Mistä lama syntyy
Yksityinen kulutus on Suomen talouden kivijalka. Kun raha liikkuu ja kauppa käy, yritykset voivat laajentaa liiketoimintaansa, palkata uutta henkilökuntaa ja tarjota entistä parempia tuotteita ja palveluita meille kaikille, mikä ruokkii edelleen talouskasvua ja vaurastumista.
Jos ihmisten kuluttaminen sen sijaan romahtaa, näkyy se nopeasti monilla aloilla. Seuraa irtisanomisia ja konkursseja. Niiden seurauksena entistä harvemmalla on varaa kuluttaa normaalisti, ja noidankehä syntyy.
Tämä kääntää koko talouden suunnan alaspäin.
Taantuma tarkoittaa sitä, että bruttokansantuote laskee kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin. Lama tarkoittaa pitkittynyttä taantumaa.
Miten sinä voit torjua lamaa?
Tavalliselle suomalaiselle paras tapa auttaa itseään ja Suomea on jatkaa normaalien hankintojen tekemistä.
Erityisesti nyt kannattaa suosia kotimaisia tuotteita ja palveluita. Niitä ostamalla tuet työpaikkojen säilymistä Suomessa ja suomalaisten yritysten menestystä.
Lehdet ovat viime kuukausina olleet täynnä huolestuttavia talousuutisia, mutta suurinta osaa suomalaisista tulosvaroitukset ja irtisanomiset eivät koske.
Tärkeintä on arvioida, onko oman perheen taloustilanteeseen ilmestynyt mitään todellisia huolenaiheita.
60 % suomalaisista ei ole muuttanut kulutustottumuksiaan mitenkään laskusuhdanteesta huolimatta. (Helsingin Sanomat 4.1. 2009)
Kulutustaan vähentäneillä ihmisillä sen sijaan ovat usein mielessä edellisen laman muistot. (HS 4.1.)
1990-luvun alun lama ja miksi nyt on paremmin:
Viime lamasta tuli Suomessa poikkeuksellisen syvä, koska moni tekijä aiheutti suuria vaikeuksia samaan aikaan:
- Neuvostoliiton romahtaminen näivetti itään suuntautuneen viennin, joka oli ollut Suomelle elintärkeä.
- Kotitaloudet olivat velkaantuneet ennen lamaa nopeasti, koska pankit olivat alkaneet tarjota uusille asiakkaille aggressiivisesti lainoja.
- Pankkien keskinäinen kilpailu kiihdytti rahan jakamista heikoin vakuuksin. Tämä aiheutti myöhemmin valtavat luottotappiot ja pankkikriisiin.
- Suomen markka jouduttiin laman aikana devalvoimaan, eli sen arvoa laskettiin vientiteollisuuden pelastamiseksi.
- Devalvaatio nosti valtavasti ulkomaisissa valuutoissa otettujen lainojen korkoja.
- Tämä kiihdytti konkurssiaaltoa, joka kaatoi 60 000 yritystä ja nosti työttömyyden liki puoleen miljoonaan.
- Pankkijärjestelmä jouduttiin pitämään pystyssä käyttämällä yli 80 miljardia markkaa pankkitukeen 1990-luvun aikana.
Miksi nyt on paremmin:
- Pankkijärjestelmämme on vakaammalla pohjalla kuin viime lamassa.
- Koska euro on kansainvälinen vahva valuutta, suomalaisten käyttämä raha on aivan eri tavalla suojassa arvon heilahteluilta kuin markan aikana.
- Suomalaisilla yrityksillä ja kotitalouksilla ei siksi ole riskiä lainojen räjähdysmäisestä kasvusta devalvaation seurauksena.
- Vientikaupassa yhden maan merkitys ei ole enää yhtä suuri kuin 1990-luvun alussa. Viennin jakaantuminen tasaisemmin useisiin maihin vähentää riskiä äkillisestä romahduksesta.
Ennen kaikkea tiedämme, miten viime lamasta selvittiin, ja olemme kokemusta rikkaampia.
