteet)?
Asiaan liittyen: mielenkiintoinen Jeesus Kristus Nasaretilaisen mielipide kyseiseen asiaan (Tuomaan Evankeliumista):
”Älkää tuhlatko aikaanne suremiseen, aamusta iltaan ja illasta aamuun, syömisestänne tai pukeutumisistanne.
Olette paljon parempia kuin liljat, jotka eivät puhu eivätkä pyöri.
Ja kun teillä ei ole vaatteita, mitä puette päällenne? Kuka lisää teille pituutta? Se sama antaa teille vaatetuksenne.”
Niin, siis se, että tapetaan “huonoimmat” yksilöt, kyllä tehostaa evoluutiota entisestään, mutta tarvitseeko ihmisen jalostaa itseään esimerkiksi karvattomaksi nahkapalliksi - kun nykyään selviytyminen “luonnon armoilla” perustuu ulkoisten luontoäidin antimien soveltamiseen, (mm. parranajokone)?
Asiaan liittyen: mielenkiintoinen Jeesus Kristus Nasaretilaisen mielipide kyseiseen asiaan (Tuomaan Evankeliumista):
”Älkää tuhlatko aikaanne suremiseen, aamusta iltaan ja illasta aamuun, syömisestänne tai pukeutumisistanne.
Olette paljon parempia kuin liljat, jotka eivät puhu eivätkä pyöri.
Ja kun teillä ei ole vaatteita, mitä puette päällenne? Kuka lisää teille pituutta? Se sama antaa teille vaatetuksenne.”
Trubaduuri
Ei ole olemassa täydellisiä malleja, koska ihminen ei ole täydellinen. Älä minua moiti omista väitteistäsi, kiitos.
Kiinalla on valtava dollarireservi koska maa on vielä riippuvainen USA:n ostovoimasta. Niin kauan kun dollarilla säilyy jonkinlainen arvo, jenkit voivat vielä ostaa kiinalaisia tuotteita. Siksi puhutaankin Kiinan ydinoptiosta. Sillä on ase tuhota USA:n taloutta, mutta tuhoisi samalla omansa. Nykyinen “mekanismi” on täysi katastrofi ja sen takia haluan vaihtaa parempaan. Ongelma ei ole
rikkauksien kerääntyminen kenenkään sohvaan, vaan keskuspankin lopputon rahatuotanto.
Et tieteenkään ole kuullut inflaation aidosta merkityksestä niin kuin moni muukin. Eihän valtion kouluissa meille sellaista tieteenkään opeteta, vaan syötetään neoklassismia ja keynesianismia ja niiden välimuotoja. Herranjestas, vielä tänä päivänä meille kerrotaan että Lincoln taisteli orjuutta vastaan ja että FDR:n New Deal ja WWII pelasti USA:n laman otteesta. Kyllä minäkin uskoin näihin valheisiin ja moniin muihinkin, ennen kun ymmärsin että eihän se näin kyllä ole.
“BUSTED.”
Nyt en kyllä ymmärrä ollenkaan mistä puhut. Mitä tekemistä FED:llä on anarko-kapitalismin kanssa? Se on nimenomaan finanssimarkkinan lopputon määrä sääntelyä joka mahdollistaa paperirahaa, keskuspankin rahaprässit ja murto-osajärjestelmää. Kaikki nämä on USA:n perustuslain vastaisia. Anarko-kapitalistisessa yhteiskunnassa ei olisi paperirahaa, eikä keskuspankki eikä murto-osajärjestelmää. Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa samat asiat ennen kun viesti menee perille?
Ai että maalaisjärjellä vai? 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli aika monta jotka uskoivat täysin sosialismiin ja vielä tänään on vaikka kuinka monta. Hyvin harva ihminen voi kansantalouden näkökulmasta selittää, miksi se ei voi toimia talousjärjestelmänä.
Et näköjään tunne kapitalismia yhtään, vaan olet tyytynyt kuuntelmaan vasemmiston propagandaa. Nojaa, sitä vastaan en aio väitellä sen kummemmin. Kapitalismi on liberalismin taloudellinen malli jonka mukaan tuotanto pitäisi olla yksityisomistuksessa. Liberalismi taas sanoo että jokaisella ihmisellä on oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Ei muuta.
Minä kysyin sinulta miksi olisi väärin elää omien rajojen puitteissa, ja sinä jatkat vaan kapitalismin mollaamista ikivanhalla vasemmistopropgandalla. Onko minun kysymys niin vaikeaa että et millään pystyt vastamaan siihen?
kunnon propagandaa tämä koko sivu. kunhan rikkaat yritykset koittavat varmistella ettei itselle vaan käy huonosti. heh heh
Kaj:
“Ei ole olemassa täydellisiä malleja, koska ihminen ei ole täydellinen.”
Niin ja se ilmiö, että joka asialla on omat negatiiviset puolensa, on yhtä luonnollista kuin että puiden lehdillä on sekä ylä että alapuoli. Se että systeemi/mekanismi kusee, se ei ole pohjimmiltaan ihmisen vika - jos kerran systeemi luodaan ihmistä varten. Jos mummo ompelee villasormikkaan ilman peukalon sormeumaa, ei se sitä tarkoita että lapsenlapsella on ylimääräinen sormi.
“Siksi puhutaankin Kiinan ydinoptiosta.”
Niin, totta puhuen öljyntuottajamaatkin voisivat sormia napsauttamalla ajaa Euroopan takaisin vuodelle kivi ja keppi.
“Ongelma ei ole
rikkauksien kerääntyminen kenenkään sohvaan, vaan keskuspankin lopputon rahatuotanto.”
Ongelma on talouden kierrossa olevan rahamäärän vaihteleminen. Se voi johtua monesta eri seikasta, jotka usein voimistavat toisiaan.
“Et tieteenkään ole kuullut inflaation aidosta merkityksestä niin kuin moni muukin.”
Omasta mielestäni inflaatio ilmiönä on kohtalaisen rautalangasta väännettynä tämän palstan alkupuolella (ks. ‘trubaduuri’ -linkki). Viitsitkö lukaista ja kerto mitä jäi kertomatta.
‘Valtio painaa rahaa - ja paljon’, niin no sehän on tehokkain ja käytetyin keino luoda inflaatiota, niin? Mutta ei ainoa mikä aiheuttaa inflaatiota. Kun yleinen hyödykkeiden tarjonta alenee, se myös aihuttaa inflaatiota, ja se voi alentua esimerkiksi logistiikkaongelmien tai primäärihyödykkeiden saatavuusongelmien takia.
“loputon määrä sääntöjä ja valvontaa nimenomaan sen, että valitut pankit saavat toimia ihan miten haluavat.”
“Anarko-kapitalistisessa yhteiskunnassa ei olisi paperirahaa, eikä keskuspankki eikä murto-osajärjestelmää. Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa samat asiat ennen kun viesti menee perille?”
Käsitellään niitä pankkien sähläyksiä mielummin Islannin kannalta - se on havainnollisempi tarkastelun kohde. Molempia (anarko-pankkipolitiikka ja anarko-kapitalismi) yhdistää sama “näkymätön käsi”: korostetun vapaa kilpailu.
“1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli aika monta jotka uskoivat täysin sosialismiin ja vielä tänään on vaikka kuinka monta. Hyvin harva ihminen voi kansantalouden näkökulmasta selittää, miksi se ei voi toimia talousjärjestelmänä.”
No, esimerkiksi edelleen Venäjällä on ongelmia katujen asfaltin kunnossapidon kanssa siitä syystä että kunnossapito-organisaatio vain “lepäilee laakereillaan” vailla motivaatiota saada laadukas lopputulos. Sitten jos ajateltaisiin, että “kaikki on kaikkien omaisuutta”, välineiden huollon ja kunnossapidon kanssa tulisi ongelmia koska kenelläkään ei ole motivaatiota suorittaa kunnosspitotoimenpiteitä.
Perimmäinen ongelma siis ei ole se, että ‘ei ole kilpailua’, vaan se, että ‘ei ole m o t i v a a t i o t a ‘.
Bueno. Siinä se: maailmankaikkeus pähkinänkuoressa.
