1990-luvun lama

1990-LUVUN LAMA-AIKA SUOMESSA

 

LAMAN SYY

 

Suomessa oli 1980-luvulla voimakas nousukausi. Suomen Pankki vapautti ulkomaiset lainat, jotka olivat halvempia. Myös pankkien luotonanto yksityisille vapautui. Kotitalouksien velkaantumisaste suhteessa tuloihin nousi 80%:iin. Asuntojen ja liiketilojen hinnat nousi. Markka sidottiin Euroopan valuuttayksikkö ecuun korkealla kurssilla. Vakaan markan politiikka jatkui liian pitkään. Tästä syntyi devalvaatiopainetta ja johti Suomen pankin valuuttapakoon. Markka vaihdettiin ulkomaiseen valuuttaan. Pakkodevalvaatio oli vuonna 1991. Tämä nosti valuuttalainoja ottaneiden velkoja. Teollisuuden kilpailukyky heikkeni vahvan markan seurauksena. Neuvostoliittoon tapahtuva vienti laski voimakkaasti 1990-luvun taitteessa.

 

SEURAUKSET

 

Julkisen ja yksityisen sektorin kulutus ja investoinnit putosivat laman seurauksena. Vapautunut luotonanto johti monen yrityksen ja yksityisen velkaantumiseen, josta aiheutui pankkikriisi. Korkotaso oli myös korkea.  Pankkikriisin seurauksena SKOP joutui ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin ja Suomen pankki otti SKOP:in haltuunsa. Muut pankit tarvitsivat myös tukea, mutta selviytyivät kuitenkin. Konkurssi oli monen yrityksen kohtalo. Lamasta seurasi myös paha työttömyys. Pahimmillaan työttömyys oli vuonna 1994, 17%. Suomen luottoluokitus aleni.

 

Koska lama oli luonteeltaan hyvin pitkälle velka- ja finanssikriisi, aiheutti se ongelmia juuri velallisille. Näitä olivat konkurssiin ajautuneet yrittäjät, lainojen takaajat ja epäonniset asunnonvaihtajat, jotka eivät onnistuneet myymään ajoissa velkojen panttina olleita omistuksiaan. Toinen pysyviä vaurioita saanut ryhmä olivat pitkäaikaistyöttömät. (Lähde: http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/72, 2001)

 

Laman seurauksena helppoa luottoa nousukaudella saaneiden velanmaksukyky heikkeni ja maksumiehiksi joutuivat myös lainojen takaajat. Tällöin maksuvaikeuksiin ei joutunut yksinomaan velan saanut vaan myös takaajat. Konkurssiin ei mennyt yksinomaan yrityksiä.  Myös yksityiset henkilöt ajautuivat konkurssiin, jonka seurauksena köyhyys Suomessa paheni ja on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Lama-ajan lapsilla on todettu enemmän mielenterveysongelmia ja ovat muita useammin syrjäytyneet työelämästä. Mikäli heidän vanhempansa saivat toimeentulotukea 1990-luvulla, hekin joutuivat suurelta osin toimeentulotuen asiakkaiksi. Lasten huostaanotot lisääntyivät.

 

Suomessa alkoi näkyä ruokajonoja, jotka jäivät pysyväksi ilmiöksi. Euroopan Unioni alkoi jakaa ruoka-apua Suomeen. Tämän lisäksi ruoka-apua sai eri seurakunnilta sekä pääkaupunkiseudulla toimiva Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry, joka aloitti toimintansa jo 1960-luvulla.  Lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin 1990-luvulla. Koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin. Köyhimpien perheiden lapsilla ei ollut enää mahdollisuutta harrastuksiin koska ei ollut varaa maksulliseen toimintaan. Kirpputoritoiminta alkoi laman myötä laajentua ja on siitä lähtien kasvattanut suosiotaan ja laajentunut verkkoon mm. Facebookiin.  

 

KUINKA SUOMI SELVIYTYI

 

Laman seurauksena valtion ja kuntien menoja leikattiin voimakkaasti. Tämä ja muu tiukka talouspolitiikka johti siihen, että talous alkoi vuodesta 1995 lähtien hiljalleen parantua. Markka laitettiin kellumaan vuonna 1992 , jolloin viennin kilpailukyky lisääntyi. Vienti alkoi vetää Nokian johdolla. Alkoi rakennemuutos perusteollisuudesta tietoteollisuuden suuntaan. Työttömyys alkoi helpottaa vähitellen. Työvoimakoulutusta alettiin lisätä. Maltilliset palkkaratkaisut vaikuttivat inflaatioon.

 

1990-luvun lamasta noustiin mielenkiintoisella tavalla, kuin Suomen omassa New Dealissa. Tietoyhteiskuntaprojekti oli mittava projekti tämän kokoluokan maassa. Kasvatettiin tutkimus –ja tuotekehitysmenoja, koska niillä oli suosiollinen vaikutus tulevaan talouskasvuun. Satsattiin koulutukseen ja otettiin julkisen vallan toimesta mittavia riskejä.” “Tietoyhteiskunta-projekti onnistui ja sitä on kiittäminen Nokian ja koko suomalaisen it-sektorin.” (Lähde:Oskar Lindman, 1990-luvun suuri lama Suomessa, http://mises.fi/blog/1990-luvun-suuri-lama-suomessa/)

 

Lamasta selviytyäkseen valtio leikkasi kaikkia sosiaalimenoja työttömyysturvasta eläkkeisiin. Korotuksia jäädytettiin ja omavastuita lisättiin sairausvakuutuksessa. Tiukan säästöpolitiikan tähtäimessä oli liittyminen Euroopan Unioniin, joka tapahtui vuonna 1995. Rahaliitto EMU:un Suomi liittyi vuonna 1999. Verotusta uudistettiin kilpailukykyisemmäksi.