“Hyvin harva ihminen voi kansantalouden näkökulmasta selittää, miksi se ei voi toimia talousjärjestelmänä.”
Pisti tosiaan tuo silmääni kommentissasi, että miksi pitäisi prosessoida yhteiskuntaa oletusarvoisesti ‘talousjärjestelmänä’?
Siksikö koska valkoinen mies ei ole nähnyt mitään muuta yhteiskuntaa kuin talousjärjestelmän?
“Kapitalismi on liberalismin taloudellinen malli jonka mukaan tuotanto pitäisi olla yksityisomistuksessa. Liberalismi taas sanoo että jokaisella ihmisellä on oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Ei muuta.”
Wsoyn Sivistyssanakirjan mukaan:
<>
<>
Olenko pahastikin väärässä jos edellä olevien tekstien perusteella teen päätelmän, että kapitalismi oli porvariston toimesta perustettu yhteiskuntarakennelma? En näe kapitalismin ja liberalismin välillä yhteyttä, harva köyhä liputtaa kapitalismia, mutta heidän täytyy vain elää kapitalismin alla, koska nykyajan yhteiskunta on rakentunut aika pitkälle kapitalismin rungolle.
“Minä kysyin sinulta miksi olisi väärin elää omien rajojen puitteissa”
Mikrotaloudesta käsin katsottuna ei mitään: “Jos kerran taskussa on potentiaalia, niin miksi ei hyödyntää sitä?”
Zoomataan vähän ulospäin niin että nähdään kokonaisuus.
“Jos kerran lompakossa on potentiaalia, niin miksi ei hyödyntää sitä?”
- kysyi pikkuveli.
“No ensiksi, koska se on faijan lompsa, toisekseen koska jätkäl ei oo viel mällikää alkanu lentää nii jätkä ei niiku tarvii niit kortsuj oikeest mihinkää tietsä”
- vastasi isoveli.
Wsoyn Sivistyssanakirjan mukaan:
kapitalismi: kapitaalin runsaaseen vaihtelevaan ja vapaaseen käyttöön perustuva talousjärjestelmä, jolle on tunnusomaista yksityisomistus ja valtiosta osittain riippumaton tuotanto, vaikka varsinainen suurkapitalismi toimiikin yhtiöinä (katsotaan porvariston valtakauteen kuuluvaksi; sana kuuluu ensi sijassa sosialistiseen ideologiaan, kommunistisesta manifestista alkaen.
liberalismi: vapaamielisyys, suvaitsevaisuus, vastakohtana jäykälle tai perinteiselle konservatismille sekä jyrkälle tai ankaralle radikalismille ja kollektivismille
Milläs kulutat jos ei ole mitään kulutettavaa, ts raha ei taivaasta tipu, ja jos ei ole työtä josta sitä voisi ansaita, niin eipä näillä päivärahoilla paljon kuluteta..!!Täyttä soopaa tämmöset kampanjat, osoitetttu rikkaille…me muut kulutetaan ainoastaan kengänpohjia kun leipäjonossa seistään..!Voisitteko vinkata näistä sivustoista tonne sossun puolelle niin nauravat varmaan partaansa siellä, lisääntynyt asiakaskunta mukaanlukien..!
Trubaduuri
Tieteenkin kaikilla yhteiskuntajärjestelmillä on negatiiviset puolensa, mutta se ei tarkoita, että kaikki järjestelmät olisivat yhtä hyviä/huonoja. Jotkut toimivat paremmin kuin muut, jopa paljon paremmin. Öljyntuottajamailla ei kyllä ole sellaista valtaa joka kuvittelet.
Kierossa olevan rahamäärän vaihteleminen ei ole sinänsä ongelma eikä ole koskaan ollut. Jos yleinen rahamäärä pysyy vakaana, sen arvo muuttuu ainoastaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Näin ollen säästäminen johtaa siihen, että korot laskevat, koska mitä enemmän pääomaa on saatavilla lainaksi, sitä halvemmaksi se tulee. Tämä tuntuu nyt olevan erityisen vaikea ymmärtää.
Inflaation merkitys ei ole mielipideasia. Se on hyvin määritelty sana. Linkkisi puhui deflaatiosta. Se on paljon nuorempi sana joka on keksitty inflaation alkuperäisen merkityksen muutoksen jälkeen. Inflaatio ei ole sama kuin hintojen nousu tai rahan arvon aleneminen. Ne ovat inflaation seurauksia. Cause and effect, kahta eri asiaa.
Islannilla oli ja on paperirahaa, keskuspankki ja murto-osajärjestelmää ja yllin kyllin sääntelyä. Tämän takia kilpailu nimenomaan ei ollut vapaa. Sen talousjärjestelmällä ei ollut mitään tekemistä anarko-kapitalismin kanssa. Oikeesti, onko tämä niin sinulle niin mahdotonta hahmotella?
Kukaan ei ole muistaakseni väittänyt, että sosialismin perimmäinen ongelma olisi kilpailun puute. Se on yksityisomistuksen puute.
Yhteiskuntaan liittyy aina talousjärjestelmä. Talousjärjestelmän toimivuus ratkaisee yhteiskunnan toimivuutta. Eli ilman toimivaa talousjärjestelmää koko yhteiskunta romahtaa.
”Olenko pahastikin väärässä jos edellä olevien tekstien perusteella teen päätelmän, että kapitalismi oli porvariston toimesta perustettu yhteiskuntarakennelma?”
Olet pahasti väärässä. Kapitalismilla ei ole mitään tekemistä porvariston kanssa, mutta onhan jo aikaisemmin huomattu, että mielipiteesi kapitalismista perustuu vasemmistopropagandaan.
”En näe kapitalismin ja liberalismin välillä yhteyttä, harva köyhä liputtaa kapitalismia, mutta heidän täytyy vain elää kapitalismin alla, koska nykyajan yhteiskunta on rakentunut aika pitkälle kapitalismin rungolle.”
No luepa sitten liberalismin suurten filosofien tekstejä ja kerro sitten minkälainen talousjärjestelmää he kannattivat. Thomas Jefferson, James Madison, Frederic Bastiat, Alex de Tocqville, Lysander Spooner, Lord Acton, Richard Cobden, Ludwig von Mises, Friedrich von Hayek ja muut klassiset liberaalistit kannattivat markkinataloutta, vapaa ja globaalinen kaupankäynti ja pieni, hyvin rajoitettu valtio.
Juuri köyhimmät ihmiset ovat hyötyneet kaikista eniten kapitalismista. Kyllä kuninkaat, keisarit, diktaattorit ja heidän kaverit elävät luksuselämää vaikka maassa on sosialismia, fasismia, teokratia tai mitä tahansa. Ainoastaan vapaassa maassa myös köyhillä voi säilyä jonkinlainen elämäntaso. On kyllä elämän ironiaa että sosialismi povataan köyhien työläisten ideologina, kun juuri sosialismi on aiheuttanut heille mittaamatonta tuskaa, kärsimystä ja kuolemaa. Jos haukkuu kapitalisteja siitä, että käyttivät halpaa työvoimaa hyväkseen hiilikaivoksissa ja tekstiilitehtaissa niin on syytä muistaa, että työntekijät olivat siellä vapaehtoisesti. Voiko sosialismin työleireissä kuolleista sanoa sama?
Jos tulo on 1.000 euroa kuussa, niin eikö olisi järkevintä yrittää pitää kulut alle 1.000 euroa kuussa? En ymmärtänyt sanakaan sinun pikkuveli-isoveli tarinasta. Millä ihmeen tavalla se liittyi keskusteluun?
Kaj:
“Jotkut toimivat paremmin kuin muut, jopa paljon paremmin.”
No voidaan sanoa noinkin. Tai sitten “Eri asioilla on erilaiset negatiiviset puolensa jotka vaikuttavat erilaisissa ympäristöolosuhteissa eri tavalla.”
“Öljyntuottajamailla ei kyllä ole sellaista valtaa joka kuvittelet.”
Oliko btw sattumaa, että pankkien virittämä rotanloukku laukesi juuri aiempaan superkorkean öljynhinnan aikoihin? Öljyn hinta pomppasi parissa kuukaudessa 70$/brr normihinnoista 140$/brr tasolle, Ja rekkamiehet ajelivat pillurallia keskustassa aivan sattumalta kaikki juuri kyseiseen aikaan? Korjausliike puolestaan sai pumppauskiintiöiden supistamisista huolimatta aikaan hinnan romahtamisen nykyiselle 40$/brr tasolleen mikä puolestaan aiheutti öljyntuottajamaissa katastrofin kun kaikki talouslaskelmat oli tehty öljynhinnan WM-skenaarion mukaan.
Teollisuus ja etenkin logistiikka pyörii öljyllä. Nykytilasta en osaa sanoa, mutta ainakin vuonna 2006 Suomen kaikesta liikenteestä 90,72% tapahtui öljyn voimalla. Eikä tarvitse öljyn hinnan paljoa nousta kun logistiikka muuttuu taloudellisesti kannattamattomaksi B I S N E K S E K S I .
“Jos yleinen rahamäärä pysyy vakaana, sen arvo muuttuu ainoastaan kysynnän ja tarjonnan mukaan.”
Juuri tätä olen yrittänyt sinulle selittää, mutta nyt totesit sen itse minulle.
“Näin ollen säästäminen johtaa siihen, että korot laskevat, koska mitä enemmän pääomaa on saatavilla lainaksi, sitä halvemmaksi se tulee.”
Niin tämä liittyy siihen, että jos valuutan määrää ei kokoajan lisättäisi, lainojen korot ohjautuisivat automaattisesti alemmiksi ihmisten säästäessä? Kyllähän se raha jossain määrin tällä tavalla käyttäytyy, mitä sitten?
Ja huom, siinä asiassa että valuutan kokonaismäärän pitäminen vakiona olisi “fiksua”, olen kanssasi samaa mieltä, mutta amerikkalaiset kapitalistit olivat sitä mieltä, että rahan määrää kannattaa muutella liiketoimintojen vauhdittamiseksi. Eivät huomioineet oppiensa negatiivisia komplikaatioita, siis amerikkalaiset “kolonialistikapitalistit”.
“Linkkisi puhui deflaatiosta.”
Sisälukutaitoa, poika:
**So far we have only looked at part of the equation, the supply of money. But what happens if the quantity of goods available increases? What if instead of having ten items we build ten more? We now have twenty items and only $10. 00 so once again each item is worth 50¢. **
So, Kaj Grüssner, according to this source, what would happen if the quantity of goods available DEcreases? Each item is worth $2. 00 - that means “antideflation” of which we normally call ‘inflation’.
“Inflaatio ei ole sama kuin hintojen nousu tai rahan arvon aleneminen. Ne ovat inflaation seurauksia. Cause and effect, kahta eri asiaa.”
It is so unimportant what has been the original sense of this term. Nevertheless, this subject is out-of-topic.
“Yhteiskuntaan liittyy aina talousjärjestelmä. Talousjärjestelmän toimivuus ratkaisee yhteiskunnan toimivuutta. Eli ilman toimivaa talousjärjestelmää koko yhteiskunta romahtaa.”
Yhteiskuntaan liittyy aina se, että hyödykkeitä/resursseja on kyettävä allokoimaan oikeassa suhteessa oikeisiin paikkoihin, muuten yhteiskuntaa ei tosiaan ole olemassa. Toki talousjärjestelmällä voidaan tarkoittaa myös yleisesti yhteiskunnan “resurssitaloutta” - riippumatta siitä millä työkaluilla (mm. raha) resurssit allokoidaan. Mutta oletin että taloudella tarkoitit nimenomaan rahaan liittyvää talouden kiertoa…
“1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli aika monta jotka uskoivat täysin sosialismiin ja vielä tänään on vaikka kuinka monta. Hyvin harva ihminen voi kansantalouden näkökulmasta selittää, miksi se ei voi toimia talousjärjestelmänä.”
…koska en ymmärrä mikä muu ajatus tuolla jälkimmäisellä lauseella voisi olla. Äkkiseltään luettuna se tarkoittaisi, että “tuskin on mitään syytä miksei sosialismi voisi toimia talousjärjestelmänä (yhteiskuntajärjestelmänä)”, mutta tiedän että et suinkaan ole sosialismia liputtamassa, joka muutenkin on osoittautunut toimimattomaksi. Voisitko selittää jotenkin palikkamaisesti mikä tuon jälkimmäisen lauseen punainen lanka on.
“vasemmistopropagandaan”
En ole altistunut vasemmistopropagandaan, vaan todennut kuinka lahjakkaasti kapitalistit ovat solmussa omien ajatustensa kanssa ja siksi olen halukas keskustelemaan aiheesta. Sinä olet ensimmäinen kapitalisti joka on uskaltutunut keskustelemaan asiasta, siitä kunniamaininta. Jos nyt aivan totta puhutaan, niin tämän keskustelun aika on ainakin kaksi kertaa käynyt mielessä että keskustelen todellisuudessa jonkun botin kanssa, harvoin tapaa ihmisiä joiden “maailmanjärjestys” on noin rajusti ristiriidassa itsensä kanssa. Mutta jos olet kuitenkin ihminen, niin en tarkoittanut pahalla: mutta sinun olisi syytä oma-alotteisestikin miettiä mitä ristiriitoja tuossa arvomaailmassasi on.
“Tieteenkin kaikilla yhteiskuntajärjestelmillä on negatiiviset puolensa, ”
Selittäisitkö liputtamasi oppijärjestelmän huonot puolet - oman näkemyksesi mukaan luonnollisesti. Ei siis hyviä puolia seassa vaan huonot puolet.
“Hayek ja muut klassiset liberaalistit kannattivat markkinataloutta, vapaa ja globaalinen kaupankäynti ja pieni, hyvin rajoitettu valtio.”
Olet siis sitä mieltä että liberalismi on “täydellisyyttä hipova” ilmiö ja sitä kautta kaikki liberalismiin viittaava myös “hipoo täydellisyyttä”. Tuo mielikuvilla markkinointi (”vastustat siis liberalismia, vastustat vapautta, olet siis poliittiselta aatteeltasi kommunisti, siis kuin Stalin”) on juuri sitä mistä varoitin eilen.
Kun minun kanssani keskustelet, on aivan turha perustella asioiden oikeellisyyksia tunnelatautuneilla adjektiiveilla ym populistisella kusetuksella mikä kyllä alempien kasten kansalaisiin imeytyy kuin pesusieniin.
Mielikuvat eivät tee asioista yhtään sen oikeampia tai väärempiä kuin mitä ne luonnostaan ovat.
En ole poliittisesti sitoutunut vaan ainoastaan peräänkuulutan kokonaisuudenhallintaa ja tietoisuutta. Väärät valinnat harvoin ovat ilkikurisuuden nimissä tehtyjä.
“Juuri köyhimmät ihmiset ovat hyötyneet kaikista eniten kapitalismista.”
Tässäkin on juuri sitä mistä yllä puhun. Tietenkin aiempaan kastijakoon perustuvaan yhteiskuntajärjestelmään verrattuna kapitalismi oli jonkin verran parempi vaihtoehto. inkkarit ja aboriginaalit saattavat tosin olla tästäkin asiasta eri mieltä, samoin kuin n e e k e r i t eli Afrikan rotu.
“Jos haukkuu kapitalisteja siitä, että käyttivät halpaa työvoimaa hyväkseen hiilikaivoksissa ja tekstiilitehtaissa niin on syytä muistaa, että työntekijät olivat siellä vapaehtoisesti.”
Ei, kun he olivat siellä koska eivät muualta saaneet rahaa jolla elättää perhe ja maksaa lasten koulunkäynti. Ei ollut vaihtoehtoja.
“Voiko sosialismin työleireissä kuolleista sanoa sama?”
Siis kolonialismikapitalistien työleireillä kuolleita amerikkalaisten demokraattien neekeriorjia ilmeisesti tarkoitat?
“Jos tulo on 1.000 euroa kuussa, niin eikö olisi järkevintä yrittää pitää kulut alle 1.000 euroa kuussa?”
No ilman muuta. Ja jos Kk ansiot on 400e silloin olisi järkevintä käyttää ainoastaan 400e.
Mutta mikä sinä olet viisastelemaan kun oma tulotasosi on 5000-6000€/kk ?
“En ymmärtänyt sanakaan sinun pikkuveli-isoveli tarinasta. Millä ihmeen tavalla se liittyi keskusteluun?”
(Huokaus.) Kyllä te anarkokapitalistit sitten ajattelette suoraviivaisesti.
Miksi faijalla on kortsuja lompakossa? Siihen on monta syytä. Ensinnäkin mutsin hyvinvoinnin vuoksi. Mutsissahan olisi potentiaalia porata uusia lapsia vaikka 9 kuukauden välein, enemmänkin jos sattuu tulemaan kaksosia. Toisaalta isoveljen ja pikkuveljen itsensä hyvinvoinnin takia vanhemmat eivät lisäänny anarkistisesti: kasvatuksen laatu kärsisi.
Kortsujen ottaminen faijan lompakosta ja esimerkiksi puhaltaminen ilmapalloiksi kuvaa toisaalta kapitalismia - hoksasit?
Kapitalismimekanismin päämäärä KÄYTÄNNÖSSÄ on…no:
k a s v u - i k u i n e n _ k a s v u .
Kun valuuttaa käytetään L E I K K I M I S E E N (”kortsujen puhaltaminen ilmapalloiksi”), äiti maa kärsii siitä.
Toisaalta lapsiluvun kasvu huonontaa vanhempien kykyä elättää ja kasvattaa lapsistaan “kunnon poikia” ja “kunnon tyttöjä”.
Toisaalta sillä, että pikkuveli EI käyttäisi isin kortsuja omiin leikkeihinsä, on myös sellainen “salainen” merkitys, että jos täten kapitalismin komplikaatio, eli rahan “väärinkäytön” komplikaatio, eli ikuisen kasvun pyrkimyksen komplikaatio - äitin(äiti-maan) potentiaalien (resurssien) hyödyntämisen maksimointin loppuisi, eli konkreettisen (=aineellisen) hyvinvoinnin päämäärätön kasvu loppuisi (palaisi kohtuulliselle “kestävän kehityksen” käyttöasteelle), tällöin ihmisillä, jotka elävät äiti-maan päällä, tulisi vaistonvarainen spontaani alitajuinen reaktio, että “ei ole mitään mieltä pyrkiä lisääntymällä täyttämään maata ihmisillä, joille ei käytännössä kuitenkaan riittäisi nasuja elämiseen”.
- Siis ilman mitään pakotteita - tai edes keppi-porkkanoita - ihmiset alitajuisesti alkaisivat kollektiivisesti alentamaan syntyvyyttä ja väkilukua terveelliselle tasolle. Se on geeneihimme “koodattu” reaktio, se että lisääntymishalut vähenevät olosuhteiden muuttuessa hyvinvoinnin kannalta alemmas.
Mutta niin kauan kuin kapitalistit - ja anarkokapitalistit - pitävät yllä illuusiota ikuisesta miltei rajattomasta kasvusta (tietenkin taantumia on välissä mutta niiden jälkeenhän kasvu jatkuu aina vaan hurjempana, kuten tiedostat ja ymmärrät), niin kauan valtionpäämiehet hokevat kuorossa lessujen kanssa että “lisääntykää ja täyttäkää maa”. Vaikka on sanomattakin selvää, että kyseinen mantra on eräs Raamatun kaikkein väärinymmärretyimmistä ‘Sanoista’.
-Vai onko?
Onko Raamatussa kenties jokin asia, joka olisi vielä tuotakin radikaalimmin ymmärretty väärin..??
Trubaduuri
On täysin selvä että kaikilla mallilla on omat negatiiviset puolensa ja vaikuttavat eri tavalla, mutta siitä huolimatta jotkut toimivat paremmin kuin muut ja tieteenkin järkevä pyrkiä löytämään se kukin yhteiskunnalle paras malli, eikö vaan?
Tämän päivän talouskriisin juuret istutettiin 2000-luvun alussa ja se olisi poksahtanut öljyhinnan muutoksesta huolimatta. Merkkejä tulevasta kriisistä oli havaittavissa kauan ennen öljyhinnan ennätyslukuja.
”Juuri tätä olen yrittänyt sinulle selittää, mutta nyt totesit sen itse minulle.”
Jahas, nyt alkoi suora valehtelu. No olihan sekin aistettavissa. Olen jo monta kertaa todennut että jos valuutta sidotaan konkreettiseen hyödykkeeseen, sen arvo vaihtelee hyödykkeen arvon mukaan. Keskustelu on ollut lähinnä siitä, mitä inflaatio tarkoitta. Olen yrittänyt selittää että inflaation en erittäin suppea käsite joka tarkoittaa rahan kappalemäärän kasvattamista painamalla lisää paperirahaa. Sinä olet yrittänyt upottaa kaiken maailman ilmiöitä mainittuun käsitteeseen.
Jos valuutan määrä ei koko ajan lisättäisi niin korot heijastelisivat todellinen markkinakorko ja sen kautta kuluttajien preferenssit. Se taas johtaisi siihen, että tuottajilla olisi paljon helpompaa ennustaa tulevia markkinaolosuhteita ja sopeuttaa omaa toimintansa sen mukaisesti. Sillä vältyttäisi myös kuplista, koska kiitos todelliseen markkinakorkoon ei syntyisi yhtä paljon virheinvestointia samaan aikaan. Esimerkiksi asuntojen osto on ollut mahdollista sen takia, että rahamäärä on lisätty sadoilla ja tuhansilla miljardeilla. Se on ajanut korot alas ja johtanut halpoihin lainoihin jotka on myönnetty kaikille haluttaville. Ilman nämä ilmasta luodut miljardit se ei olisi koskaan tapahtunut, koska valtaosa ihmiset olisi jo alusta lähtien ymmärtäneet että heillä ei ole varaa siihen. Nyt he tajuavat sen aivan liian myöhässä ja joutuu sen takia kärsimään tehdystä virheistään. Ja vielä tiedoksi että he jotka kannattavat paperirahaa, keskuspankkia ja murto-osajärjestelmää eivät ole kapitalisteja.
Jos artikkelin otsikko on deflaatio ja puhuu koko ajan deflaatio-ilmiöstä, niin se on artikkeli deflaatiosta vaikka mainitseekin sana inflaatio. Tarkistapa omat linkkisi ennen kun puhut niistä.
“It is so unimportant what has been the original sense of this term. Nevertheless, this subject is out-of-topic.”
Spoken like a true state propaganda distributor. Jos haluat levittää valtion, toimittajien ja hoviekonomistien propagandaa niin siitä vaan. Minä en alennu siihen.
Talousjärjestelmä on siis erittäin laaja käsite.
Kun lukee sinun mielipiteitä kapitalismista niin ne ovat kuin suoraan otettu jonkun vasemmistopuolueen pamfletista. Sinun kommentteja minun arvomaailmasta en ymmärrä ollenkaan, sillä olen pitänyt kiinni samasta linjasta koko keskustelun aikana. Se että sinulla on erittäin puutteellinen kuva kapitalismista ei ole minun vika, eikä minun ongelma. Minua ei vaivaa mitään ristiriitoja, joten en voi kommentoida perusteettomat väitteesi sen kummemmin.
Väitit että et nähnyt mitään liberalismin ja kapitalismin välistä yhteyttä. Minä vastasin toteamalla että kaikki klassiset liberaalistit kannattivat kapitalismia, joten kyllä näiden kahden välissä on aika vahva yhteys. En puhunut sanakaan mistään täydellisyydestä, sen keksit ihan omin päin. Lukutaidoista puheen ollen…
”Kun minun kanssani keskustelet, on aivan turha perustella asioiden oikeellisyyksia tunnelatautuneilla adjektiiveilla ym populistisella kusetuksella mikä kyllä alempien kasten kansalaisiin imeytyy kuin pesusieniin.”
Valitan, mutta sinä olet ainoa tämän keskustelun osapuolista joka on sortunut tähän. En tiedä, miten indiaanit, aboriginaalit taikka Afrikan alkuasukkaat liittyvät tähän keskusteluun, mutta oletan että sinun mielestä kapitalismi on samaa kuin kolonialismi ja kansanmurha.
”Ei, kun he olivat siellä koska eivät muualta saaneet rahaa jolla elättää perhe ja maksaa lasten koulunkäynti. Ei ollut vaihtoehtoja.”
Heillä oli vaihtoehtoja, mutta ne olivat paljon huonoimmat. Eli kapitalisteja haukutaan siitä, että he tarjoisivat näille ihmisille paremman vaihtoehdon. Kyllä ihmisiä voidaan syyttä monista asioista, mutta tämä ei kyllä ole yksi niistä, ei ainakaan minun mielestäni.
”Siis kolonialismikapitalistien työleireillä kuolleita amerikkalaisten demokraattien neekeriorjia ilmeisesti tarkoitat?”
Et tule koskaan ymmärtämään sana ”kapitalismi”, ethän?
”No ilman muuta. Ja jos Kk ansiot on 400e silloin olisi järkevintä käyttää ainoastaan 400e.
Mutta mikä sinä olet viisastelemaan kun oma tulotasosi on 5000-6000€/kk ?”
Mitä väliä on sillä, mikä on ihmisen tulotaso? Jos tienaat 10.000 euroa kuukaudessa, niin kannattaa myös pitää kulut alle 10.000. Periaate soveltuu tulostasosta huolimatta. Hyvä että onnistuit vastaamaan näinkin helppoon kysymykseen jo kolmannella yrityksellä. Kommenttisi loppuosaa en kommentoi sen enempää. Täysin päätöntä ja irrelevanttia hölynpölyä.
Silkkaa hölynpölyä!
Möhkäle
11.01.2009 at 03:11
“Kumpi nyt loppujen lopuksi on suurempi uhka: ohimenevä taantuma tai lama vai pysyvä ilmastonmuutos?”
Lama voidaan estää, mutta ilmaston muutos on väistämätön eikä sitä rahalla hidasteta.
Kaj:
“Tämän päivän talouskriisin juuret istutettiin 2000-luvun alussa ja se olisi poksahtanut öljyhinnan muutoksesta huolimatta. Merkkejä tulevasta kriisistä oli havaittavissa kauan ennen öljyhinnan ennätyslukuja.”
Olinkohan ala-asteen tokalla vai kolmannella luokalla kun oivalsin, että ikuinen kasvu, kulutus, jne jossain vaiheessa aiheuttavat kriisin - en toki ajatellut termeillä, mutta mielikuvallisesti. Enkä ole lähtöisin mistään vasuriperheestä vaan ylemmän keskiluokan kapitalistiperheestä ja maaseudulta, missä lapset oppivat tekemään ‘pitkää päivää’ stressaamatta ennenkuin oppivat lukemaan, senkin ennen kuin aloittavat koulunkäynnin.
Ongelmat (kasvun rajojen kanssa) ovat olleet tiedossa kauan kauan aikaa sitten, jo ensimmäisen öljykriisin aikoihin ymmärrettiin että kasvulla on rajansa. Mutta yhteiskunta on täytetty kaikenlaisella “taustakohinalla” kuten karamellinvärisillä 0,1mm:n paksuisilla mainoksilla jotka lupaavat parempaa tulevaisuutta kaikille jotka ostavat kyseisen tuotteen. Ihmiset ovat vähitellen unohtaneet itsensä.
“Olen yrittänyt selittää että inflaation en erittäin suppea käsite joka tarkoittaa rahan kappalemäärän kasvattamista painamalla lisää paperirahaa. Sinä olet yrittänyt upottaa kaiken maailman ilmiöitä mainittuun käsitteeseen.”
Valpola: Suuri sivistyssanakirja, WSOY, Juva 2000:
**inflaatio
hintatason yleinen nousu (hintainflaatio) mihin liittyy vastaava rahan arvon huononeminen rahajärjestelmän sisällä (ei välttämättä suhteissa toisiin valuuttoihin)**
“Se taas johtaisi siihen, että tuottajilla olisi paljon helpompaa ennustaa tulevia markkinaolosuhteita ja sopeuttaa omaa toimintansa sen mukaisesti. Sillä vältyttäisi myös kuplista, koska kiitos todelliseen markkinakorkoon ei syntyisi yhtä paljon virheinvestointia samaan aikaan.”
No periaatteessa näin, mutta muistathan, että hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnen muutokset vaikuttavat valuutan arvoon - etenkin kun valuutan kokonaismäärää pidetään samana. Kapitalistit - jotka siis pyrkivät maksimaaliseen rahalliseen voittoon - pyrkivät maksimoimaan oman tuottamansa hyödykkeen kysyntää, mikä siis aiheuttaa deflaatiota eli rahan arvon muuttumista. Rahan arvon muuttuminen puolestaan vaikeuttaa tulevien markkinaolosuhteiden ennustamista. Olemmeko samaa mieltä tästä asiasta?
“Spoken like a true state propaganda distributor.”
That argumentation was about the geunine sense of the term ‘inflation’ of which is uncovered above.
“Afrikan alkuasukkaat liittyvät tähän keskusteluun, mutta oletan että sinun mielestä kapitalismi on samaa kuin kolonialismi ja kansanmurha.”
Ei varsinaisesti, kolonialismi on kapitalismin “tytäryhtiö”, taloudellisen voiton tavoittelu molemmissa lähtökohtana. Knoppitieto: yhtä (afrikkalaisperäistä) timanttisormusta kohden kuolee yksi afrikkalainen timanttikaivoksen työntekijä. Länsimaissa kun ihmiset rakastuvat ja menevät naimisiin, Afrikassa tapetaan yksi neekeri. Siis nykyaikana.
“Heillä oli vaihtoehtoja, mutta ne olivat paljon huonoimmat. Eli kapitalisteja haukutaan siitä, että he tarjoisivat näille ihmisille paremman vaihtoehdon.”
Kilpailutalous. Maassa maan tavalla.
“Jos tienaat 10.000 euroa kuukaudessa, niin kannattaa myös pitää kulut alle 10.000. Periaate soveltuu tulostasosta huolimatta.”
En ole sitä väittänytkään että velaksi eläminen olisi ratkaisu heille, jotka narskuttelevat kengänpohjiaan. Ja heitä on niin paljon jo, että kirkon ruoka-apu ei riitä. Ethän vain itsekin paraikaa mutusta kirkon hätäapuna kansalaisille jaettua patonkia??
-
Emmi-Lotta:
“Silkkaa hölynpölyä!”
Siis totta puhuen niin minäkin sinua, mutta riippumatta siitä oletko samaa vai eri mieltä asioista kuin mitä minä.
Trubaduuri
Ikuisesta kasvusta on tieteenkin vähän vaarallista puhua, mutta maltillinen jatkuva kasvu ilman tämän luokan talouskriisejä on täysin mahdollista. En välitä ollenkaan minkälaisesta perheesta olet, sillä ei ole merkitystä. Voin vain todeta että ne mielipiteet kapitalismista jotka olet esittänyt tässä keskustelussa ovat kuin haettu punaisesta kirjasta.
Voit siteerata mikä sanakirja tahansa, se ei todistaa muuta kuin se, että propagandatemppu oli varsin onnistunut.
Hyödykkeiden kysyntä ja tarjonta vaikuttavat niiden välisiin suhteisiin ja myös rahan arvoon. Se on ihan luonollinen ilmiö joka on täysin havaittavissa. Ei voi sanoa, että kapitalistit pyrkivät maksimaaliseen rahalliseen voittoon. Ensinnäkin kapitalisteja ovat ne jotka kannattavat kapitalismia, ja se voi olla kuka tahansa, köyhästä lastentarhanopettajasta rikkaaseen pankkiiriin. Toiseksi kaikki ihmiset pyrkivät maksimoimaan henkistä hyvinvointiaan. Jos jonkun hyödykkeen tarjonta supistuu mutta kysyntä pysyy ennallaan, niin sen hinta yleensä nousee. Se taas tarkoittaa sitä, että jonkun toisen hyödykkeen kysyntä pienenee joka johtaa alempaan hintaan. Se hyödyke voi olla mikä tahansa, myös talousjärjestelmän käyttämä raha.
Niin, olen kyllä kertonut inflaatio-sanan historia ja merkitys.
On se kyllä kummallista että kapitalismi on niin vaikeaa ymmärtää. Ensinnäkin niin taloudellisen voiton tavoittelu on yrittäjyyden lähtökohta. Kapitalismi on talousjärjestelmä, liberalismin taloudellinen malli, joka käsittelee kansantaloudellisia kysymyksiä kuten tuotantotekijöiden omistus, minkätyyppinen raha pitäisi käyttää, minkälaisia instituutioita pitäisi olla, minkälainen markkina ja näin pois päin. Sillä ei ole mitään tekemistä taloudellisen voiton tavoittelun kanssa.
“Kilpailutalous. Maassa maan tavalla.”
Et pystynyt parempaan? No hyvä että kuitenkin ymmärsit millä tavalla nimenomaan köyhät ovat hyötyneet kapitalismista. Ilman sitä, miljoonat ihmiset olisivat nähnyt nälkää eikä heillä olisi ollut mahdollisuutta ansaita palkkatuloa.
En taaskaan ymmärrä sinun kirkon hätäapu –kommentti. Totesin vain, että tulotasolla ei ole vaikutusta tulojen rajojen puitteissa elämiseen, periaate soveltuu yhtä lailla. Millä tavalla kirkon ruoka-apu on relevantti tähän keskusteluun?
tämä taisikin mennä joidenkin julkisuushakuisten tarinoinniksi. lässähti koko sivusto.
Kaj:
“Voit siteerata mikä sanakirja tahansa, se ei todistaa muuta kuin se, että propagandatemppu oli varsin onnistunut.”
…että inflaatio tarkoitti alunperin ainoastaan sitä operaatiota, että printataan seteleitä lisää.
“Ensinnäkin kapitalisteja ovat ne jotka kannattavat kapitalismia, ja se voi olla kuka tahansa, köyhästä lastentarhanopettajasta rikkaaseen pankkiiriin. Toiseksi kaikki ihmiset pyrkivät maksimoimaan henkistä hyvinvointiaan.”
Ymmärsit varsin hyvin että tarkoitin nimenomaan johtoasemissa olevia kapitalisteja, en lastentarhaopettajia. Konteksti!
“Ensinnäkin niin taloudellisen voiton tavoittelu on yrittäjyyden lähtökohta. Kapitalismi on talousjärjestelmä…… Sillä ei ole mitään tekemistä taloudellisen voiton tavoittelun kanssa.”
- aivan…
“No hyvä että kuitenkin ymmärsit millä tavalla nimenomaan köyhät ovat hyötyneet kapitalismista. Ilman sitä, miljoonat ihmiset olisivat nähnyt nälkää eikä heillä olisi ollut mahdollisuutta ansaita palkkatuloa…..”
Olemme varmasti samaa mieltä tästä seuraavasta perusilmiöstä. Harvoin - erittäin harvoin - tosin esiintyy poikkeuksiakin, mutta periaate on tämä:
Mitä suurempi yritys on kyseessä, sen tuotantotehokkaammasta yrityksestä on kyse, mikä tarkoittaa edullisempia hintoja, massatuotantoa, siten isompaa markkina-asemaa.
Uuden kilpailijan, jolla ei ole esimerkiksi kilpailijoita edistyneempää tuotantotekniikkaa tai muuta liiketaloudellista etua/profiloitumista, pyrkiä enää samoille markkinoille. Tämä johtaa suuryritysten muodostumiseen - esimerkkinä vaikkapa päivittäistavarakaupan puolelta Sokos-ketju ja Kesko-ketju.
Tuotteet ovat edullisempia ja toisaalta markkinointi hoidettu kunnolla, tuttu bröndi, palvelut paremmin saatavilla, hinnat edullisempia: siksi kuluttajat käyttävät isojen yritysten palveluita. Eli isojen firmojen tarjoamien hyödykkeiden kysyntä kasvaa, mikä tarkoittaa toisaalta sitä että muiden firmojen kysyntä heikkenee, mikä johtaa alempiin hintoihin - toisin sanoen heikentää pienempien firmojen kannattavuutta…..
“…. Jos jonkun hyödykkeen tarjonta supistuu mutta kysyntä pysyy ennallaan, niin sen hinta yleensä nousee. Se taas tarkoittaa sitä, että jonkun toisen hyödykkeen kysyntä pienenee joka johtaa alempaan hintaan.”
…. siis isot firmat käytännössä savustavat pienet firmat pois markkinoilta - paitsi omilta markkina-alueiltaan, myös yleisemmin kysynnän heikkenemisen kautta. Kaikki tämä tapahtuu “sivistyneesti”, kapitalismin, siis nimenomaan ANARKO-kapitalismin, oppeja noudattaen. Tuotteiden hintojen minimoimisen nimissä.
Nämä isot yritykset tarjoavat työpaikan tietylle osalle väestöä, mutta toisaalta täyttävät useimmat markkinaraot => vähentävät vapaana olevien markkinarakojen määrää, heikentävät “miljöön” muuta markkinatoimintaa valuttamalla potentiaalin (=”rahalliset resurssit”) itselleen.
Loppuviimein siis vääristävät kansantaloutta - allokoivat resursseja yhteiskunnan edun (hyvinvoinnin) kannalta epätasaisesti - joskin hyödykkeiden hinnat pysyvät alhaisina, toisaalta siten varmistaen ettei uusia yrityksiä pääse (kannata perustaa) samoille markkina-apajille: toisin isot yritykset kykenevät nostamaan tehokkuutensa niin ylös, että vakavasti otettavia kilpailijoita ei enää esiinny - kilpailu vääristyy:
kilpailua - sellaisena kuin mitä se kapitalismin pyhien oppien mukaan alunperin ajateltiin olevan vääristyy - ei enää esiinny.
Tämä taas aiheuttaa suuryrityksissä “pöhötautia”, mikä hidastaa talouden “näkymättömän käden” aikaansaamia korjausliikkeitä. Ja mitä hitaammin talous korjaa itse itsensä, sen enemmän vahinkoa aiheutuu yksittäisille mikrotalouden kansalaisille, joilla olisi polttava tarve jollekkiin hyödykkeelle - esimerkiksi sähköpolkupyörä - mutta niitä vain ei ole markkinoilla vielä.
- Mutta ei hätää: patenttihakemukset on vetämässä Helkamalla ja Tunturilla! Uusia tuliteriä ja äärimmäisen energiatehokkaita polkupyöriä on saatavilla siinä, hetkinen…kuuuden viiva kahdeksan vuoden kuluttua -
Jotenka, kuuntele Kaj Grüssner, Joukahainen: itävaltalaisten anarko-kapitalismi ei enää toimi nykyisessä globaalissa markkinataloudessa, jossa lähes kaikki keskeiset markkinasektorit ovat suvereenisti hidasliikkeisten suuryritysten hallussa.
Jos edelleen olet jostain asiasta eri mieltä, kopioi tekstini ja MUUTA kirjoittamiani lauseita sellaisiksi että ne vastaavat omia näkemyksiäsi asiasta
“En taaskaan ymmärrä sinun kirkon hätäapu –kommentti. Totesin vain, että tulotasolla ei ole vaikutusta tulojen rajojen puitteissa elämiseen, periaate soveltuu yhtä lailla. Millä tavalla kirkon ruoka-apu on relevantti tähän keskusteluun?”
Voi poikaseni joka tienaat 10000€ kuussa, ei ihminen pysty elämään neljän sadan euron kuukausituloilla: 350 euroa menee pelkästään kämpän vuokraan sekä LVI -kustannuksiin. Siinä tilanteessa ei ole ainoa vaihtoehto on dyykkaaminen tai kirkon hätäapuna jaettava ruoka. mutta hätäapuna jaettavaa -ilmaista - ruokatavaraa käyvät hakemassa bemareillaan myös KAPITALISTIT, jotka ovat sitä mieltä, että “jos kerran on potentiaali jota voi hyödyntää, miksi ei hyödyntää ilmaista potentiaalia??”
Siis onko se kirkon vika että rikkailla kapitalisteilla on mahdollisuus käydä hakemassa köyhien nenän edestä ilmaista ruokaa?
Äläkä valehtele minulle tässä asiassa: tiedän tasan tarkkaan miten kapitalisti ajattelee.
hyvis:
“tämä taisikin mennä joidenkin julkisuushakuisten tarinoinniksi. lässähti koko sivusto.”
Niimpä: juuri SINULLEHAN minä nimenomaan selvitän talouden rakenteita, en niinkään tuolle japanilaiselle vaiko kiinalaiselle keskustelubotille.
-
terveisin
Vaka Vanha Väinämöinen.
imekööt paskaa koko suomi vaan! vittu hyvä vaan että on lama saatana! muistakaa ihmeessä että nyt ostakaa vaan halvinta ja säästäkää vitusti! niin minä teen ainakin! tämä verohuoramaa on niin paska että tekis mieli räjäyttää maailmankartalta pois!
Trubaduuri
Ymmärsit varsin hyvin että tarkoitin nimenomaan johtoasemissa olevia kapitalisteja, en lastentarhaopettajia. Konteksti!
Ei ole mitään eroa johtoasemissa olevien kapitalistien ja lastentarhaopettajakapitalistien välissä. Molemmat kannattavat sama talousjärjestelmää.
“- aivan…”
Mukavasti leikattu, olet siis vajonnut sille tasolle. Mutta ymmärsitkö nyt että maksimaalisen voiton tavoitteleminen kuuluu nimenoman yrittäjyyteen. Tavoittelu on ylipäänsä ihmisten aktiviteettia. Talousjärjestelmällä ei ole omaa agendaa eikä omat tavoitteet.
Ei voi sanoa että mitä suurempi yritys sitä tehokkaampi. Isolla koolla on hyvät puolensa, mutta isoissa organisaatiossa vallitsee usein mittava byråkratia, joka voi johtaa alhaisempaan tehokkuuteen. Sitäpaitsi joka yritys pitää pysyä tehokkaana, muuten se alkaa menettää markkinaosuttaan. Elettiin aika monta vuotta siinä uskossa, ettei kukaan pystyisi haastamaan Microsoftia, koska se oli ja on vieläkin niin valtavan iso. Mutta Applelillä on jo 10 prosentin markkinaosuus USAssa ja kasvaa joka vuosi hirvittävällä tahdilla.
Jos on tehokkaampi tuottaa jonkun hyödykkeen tai palvelun yhdessä tai parissa valtavassa yrityksissä ja tämä johtaa alhaisiin hintoihin, niin sehän on tottakai yhteiskunnan hyväksi. On erittäin tärkeää että resurssit käytetään tehokkaasti. Vapaa markkina takaa sen että tehokkain tapa löytyy.
En ymmärrä miksi vieläkin yrität selostaa mitä kapitalismin oppeja sanovat, kun et ilmiselvästi tunne kapitalismin oppeja. Jos isot tuottajat ovat niin tehokkaita että potentiaalliset kilpailijat eivät pärjää niin hyvä vaan. Jos he alkavat sikaila, nostaa hintoja ja alentaa tehokkuuttan, silloin avautuu heti saumaa uusille tuottajille. Tämä toimii kannustimena suurille yrityksille pysymään tehokkaana. Nokialla on valtava markkinaosa koko maailman kännykkämarkkinasta. Uskallan väittää että se siitä huolimatta investoi tosi paljon rahaa, aikaa ja työvoimaa pysyäkseen markkinajohtajana.
“itävaltalaisten anarko-kapitalismi ei enää toimi nykyisessä globaalissa markkinataloudessa,”
Aika outo väittää että se ei “enää toimi” kun neoklassinen ja keynesianismin malli on hallinnut koko maailman talouden viimeiset 100 vuotta. Pitäisi jo olla aika selvää, että en ole samaa mieltä sinun kanssasi kovin monista asioista. Sen voin kyllä sanoa että patentit hyvin usein on tominut ja toimii edelleen kehityksen esteenä. Sen takia itävaltalaiset eivät yleensä tykkää niistä.
Tämä tuntuu olevan hämmästyttävän vaikeaa. Puhun siis periaatteesta, eli riippumatta sinun tulotasosta, niin on hyvä pyrkiä pysymään tulojesi puitteissa. Ei muuta. Ja vielä kerran, kapitalistin olemisella ei ole mitään tekemistä sinun varallisuuden kanssa. Myös tämä on näköjään mahdotonta ymmärtää.
“Siis onko se kirkon vika että rikkailla kapitalisteilla on mahdollisuus käydä hakemassa köyhien nenän edestä ilmaista ruokaa?”
Kirkko suo kaikille saman mahdollisuuden. En usko että rikkaat ihmiset hakevat kirkolta ruokaa, koska se tuskin vastaa heidän laatuvaatimuksia.
“Äläkä valehtele minulle tässä asiassa: tiedän tasan tarkkaan miten kapitalisti ajattelee.”
Et tosiaankaan tiedä, se on tullut jos varsin selväksi. Et edes tiedä mitä kapitalisti on, vaikka olen jo moneen kertaan sen selittänyt sinulle.
“Niimpä: juuri SINULLEHAN minä nimenomaan selvitän talouden rakenteita, en niinkään tuolle japanilaiselle vaiko kiinalaiselle keskustelubotille.”
Siis oletko seonnut ihan täysin?
Lama—-kuulostaa pahalle ja usealle onkin sitä . Omalla kohdalla voin kertoa , että meitä kyllä koskettaa ja kovasti. Itse olen pieneläkeläinen ja miehelleni ilmoitettiin loppiaispäivänä että lomautus alkaa seuraavana (07.01.2009). Mitään tietoa ei tullut aiemmin ja siksi tilanne on paha. Mutta viime lamasta oppineena tiedän , että elämä jatkuu kuitenkin , vaikkakikn kaikista menoista on tingittävä reilusti sinne saakka kunnes mieheni korvaukset alkavat tulla . Minusta lama on toisaalta hyväkin , koska ihmisten on pakko ajatella asioita syvällisemmin.Ei tavara eikä raha tuo onnea kenellekään . Ehkä suomalaiset nyt huomaavat ystävien tärkeyden , ainakin toivon niin .
“Jos edelleen olet jostain asiasta eri mieltä, kopioi…”
Kaj:
“Pitäisi jo olla aika selvää, että en ole samaa mieltä sinun kanssasi kovin monista asioista.”
Juu, ehkä vähän väärin muotoilin lauseen. Semmoinen tärkeä asia huomioitava, että nämä asiat joista olemme keskustelleet, eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan sellaisia asioita, jotka ilmenevät konkreettisessa elämässä - todellisuudessa - omanlaisinaan ilmiöinä kaikkine hyvine ja huonoine puolineen, ongelmineen, komplikaatioineen jne tekijöineen.
Tämmöisissä asioissa ei ole merkitystä sillä kuka on mitäkin mieltä, vaan sillä, että miten hyvin kyetään hahmottamaan kokonaisuus: eli millä lailla erilaiset opit todellisuudessa käyttäytyvät nykyisten ympäristömuuttujiemme vallitessa.
“Sen voin kyllä sanoa että patentit hyvin usein on tominut ja toimii edelleen kehityksen esteenä. Sen takia itävaltalaiset eivät yleensä tykkää niistä.”
Ei välttämättä esteenä - omien PATENTOITUJEN ratkaisujen omistaminen on tietenkin kilpailuetu…joku voisi tosin kutsua patentointia myös kilpailun vääristämiseksi…oli miten oli, jos haetaan esimerkiksi globaalia patenttia jollekkin ratkaisulle (yleensä kannattaa hakea jos on uusi ja potentiaalinen), pelkkä patentointiprosessi kestää kaksi vuotta.
Esimerkiksi led-käyttöiset katuvalot on kehitetty(muistaakseni Rovaniemellä jopa koeajettu) jo mutta byrokratiaviidakkoon hukkuneet, samaten paperin muuttaminen kovavillan kaltaiseksi k-arvoltaan lähes uretaania vastaavaksi eristemateriaaliksi aiheuttamalla kuitujen paisumisreaktio jonkun kemikaalin avulla, sekin junnaa jossain. ILTO:lla (ks ‘trubaduuri’ -linkki) puolestaan on joku rakennusten lämmitystarpeen jopa 30%:iin rysäyttävä talokonsepti. Ne ovat luonnollisesti jossain.
On täysin ymmärrettävää että itävaltalaiset vierastavat patenttisysteemiä: itävaltalaisopit “edellyttäisivät” markkinoilta nopeita refleksejä komplikaatioiden ilmaantumisen estämiseksi. Komplikaatioita siis syntyy jos syntyy nopeassa tahdissa tarve jollekkin uudelle tai “retro-hyödykkeelle”, niin nopea etteivät markkinavoimat ehdi vastaamaan siihen, vaan välttämättömän hyödykkeen puute lyö päälle “vikasietotilan” yhteiskunnassa.
Poikkeustilalainsäädännön.
“En usko että rikkaat ihmiset hakevat kirkolta ruokaa, koska se tuskin vastaa heidän laatuvaatimuksia.”
Pari-kolme kuukautta sitten haastateltiin radiossa kirkon ruoka-avun jakajia, ohjelman teemana oli nimenomaan se, että ruokaresurssit olivat (jo tuolloin) pahasti alimittaiset todelliseen avuntarvitsijoiden määrään nähden.
“no kyllä siellä on sitten niitäkin jotka tulevat hienolla autolla nahkatakissa hakemaan ruokaa, mutta minkäs teet”
Ei köyhille mitään sekundamuonaa jaella vaan sitä mitä löytää kauppojen hyllyjen välistä, kilohinnaltaan edullisinta - siis niitä samoja merkkejä mitä rikkaat normaalistikin kuluttavat. Ei mitään piparkakun muotoisia lauantaimakkaroita.
-
xredx:
“imekööt paskaa koko suomi vaan! vittu hyvä vaan että on lama saatana! muistakaa ihmeessä että nyt ostakaa vaan halvinta ja säästäkää vitusti! niin minä teen ainakin! tämä verohuoramaa on niin paska että tekis mieli räjäyttää maailmankartalta pois!”
Rauhoituppas nyt xredx. Sinä olet henkisesti ottaen pumpulissa kasvanut elämäsi - niinkuin moni muukin nykyajan kansalainen - siksi ei hermot kestä.
Ja olet väärässä: MINULLA ON VARAA sanoa sinulle että olet pumpulissa kasvanut KOKO elämäsi.
Nyt voit ottaa rennosti ja rauhoittua, niin opit hyväksymään itsesi ja nykyisen tilanteemme, joka on päällä.
-
VIHTORIINA:
“Mitään tietoa ei tullut aiemmin ja siksi tilanne on paha. Mutta viime lamasta oppineena tiedän , että elämä jatkuu kuitenkin , vaikkakikn kaikista menoista on tingittävä reilusti sinne saakka kunnes mieheni korvaukset alkavat tulla .”
Sanottu on, että asiat hoituu - ei välttämättä tarvitse paljoa edes ressata niin ne silti hoituu.
Väinämöinen
Siitä voimme ainakin olla samaa mieltä, että kansantalous ei ole mielipidetiede. Voihan aina tulla sellaisia tilanteita, että jostakin hyödykkeestä on puute, mutta vapaa markkina on nopeampi vastaamaan siihen kysyntään kuin nykyiset, ylisäädellyt markkinat.
itse nautin lamasta, koska se ei koske itseä, ja toisaalta siksi että laskukaudella mm. osakkeet ovat halvempia kuin yleensä. au au autuaita aikoja
Nyt meni hieman ohi ??
Maksanko minä verjoeuroja tällaiselle kampanijalle. Mainos esittää ihmisiä, jotka säästelevät välttämättömistä tarvikkeista, mikä vitsi. Minulla on jo 3 tvetä, 4 kännykkää, puhumattakaan kahvinkeittimistä, pesukoneista, suksista, pyöristä jne. Tavaraa on niin paljon, että olisi muille jakaa, mutta valtio kustantaa kulutuspropagandaa.
On järkevää ajatella mihin rahansa sijoittaa, siis osta sellaista, joka todella on hyödyksi tai joka voi tuottaa.
Hmm. pitäsiskö minun ostaa tuo PS3 160 GB, onhan minulla jo tuo PS2 ja PS3 80GB + 2 läppäriä ja 2 PCtä. Mistä saisi 0% korko lainaa, ja voisiko valtio maksaa minun vuokrani, ja sähkölaskuni, tv lupamaksuni, matkakorttini, ja ehkä siivoojani….oh tai oliko mainos vain sarkasmia ?
Kuka tai mikä taho tämän kampanjan takana on? Kuka maksaa mainokset ja www-sivut?
ei asia ole noin yksinkertainen ja kuluttajalähtöinen ainakaan mun taloudessa kuin toi lyhytelokuva antoi ymmärtää. jos rahaa on kulutan sitä, olen aina elänyt kädestä suuhun sen suuremmin säästämättä. itselläni vaikuttaa enemmän mitä yritys tekee jossa olen töissä sekä makrotaloudelliset tekijät jotka vaikuttaa yrityksen tulokseen.
Vävy maksoi jo lamasta monen edestä. Luotti pankin lupaukseen saadakseen lainaa asunnon ostoon. Sopi kaupan ja meni pankkiin, muttei saanutkaan lainaa vaikka olisi ollut vakuuksia kolminkertainen määrä.Kauppa oli purettva ja maksettava kaupan purkautumisesta lähes 9000e , että tällaista tekee yhteiskunnan tukema pankki!
Lama ei varsinaisesti vaikuta minuun. Pidän tässä vaiheessa tärkeimpänä maksaa kulutusluottoni pois ennen kuin saavutan eläkeiän. Sovin pankkini kanssa, että luottokortit lopetettiin ja velka muutettiin halvempikorkoiseksi pienlainaksi. Velka on maksettu siinä vaiheessa, kun huono palkkani vaihtuu vielä pienemmäksi eläkkeeksi.
Veroalennukset näkyvät siten, että tänä vuonna joudun maksamaan prosentin verran enemmän veroa, kuin viime vuonna. Verottaja kuvittelee, että kunnan palkkalaisena saisin kuitenkin samat palkkaliukumat, kuin teollisuudessa.
Osallistun siis laman voittamiseen antamalla viime vuotista enemmän rahaa Kataisen jaettavaksi.
Kulutin ja elin, kun ei ollut kiirettä valmistua koulusta. Hyvä työpaikka, pankissakin innolla lainaa antoivat, kun niin hyvin oli ura lähtenyt käyntiin. Nuoret lähti talosta ensimmäisenä.
Niin katkes ura, niin katkes tulot, säästöt nollassa, lainat maksettavana, mutta kyllä mä tuhlaan älkää murehtiko…
Ainoa ongelma, ettei ehtinyt olemaan tarpeeksi kauaa työelämässä, jotta olisi nousukaudella ehtinyt säästämään tulevaisuuden tuhlaamista varten.
Älä ruoki lamaa on vitsi! Säästäjät ja sijoittajat ovat syntistä sakkia, mutta kädestä suuhun elävät loiset aiheuttavat nämä lamat. Nyt takaisin koulun penkille, mutta pitäis hoitaa nuo viime vuoden tukien takaisinmaksut sekä mätkyt verottajalle.
PS. Suomalaisten kuluttajien pitäisi kuluttaa Suomi nousuun, mutta mitä tekee valtio, ostaa sieltä mistä halvimmalla saa.
Niin ja puolet kansanedustajista pihalle, lomat lyhyemmiksi ja palkkojen tarkastus alaspäin, päälle vielä avustajien tarpeellisuuden arviointi. Saadaan näillä säästöillä majoittaa maahanmuuttajia hotelleihin.
(huokaus)
Mitäs mieltä olet, Kaj, jos annettaisiin tosi-anarkokapitalismin tapaan noitten pankkien vain yksinkertaisesti kaatua omia aikojaan?
Se olisi velallisten ja veronmaksajienkin kannalta kaikkei